Integraatiohankkeet 2022
HUSin jakama integraatiohankerahoitus kohdentuu perusterveydenhuoltoa tukevien palvelujen kehittämiseen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon integraatioita edistäviin projekteihin.
Integraatiohankehaussa ovat painottuneet nopeat pilotit, konsultaatioiden kehittäminen, uusien toimintatapojen kouluttaminen esimerkiksi digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntämällä, päivystystoiminnan kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen välimaastoon sijoittuvat palvelut.
Rahoitushakuja on ollut vuosittain yhdestä kolmeen. Vuonna 2021 rahoitusta oli jaettavana miljoona euroa ja vuonna 2022 yhteensä 800 000 euroa.
Vuosittaiset rahoitushaut julkaistaan muun muassa hus.fi -sivulla ja niistä tiedotetaan kunnille/hyvinvointialueille sekä HUSin toimialoille. HUSin johtajaylilääkäri tekee rahoituspäätökset integraation johtoryhmän esityksen pohjalta. Rahoituksen arvioinnin perusteina ovat yhdenvertaisuus, skaalattavuus, kustannustehokkuus sekä HUSin ja kuntien/hyvinvointialueiden tahtotila ja tarve. Rahoitusta on jaettu vuodesta 2019.
Vuonna 2022 rahoitusta saavat hankkeet
eKonsultaation avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta voi konsultoida erikoissairaanhoidon ammattilaista jo asiakkaan vastaanoton aikana. Saman vastaanottokäynnin aikana saadaan erikoissairaanhoidon arvio asiakkaan tilanteeseen. eKonsultaatiossa hyödynnetään video-, ääni-, mobiili- ja chat-yhteyksiä, ja eri tiedostomuotojen jako on mahdollista.
Hanke on käynnistynyt vuonna 2020 ja jatkanut laajentumistaan vuoden 2021 aikana kaikille HUS-alueen terveysasemille. Vuoden 2022 aikana eKonsultaatioiden käyttöönottoa terveysasemilla tehostetaan, laajeneminen toimialoittain jatkuu ja etäkonsultaatioissa luodaan konsultaatiopohja myös ruotsinkieliselle eKonsultaatio-asioinnille.
Lisätietoja: Marika Seppänen, Grigori Joffe, Anders Mickos
Espoon kaupungin ja HUSin erikoissairaanhoidon projekti ajoittui ajanjaksolle 1.2.2021–28.2.2022. Sen tavoitteena oli mahdollistaa turvallinen kotiutuminen suoraan erikoissairaanhoidon yksiköistä ja välttää tarpeetonta potilassiirtoa.
Projektissa pilotoitiin mallia, jossa kotiutustiimin osana toimisi virka-aikaan geriatri, fysioterapeutti sekä ikääntyneiden palveluohjaaja. Nykyisellään toimiva kotiutustiimi jatkoi omalla resurssillaan, eli sairaanhoitajien työpanoksella.
Moniammatillinen kotiutustiimi toimi projektissa kotiuttaen ja arvioiden potilaita erikoissairaanhoidon osastoilla ja Jorvin päivystyspoliklinikalla vaikka mukaan ei saatu geriatrista konsultaatiota.
Projektin tuloksia seurattiin säännöllisesti. Tulokset olivat hyviä ja asiakastyytyväisyys kiitettävää. Projektin toimintamuotoa voi levittää ja laajentaa koko Uudellemaalle.
Roope Leppänen ja Hanna Yli-Isotalo
HUSin nuorisopsykiatria näkee etäkonsultaatiot tärkeänä välineenä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Potilasryhmä on mietitty tarkasti HUSin ja kuntien tarpeiden pohjalta.
Projektin tavoitteena on saada Espoossa nuorten ADHD-diagnostiikka siirrettyä perustasolle, jatkuvalla erikoissairaanhoidon konsultaatiotuella. Neljän kuukauden mittaisella siirtymäajalla tarjotaan tehostettua konsultaatiota ja opetusta.
Tavoitteena on saada nuorten ADHD-diagnostiikka ja -hoito toteutettua viiveettä kuntien peruspalveluiden toimesta, jolloin vain komplisoituneet ADHD-nuoret arvioidaan ja hoidetaan nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon toimesta. Tavoitteena on saada potilaille viiveetön diagnostiikka sekä erikoissairaanhoidon resurssit suunnattua suositusten mukaisiin potilasryhmiin.
