• Psykoosioireiden 
  • laatu
  • kesto 
  • vaikutus potilaan vointiin, työ- ja toimintakyykyyn
  • vaikutus ajoterveyteen
• itsetuhoisuuden arviointi
• muut psykiatriset sairaudet
• somaattinen terveydentila, jos olennaisesti vaikutusta psyykkiseen vointiin tai hoitoon lyhyesti
• päihteet, mukaan lukien kofeiinituotteet
• sairaalahoidon tarpeen arviointi

• aikaisemmat hoitojaksot:
  • milloin
  • missä
  • hoidon sisältö pääpiirteissään
  • potilaan hoidosta saama hyöty ja apu
• lääkehoito
  • aikaisempi
  • nykyinen 
• mahdollinen väkivaltaisuus, tai muut merkittävät tekijät, jotka otettava huomioon hoidon suunnittelussa

• asuminen
• ihmissuhteet ja verkosto
• toimeentulo 

• tavoitteet
• keinot 
• hoitomotivaatio ja itseymmärrys voinnistaan
• omat voimavarat

• osoite
• puhelinnumero
• mahdollisen lähiomaisen yhteystiedot ja mahdollinen yhteydenottolupa
• muut mahdolliset käytännön asiat, jotka olisi hyvä huomioida ensikäyntiaikaa varattaessa (ml. kielitaito)
• Jos potilaalle sopii, niin toivotaan, että jo lähettävällä taholla olisi ohjattu potilas avaamaan/avattu hänen puolestaan Kanta-tiedot niin, että tiedot näkyvät psykiatrian vastaanotolla. 

Sähköposti: Paperiset lähetteet ja liitteet voi lähettää salattuna sähköpostina osoitteeseen psykiatria.lahetekeskus@hus.fi

Postiosoite: 

HUS Psykiatria, lähetteet

PL 803

00029 HUS

• tukitoimien arviointi
• kommunikaatiokeinojen löytäminen
• päiväohjelman tekeminen
• kognitiivisen tason arviointi
• kehitysvammaisuuteen liittyvän haastavan käytöksen vaativa arviointi
• kehitysvammaisuuden diagnosointi aikuisilla, kun tarvitaan erityisasiantuntemusta
• aistimonivammaisuuteen ja kehitysvammaisuuden aiheuttamaan oireyhtymään liittyvien käyttäytymisen erityispulmien arviointi
• autismikirjon tai ADHD:n diagnosointi aikuisilla, kun tarvitaan erityisasiantuntemusta
• kehitysvammaisen käyttäytymisen muutoksen syiden arviointi yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa. 

• käyttäytymisen haasteet, joihin ei ole perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa löytynyt syytä tai apua
• vaativa psykiatrinen erotusdiagnostiikka, jossa tarvitaan kehitysvammaisuuteen perehtyneisyyttä
• tarve integroituun palvelujaksoon, jossa kehitysvammapsykiatria on mukana esim. konsultaatioiden kautta.
• tarve kehitysvammapsykiatrian asiantuntijan kannanotolle

Lasten- ja nuorisopsykiatriset päivystyskonsultaatiot arkisin klo 15.30–8.00 ja viikonloppuisin perjantaista klo 15.30 maanantaihin klo 8.00 p. 050 427 9054
 

• Alle 13-vuotiaista arkisin klo 8.00–15.30 p. 050 427 9054
• Somaattisilla osastoilla olevien lastenpsykiatriset konsultaatiot pyydetään lasten yleissairaalapsykiatrian yksiköstä, joko Uuden lastensairaalan p. 050 4271501 tai Jorvin p.050 4284768 työryhmältä

KESKINEN ALUE (Helsinki 00100–00790)

• Soittopyyntö jätetään arkisin klo 8–15, p. 050 428 6467

ITÄINEN ALUE (Helsinki 00800–00990, Itä-Uusimaa)

• Soittopyyntö jätetään arkisin klo 8–15, p. 050 428 6705

LÄNTINEN ALUE (Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue) 

• konsultaatioaika lääkäreille ti klo 14.30–15.30 
• ajanvaraus carina.granroth@hus.fi tai p. 050 344 1419

POHJOINEN ALUE (Vantaa, Kerava ja Keusote)

• Soittopyyntö jätetään arkisin klo 8–15, p. 09 471 67 731 (Vantaa ja Kerava), p. 050 427 5236 (Keusote)
• HYKS Varhain Lapset -konsultaatiot Vantaa, p. 040 847 3323

Ruotsinkielisiin lapsiin liittyvät konsultaatiot:

• Soittopyyntö jätetään arkisin klo 8–15, p. 050 427 4699

Pienten lastenpsykiatrian konsultaatiot

• Soittopyyntö jätetään arkisin klo 8–15, p. 050 427 0613

Oikeuspsykologiset konsultaatiot arkisin klo 12.00–13.00, p. 050 428 7888

• Nimi, syntymäaika
• Lapsen ja huoltajan äidinkieli, tulkin tarve
• Koulu ja luokka-aste / varhaiskasvatus
• Lapsen asumis- ja huoltajuusjärjestelyt, vanhempien nimet ja yhteystiedot
• Mikäli lapsi asuu sijaishuollossa, sosiaalityöntekijän yhteystiedot ja kannanotto lähetteen laatimiseen
• Mahdollinen lastensuojelukontakti ja muut tukitoimet
• Tieto huoltajien informoinnista ja suostumuksesta lähetteen laatimiseen: Huom.! Eronneiden vanhempien yhteishuoltajuus: kummankin vanhemman suostumus
• Yli 10-vuotiaan lapsen suostumus lähetteen laatimiseen

• Tärkeimmät ajankohtaiset oireet: niiden alkamisaika, vaikeusaste (frekvenssi, intensiteetti) ja vaikutus lapsen toimintakykyyn
• Lapsen ja huoltajien arvio tutkimuksen/hoidon tarpeesta
• Seuraavat oire- ja toimintakykylomakkeet tulee olla ajankohtaisesti täytettynä ja tulos kirjattuna lähetetekstiin (lomakkeet voi lähettää postitse/salatulla sähköpostilla jälkikäteen) 
  • ADHD-epäily: ADHD-RS (Käypä hoito) huoltajat ja opettaja ja PikkuKesky/Keskittymiskysely (vo/opettaja)
  • Autismikirjon häiriön epäily: ASSQ (huoltajat ja opettaja)
  • Tarvittaessa skoorattuna tulossivut SDQ, Viivi (5–15), LAPS-lomake

Arjen toimintakyky eri ympäristöissä (kotona, koulussa/varhaiskasvatuksessa, ystävyyssuhteissa, harrastuksissa)

Lapsen somaattinen, neurologinen ja psykiatrinen status sekä kasvutiedot.

Lähetteestä tulee käydä ilmi lähettävän tahon tiedot.

Liitä lähetteeseen mukaan tarvittavat liitteet, kuten lausunnot, kasvukäyrät ym.

• Sairaanhoitajan haastattelu (nukkumistottumukset, aiempi ja nykyinen nukkuminen, ongelmien ilmaantuminen: missä tilanteessa ja miten, koettu haitta, yhteys stressiin, terveydentilaan ja ulkoisiin tekijöihin, elämäntavat, lääkkeet ja päihteet) + ohjaus unipäiväkirjan täyttöön 2vkoa + kotiin täytettäväksi Lyhyt pohjoismainen unikysely (BNSQ) ja unettomuusoireen vaikeusasteen määritys ISI (Insomnia Severity Index)
   
• 2:n vkon kuluttua toinen sh käynti, unipäiväkirjan ja lomakkeiden purku. Potilaalle perustietoa unesta ja unenhuollosta.
   