Seurantamittareina käytetään kyseisten kuntien HUSin nuorisopsykiatrialle laadittujen lähetteiden määrää. Tavoitteena on, että Espoon osalta lähetteiden määrä HUS nuorisopsykiatrialle vähenee (Q1/22 verrattuna Q1/21) hoitoon pääsy nopeutuu (Q1/22 verrattuna Q1/22). Tavoitteena on tehdä toiminnasta vaikuttavuustutkimus.
Lisätietoja Laura Häkkinen
Projektin tarkoituksena on parantaa synnytyssairaalan ja neuvolan välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota sekä selkeyttää tehtäväjakoa. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotossa kehitetään potilaslähtöistä ja oikea-aikaista imetysohjausta, tiivistetään yhteistyötä neuvoloiden kanssa ja kehitetään imetysohjausta vaikuttavaksi.
Yhtenäisten näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen -mallia (YHKÄ) hyödyntäen luomme samat mittarit ja tavoitteet jalkauttamisessa, selkeytämme yhteistyötä ja tavoitteiden toteutumista.
Tarkoituksemme on kehittää Apotti-tietojärjestelmää siten, että tiedonsiirto erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on tarkoituksenmukaista, ja että vauvamyönteisyysohjelman tilastotieto on sujuvasti syötettävissä ja analysoitavissa. Apottiin kirjattua tietoa käytetään ajantasaiseen vauvamyönteisyysseurantaan, tarvittaessa sitä voidaan käyttää myös lääketieteelliseen tutkimukseen ja väestödemografiseen seurantaan.
Tavoitteenamme on jalkauttaa vauvamyönteisyysohjelma Naistenklinikan lapsivuodeosastolle, vastasyntyneiden teho-osastolle sekä Helsingin neuvolatoimintaan. Haluamme saavuttaa vauvamyönteisyysohjelman kriteerit ja hakea THL:n vauvamyönteisyyssertifikaattia sekä Naistenklinikalle että Helsingin neuvolaan.
Lisätietoja: Kaija Mikkola
Kirurgisten pientoimenpiteiden laaja-alainen ja strukturoitu koulutus terveyskeskuslääkärille on plastiikkakirurgian linjan ja Espoon perusterveydenhuollon yhteinen hanke, jossa tavoitteena on lisätä terveyskeskusten valmiuksia suorittaa pientoimenpiteitä. Hankkeessa plastiikkakirurgit käyvät Espoon terveysasemilla antamassa käytännön koulutusta terveyskeskuslääkäreille sekä arvioimassa terveysasemien valmiudet suorittaa toimenpiteitä. Sen lisäksi terveyskeskuslääkärit pääsevät opastettuina suorittamaan pientoimenpiteitä polikliinisissä pientoimenpidehuoneissa. Hanke on käynnistämisvaiheessa ja se alkaa huhti-toukokuun 2022 aikana.
Lisätietoja: Susanna Kauhanen
Hankkeen tavoitteena on luoda silmätautien lastenpoliklinikalle toiminnan muutos digitaalisia palveluita hyödyntäen. Toiminnanmuutoksen keskiössä on hoitajien ammattitaidon hyödyntäminen sekä Maisa-asiakasportaali.
Tulevaisuudessa kaikki lapsen karsastusepäilypotilaat ohjautuvat hoitajan pitämälle Maisa-videovastaanotolle, jossa tehdään hoidon tarpeen arvio. Maisaa hyödynnetään niin kyselyiden ja tiedon välittämisessä kuin itse vastaanoton pitämisessäkin. Etänä toteutettu videovastaanotto tuo potilaille paljon kaivattua vapautta, kun vastaanotto voidaan hoitaa kodin rauhaisassa ympäristössä.
Lisäksi potilastyytyväisyyttä pyritään lisäämään sillä, että potilas voi itse varata ajan haluamalleen ajankohdalle Maisan kautta.
Yhtenä osana hanketta on myös neuvoloihin suunnattujen ohjausvideoiden tekeminen, joiden tarkoituksena on auttaa ja antaa tukea neuvolalääkärille lapsen silmäongelmien havaitsemisessa ja diagnostiikassa. Videoiden toivotaan tuovan apua neuvolassa työskentelevälle henkilökunnalle ja samalla vähentävän turhien lähetteiden laatimista ja vähentävän kalliista erikoissairaanhoidosta aiheutuvia kustannuksia.
Lisätietoja: Anna Majander ja Nina Stolt
Tavoitteenamme on tukea Vantaan pohjoisen alueen terveysasemien sekä maahanmuuttajapalveluiden työntekijöitä maahanmuuttajataustaisten potilaiden mielenterveysongelmien arvioimisessa ja hoidossa sekä kehittää palveluohjausta. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat kulttuuripsykiatrian poliklinikka, Korson, Koivukylän ja Hakunilan terveysasemat sekä Vantaan maahanmuuttajapalvelut.
Hankkeen toiminnoiksi valikoituivat fokusoidut koulutukset eri ammattiryhmille, psykiatri- ja sairaanhoitajakonsultaatiot sekä maahanmuuttostressin ja psyykkisen kuormituksen hallintaan tarkoitettu Serene®-mallin mukainen Keho ja mieli -ryhmä. Lisäksi hankkeen aikana on selvitetty reaaliaikaisiin etäkonsultaatioihin parhaiten soveltuvaa toteutustapaa, joka mahdollistaisi myös tulkin etäosallistumisen.
Hanke alkoi 1.6.2021 ja se päättyi 28.2.2022. Hankkeessa on toiminut 50 % työajalla sairaanhoitajataustainen suunnittelija. Lisäksi kulttuuripsykiatrian poliklinikan psykiatri on osallistunut konsultaatiotoimintaan ja kouluttamiseen.
Lisätietoja: Pekka Jylhä
Muutamalta HUSin alueen kunnalta on noussut esiin toive, että perusterveydenhuollolla olisi näkyvyys soveltuvin osin HUSin ohjeisiin, sillä nykyään HUSin potilashoitoon liittyvien ohjeiden tavoitettavuus on ollut haasteellista. Tämän vuoksi käynnistimme hankkeen, jossa selvitetään HUSin uuden, juuri käyttöönottovaiheessa olevan ohjepankin ohjeiden osittaista avaamista perusterveydenhuollolle.
Hankkeessa tehtiin vuoden 2021 lopulla pilotti, jossa muutaman kunnan pilottiryhmä käytti valittuja HUSin potilas- ja hoito-ohjeita. Pilotin aikana kerättiin tietoa HUSin ohjepankin laajentamisen vahvuuksista ja haasteista. Hanke jatkuu vuonna 2022 HUSin ohjeiden lajittelujärjestelmän kehittämisellä (perusterveydenhuoltoon sopiva vai ei) ja yhteistyön vahvistamisella tulevien hyvinvointialueiden kanssa. Koska muutamalla kunnalla on ollut vireillä oma ohjepankkisuunnitelma ja tämän aihepiirin hyvinvointialueyhteistyö, hankkeessa perehdytään myös mahdollisuuteen saada tulevaisuudessa HUS-alueen yhteinen ohjepankki.
Tavoitteena on, että päivitetyt ohjeet ovat helposti löydettävissä yhdestä paikasta ja kaikki noudattavat samoja ohjeita. Pyrimme helpottamaan perusterveydenhuollon ammattilaisen työtä HUSin ajantasaisten ohjeiden löydettävyyden parantamisella ja säästämään ammattilaisten ohjetyöhön kuluttamaa energiaa. Asiakas hyötyy, kun hänellä itsellään ja hänen kanssaan toimivilla ammattilaisilla on ajantasaiset, asianmukaiset sekä yhteneväiset ohjeet, ja yhteistyö potilaan asioissa sujuu ilman erilaisista ohjeista johtuvia haasteita. Ohjeyhteistyön seurauksena potilasturvallisuus ja yhdenvertaisuus parantuvat.
Lisätietoja: Tiina Aho, Sanna-Maria Kivivuori
Projektin tavoitteena on sujuvoittaa lasten ja nuorten oppimis- ja kehityshäiriöiden hoitoketjua ja varmistaa viiveetön ja oikein kohdennettu tuki, jotta voidaan välttää ongelmien mutkistuminen.
Työtapana projektissa on moniammatilliset kuntakonsultaatiot, jotka toteutetaan etäyhteydellä. Konsultaatioihin osallistuvat lapsikohtaisesti tarvittavat asiantuntijat perusterveydenhuollosta esim. koulu- tai neuvolalääkäri sekä tarvittavat asiantuntijat erikoissairaanhoidosta lastenneurologian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian tai foniatrian aloilta. Sivistystoimi integroidaan tarvittavin osin mukaan toimintaan.
Perusterveydenhuollossa tehtyihin selvityksiin tukeutuen suunnitellaan lapsikohtaisesti, erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden tuella oppimisen ja kehityksen tuki sekä arvioidaan kuntoutustarve ja muu mahdollinen hoito sekä varmistetaan lasten yhdenvertainen ja oikea-aikainen ohjautuminen erikoissairaanhoitoon.