• Lääkärin diagnostinen arvio: esiintyykö unettomuusoire erillisenä tai muuhun sairauteen liittyvänä, vai onko kyseessä unihäiriö (F51).
  Ei-elimellisen unettomuuden F 51.0 diagnostiset kriteerit:
  A. Ilmenee nukahtamisvaikeus, vaikeus pysyä unessa tai nukkuminen ei virkistä.
  B. Univaikeus ilmenee vähintään 3x/vko vähintään 1kk ajan.
  C. Univaikeus aiheuttaa huolta tai vaikuttaa arkielämän toimintoihin.
  D. Elimelliset syyt poissuljettu.

• Epäily uniapneasta (yöaikaiset oireet mm. kuorsaus, hengityskatkot toisen toteamana, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja päiväaikaiset mm. päiväväsymys, nukahtelutaipumus, aamupäänsärky, muistihäiriöt) -> suppea yöpolygrafia (ks. alueellinen uniapnean hoitoketju) -> Uniapnea-dg -> lähete keuhkosairauksien vastaanotolle hoidon arvioon.
   
• Valtakunnalliset ohjeet: Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisella) 
   
• Unirytmin poikkeamat –viivästyminen, aikaistuminen, epäsäännöllisyys -> tarkempi haastattelu ja tarvittaessa diagnoosin tueksi kahden viikon aktigrafia
   
• Levottomat jalat oireilu -> RLSRS Levottomat jalat oireilun vaikeusasteen arviointiasteikko + somaattisten syiden poissulku (ainakin S-Ferritiini)
   
• Erikoissairaanhoidon konsultaatio

Unettomuuden nettiterapia ja unihoitajatoimintamalli

Ensisijaista on unettomuutta aiheuttavien tekijöiden korjaaminen (hoitamattomat sairaudet ja kiputilat, päihteet, stressi, ympäristö, aikataulu) ja unettomuuden lääkkeetön hoito. Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia KBT on tehokkain ja turvallisin hoitomuoto pitkällä aikavälillä. Lieväoireiselle potilaalle voi riittää hoitajan vastaanotolla annettu itsehoitoon ohjaus Mielenterveystalon Unettomuuden Oma hoito-oppaan tuella. Unettomuuden KBT hoitoa saa nettiterapiana ja parhaiten toimivissa terveyskeskuksissa unihoitaja toimintamallin mukaisesti yksilö- tai ryhmähoitona.

Unettomuuden lääkehoito

Jos lääkkeettömät keinot ei riitä ja unettomuutta aiheuttavat syyt hoidettu, lääkkeeksi unettomuuteen voi harkita, yhteisvaikutukset ja vasta-aiheet huomioiden esim. melatoniini 1-3mg, pitkävaikutteisena 2mg tai doksepiini 3-6mg. Lääkevastetta seurataan ja lääkehoidon tarvetta arvioidaan uudelleen 1-2 kk kuluttua, täydentäen hoitoa mahdollisuuksien mukaan myös lääkkeettömin hoitokeinoin. Terveysvaikutteinen liikunta parantaa unenlaatua ja toimii täydentävänä hoitomuotona. 

Perusterveydenhuollossa unettomuuteen ei yleensä ole syytä määrätä bentsodiatsepiineja tai bentsodiatsepiinijohdannaisia, muuta kuin poikkeustapauksissa akuuttiin tai tilannekohtaiseen vaikeaan unettomuuteen enintään 2 vkoksi. Sh seurantakäynti ja ohjaus lääkkeettömään jatkohoitoon.  Jos bzd lääkitys on jäänyt potilaalle tarpeettomasti pitkäaikaiseksi, vieroitus toteutetaan sh käyntien (1-2vkon välein) tuella pudottaen ¼ annoksesta 1-2 vkon välein lopussa hidastaen. Lääkkeiden vaikutuksesta ajokykyyn kerrotaan potilaalle.

Unettomuuden hoidosta tarkempaa tietoa Käypä hoito-suosituksessa ja Duodecimin julkaisussa.