Vuoden 2022 aikana on tavoitteena vakiinnuttaa toimiva konsultaatiorakenne HUS-alueella.
Lisätietoja: Tarja Linnankivi
Tuotamme hankkeessa verkkotilausalustan potilaan omatoimiseen näytteenottoon. Pilottikohteena on virtsanäyte klamydia/tippuri-tutkimukseen.
Nykykäytänne on, että epäillessään klamydia- tai tippuri-infektiota potilas on yhteydessä perusterveydenhuoltoon lähetteen saamiseksi. Näyte otetaan tai vastaanotetaan laboratorion näytteenotossa. Potilas on positiivisen vastauksen saatuaan yhteydessä perusterveydenhuoltoon lääkityksen saamiseksi.
Tarkoituksemme on kehittää potilasta osallistava matalan kynnyksen palvelu, jotta potilas hakeutuisi hoitoon viiveittä ja saisi testituloksen nopeammin, ja hoito päästäisiin aloittamaan varhaisemmassa vaiheessa komplikaatioiden ja jatkotartuntojen vähentämiseksi. Lisäksi ammattihenkilöstön työaikaa pystyttäisiin kohdentamaan tarkoituksenmukaisemmin.
Tarkoituksemme on saada pilotista suuntaviivoja omanäytteenoton haluttavuudesta, toteuttamiskelpoisuudesta ja kustannusvaikutuksista. Tulosten perusteella omanäytteenottoa voidaan laajentaa muihin tutkimuksiin ja muihin itse otettaviin näytelaatuihin. Pitkällä aikavälillä saavutetaan säästöjä ammattihenkilöstöresursseissa ja muissa terveydenhuollon kustannuksissa. Pilotti tukee sosiaali- ja terveysalan visiota digitalisaation hyödyntämisestä asiakaslähtöisyyden ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi sekä sujuvien hoitopolkujen luomiseksi.
Lisätietoja: Maija Lappalainen
Projektissa HUSin nuorisopsykiatria ja Helsingin kaupungin lastensuojelu suunnittelevat yhdessä toteutettavaksi reaaliaikaisen etäkonsultaatiokäytänteen, jossa HUSin nuorisopsykiatrian sairaanhoitaja arvioi lastensuojelun sijoittamien 13-17-vuotiaiden nuorten mahdollisia mielenterveyden ongelmia, tarvittavaa hoitoa sekä hoidon porrastusta. Sairaanhoitajalla on käytettävissä tukenaan lääkäri, jota hän voi tarvittaessa konsultoida.
Tarkoituksena on saada lastensuojelun piirissä olevien sijoitettujen nuorten mielenterveysongelmat tunnistettua, arvioitua ja hoidettua siten, etteivät nämä erityisen suuressa sairastumisriskissä olevat nuoret jää vaille asianmukaisia mielenterveyden palveluita. Tavoitteena, että päivystyksellisesti nuorisopsykiatrisen hoidon piiriin hakeutuvien Helsinkiin sijoitettujen lasten määrä on tammi-maaliskuussa 2023 pienempi kuin tammi-maaliskuussa 2022.
Tarkoituksena myös vähentää sellaisten nuorten lähettämistä lasten- ja nuorten psykiatriseen päivystyspisteeseen, joiden tilanne ratkeaa ensisijaisesti muilla kuin psykiatrisilla keinoilla eli niin sanottujen turhien käyntien välttäminen, mikä on sekä lastensuojelulaitokselle, nuorelle itselleen sekä päivystyspisteelle kuormittavaa. Tavoitteena, että loka-joulukuussa 2022 päivystyksessä akuuttiarviossa ilman nuorisopsykiatrista jatkosuunnitelmaa olevien Helsinkiin sijoitettujen nuorten määrä on pienempi kuin loka-joulukuussa 2021.
Tavoitteena on tehdä toiminnasta vaikuttavuustutkimus.
Lisätietoja: Laura Häkkinen
Synnyttäneiden äitien fysioterapeuteilta saama ohjaus synnytyksestä kuntoutumiseen vaihtelee HUSin eri yksiköissä. Kuntoutuksen linjalla alkavan projektin tarkoituksena on yhtenäistää fysioterapiaohjausta HUSissa synnyttäneille ja tukea synnytyksen jälkeistä kuntoutumista myös kotiutumisen jälkeen.