Ajoterveyden arvioimisesta Traficomin ohjeistuksesta 

Jos unettomuuden ja samanaikaisten muiden häiriöiden arvioimiseen tai hoidon toteutukseen kaivataan erikoissairaanhoidon tukea tai nopeasti vastauksia rajattuihin konsultaatiokysymyksiin, kannattaa HUSin Unihäiriövastaanottoa konsultoida Terveyskylän ammattilaissivustolla (Terveyskylä PRO, videovisit). Hoitava lääkäri saa potilaan ollessa vastaanotollaan videoyhteyden ilman ajanvarausta konsultoivaan lääkäriin Videovisit konsultaation aukioloaikoina. 

Potilas voidaan myös lähettää HUSin Unihäiriövastaanotolle arvioon, jos unihäiriöiden erotusdiagnostiikka on vaativaa, unihäiriöt eivät reagoi tavanomaiseen perusterveydenhuollon hoitoon tai unihäiriöoireet uhkaavat potilaan turvallisuutta tai toimintakykyä vakavasti. 

Unettomuusoireen esiintyessä osana muuta mielenterveyshäiriötä, esim. masennus- tai ahdistushäiriötä, tavallinen mielenterveyshäiriö hoidetaan perusterveydenhuollossa ja kiireettömän hoidon perusteiden (STM 2012) mukaisesti konsultoidaan/ lähetetään psykiatriaan.

Viivästynyt unijakso: Samat lääkkeettömät keinot, kuin ei-elimellisessä unettomuudessa (unenhuolto ym.) ja valohoito aamuisin (sarastusvalo 30 min ajan ennen heräämistä tai kirkasvalo 5000–10000 luksia 30 min – 60 min heti herättyä) + aamu- tai päiväpainotteinen säännöllinen kuntoliikunta + iltaisin rentoutusta + melatoniini 0.5-1mg klo 20-21, ja nukkumaanmenoaikaa aikaistetaan esim. 1t/vko)

Uniapnea: (diagnoosi on vahvistettu yöpolygrafian avulla) Lähetetään Keuhkosairauksien vastaanotolle ja annetaan itsehoito-ohjeet. Laajan unipolygrafian tarve, diagnostinen epäselvyys ja ammattiautoilijan uniapnean selvittely edellyttävät lähetettä Keuhkosairauksien vastaanotolle.

Parasomnian erotusdiagnostiikassa ja hoidossa perusterveydenhuolto voi saada Unihäiriöpoliklinikan tukea reaaliaikaisen etäkonsultaation muodossa Terveyskylä Pro:sta. Vaikeissa tapauksissa potilas voidaan lähettää tutkimuksiin ja hoidon aloitukseen psykiatrian Unihäiriövastaanotolle. Lievemmissä tapauksissa riittää perusterveydenhuollon arvio, aiheuttavien tekijöiden poissulku ja unenhuolto.

Narkolepsian ja yöllisten epilepsiakohtausten hoito Neurologian vastaanotolla. Alkuvaiheen erotusdiagnostiikassa perusterveydenhuolto voi pyytää neurologialta tai psykiatrian Unihäiriövastaanotolta reaaliaikaisen etäkonsultaation.

Hypersomnioiden ja unenaikaisten liikehäiriöiden diagnostiikassa voidaan konsultoida Neurologiaa tai psykiatrian Unihäiriövastaanottoa. Kts. RLS hoitopolku.

Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuuluvat vakavat mielenterveyshäiriöt ja vaikeaoireiset tai hoitoresistentit tavalliset mielenterveyshäiriöt (,joihin kuuluu usein unettomuus oireena) sekä vaikeasti hoidettava monihäiriöisyys ja diagnostinen epäselvyys (huom. kiireettömän hoidon perusteet). Unettomuusoireen tarkempi erotusdiagnostinen ja hoidollinen arvio, unettomuutta ylläpitävien mekanismien selvittäminen. Psykiatristen lääkkeiden uneen ja vireyteen kohdistuvat haitat arvioidaan.