Toteutamme projektin yhteistyössä HUSin synnytyssairaaloiden fysioterapiayksiköiden ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Perhekeskusten fysioterapian kanssa. Teemme kehittämissä tiiviissä vuorovaikutuksessa Naistentaudit ja synnytykset -tulosyksikön kanssa.
Tavoitteenamme on luoda tämän vuoden aikana digitaalinen kuntoutuksen palvelukokonaisuus, joka tukee synnyttäneen äidin kuntoutumista sairaalasta kotiutumisen jälkeen, lisää synnyttäneiden äitien saaman fysioterapiaohjauksen saatavuutta ja tasavertaisuutta HUSin alueella sekä helpottaa ja sujuvoittaa synnyttäneiden äitien ohjausta osastolla ja Perhekeskuksissa.
Projektissa päivitämme Terveyskylän Kuntoutumistalon ja Naistalon materiaalit ja tuotamme uusia sisältöjä Kuntoutumistaloon. Lisäksi kehitämme kuntoutuksen digitaalisia palveluita Terveyskylän Omapolulle ja Apotin Maisaan sekä luomme ehdotuksen digitaalisten kuntoutuspalveluiden käyttöönotosta synnytyksen jälkeen.
Lisätietoja: Jari Arokoski
Pilotoimme hankkeessa HUS Psykiatrian sosiaalityöntekijöiden konsultaatiota kuntien terveysasemilla. Tavoitteenamme on luoda uusi toimintamalli tarjoamalla terveyssosiaalityön eKonsultaatioita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja asiakkaiden tarpeisiin yli toimialarajojen. Toteutamme projektin HUS Psykiatrian sosiaalityön asiantuntijayksikön, TerveyskyläPRO:n, Keravan kaupungin ja muiden sidosryhmien yhteistyönä.
Muotoilemme hankkeessa terveyssosiaalityön eKonsultaatiopalvelun TerveyskyläPRO:hon. Palvelu on kohdennettu erityisesti terveyskeskuslääkäreille ja se on käytettävissä, kun terveydenhuollon ammattihenkilö tarvitsee nopeasti terveyssosiaalityöntekijän neuvontaa asiakkaalle sopivan palvelun löytämiseksi. Projektin asiakaskohderyhmänä ovat mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevat terveyskeskusten asiakkaat. Palvelussa konsultoiva sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan tilanteen, antaa neuvontaa ja ohjaa eteenpäin palveluverkossa. eKonsultaatioita voi hyödyntää esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tukena, etuusasioiden selvittelyyn tai ammatillisen kuntoutuksen kysymyksissä.
Palvelun käyttöönottoa tuetaan yhteistyökumppaneina toimivissa terveyskeskuksissa, lisäksi pyrimme levittämään toimintamallia myös uusille alueille. Vuoden 2022 aikana neuvottelemme uusien kuntakumppanien kanssa, pilotoimme palvelua, raportoimme hankkeen tuloksista ja teemme juurruttamissuunnitelman. Tavoitteenamme on löytää toimivia käytäntöjä, ja juurruttaa ne osaksi perus- ja erikoissairaanhoidon potilastyötä.
Lisätietoja: Katariina Bärlund
Vuoden mittaisessa projektissa (1.4.2021–31.3.2022) raskausajan ultraäänitutkimuksiin erityiskoulutetut kätilöt pitivät omaa vastaanottoa, johon perinatologi valikoi lähetteiden perusteella kätilön ultraäänikäynnille sopivat odottajat. Vastaanotot toteutettiin Jorvin sairaalan äitiyspoliklinikalla. Vastaanotot suunniteltiin siten, että viereisessä huoneessa vastaanottoa pitänyt synnytyslääkäri toimi tarvittaessa kätilön vastaanoton konsulttina. Projektin tavoitteena oli tukea äitejä loppuraskauden aikana, niin että he jatkoivat turvallisin mielin neuvolaseurannassa.
Projektiin osallistuneiden kätilöiden palaute ja kokemus itsenäisestä vastaanottotyöstä oli myönteinen. Asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin tekstiviestikyselynä, johon vastausprosentti oli yli 60 ja palaute yksinomaan positiivista.
Pilottiprojektin perusteella voimme jatkossa suunnitella vastaavaa toimintaa äitiyshuollossa ja toimintaa voidaan jatkokehittää ja skaalata myös muihin Naistentaudit ja synnytykset -tulostyksikön toimintoihin.
Lisätietoja: Mervi Väisänen-Tommiska