Tärkein arviointityökalu myös erikoissairaanhoidossa on potilaan täyttämä unipäiväkirja 1-2 viikon ajalta. Pohjoismaisella unikyselyllä BNSQ tarkennetaan oirekuvaa ja seulotaan muita unihäiriöitä, ja laboratorioseulat sekä päihdekyselyt ja tarvittaessa päihdeseulat kuuluvat unihäiriöpotilaiden tutkimuksiin.  Uniapneaa epäiltäessä tilataan perustutkimuksena yöpolygrafia (Pt-PolAmb), mutta jos potilaalla on useita samanaikaisia unihäiriöitä, se saattaa jäädä riittämättömäksi. Aktigrafiaa (Pt-Aktig2) voidaan käyttää unirytminhäiriön diagnostiikan varmentamiseksi tai seulatutkimuksena arvioidessa unen määrää ja laatua, tai muutoksia niissä 2 viikon ajalta.

Kun diagnosoidaan F51.0 Ei-elimellinen unettomuus, siihen suunnataan ensisijaisesti KBT-hoitoa ja lisäksi psykiatrista lääkitystä muokataan niin, että se tukee unta ja joissain tilanteissa aloitetaan potilaalle soveltuva unilääkitys huomioiden lääkehoidon hyötyjen ja haittojen seuranta sekä interaktiot ja ajokyky. KBT-hoito Unettomuuden nettiterapiana sisäisellä lähetteellä, jos ei vasta-aiheita TAI psykiatrian sairaanhoitajan vastaanotolla TAI Ostopalveluun ohjaus. Samanaikainen masennus- tai ahdistushäiriö ei ole este unettomuuden KBT-hoidon hyödyntämiselle, kunhan psykiatrisen perussairauden hoitotasapaino on riittävä. Vakavissa mielenterveyshäiriöissä unirajoite menetelmää sovelletaan hyvin varovaisesti, ja vain hoitotasapainon salliessa. Bipolaaripotilaatkin hyötyvät sovelletusta unettomuuden KBT-hoidosta ja unihäiriöiden hoito parantaa muiden psykiatristen sairauksien hoitotasapainoa.

Unettomuuden vaikeusasteen arvio ISI (Insomnia Severity Index) mittarilla ja unettomuushäiriölle ominaisten dysfunktionaalisten ajatusten kartoitus DBAS-kyselyllä. Hoitovasteen seurannassa käytetään molempia mittareita DBAS ja ISI. Potilaan kanssa käydään tarkemmin läpi unettomuuden mekanismia, josta materiaalia esim Mielenterveystalon Unettomuuden omahoito-oppaassa ja Duodecimin julkaisussa Partonen ym 2020 Mistä unettomuushäiriössä on kyse? 

Unettomuuden hoidosta tarkempaa tietoa Käypä hoito-suosituksessa 

ja Duodecimin julkaisussa Partinen ym. 2020 Unettomuushäiriön nykyhoito - unilääkkeitä vai lääkkeettä? 

Diagnoosi, sekundaarisen RLS:n syiden selvittäminen ja oireiden vaikeusasteen arvio.

• Haastattelu (sairaudet, lääkitykset, kofeiini, päihteet, muut terveystottumukset, nukkuminen ja vireys, kipu- ja ahdistusoireet, mieliala, oireista koituva haitta ja kärsimys)
• Unipäiväkirja, Pohjoismainen unikysely. Diagnoosikriteerit ICSD-3 (katso alta liite 3).
• Jos diagnoosikriteerit täyttyvät, vaikeusastetta arvioidaan perustuen kansainväliseen IRLS kyselyyn (kts esim. HUS Unihäiriövastaanotto verkkosivut)
• Laboratoriokokeista suositellaan tutkimaan PVK, CRP, Kreatiniini, fP-Glukoosi, TSH, Ferritiini, TrfeSat, GT, Bpeth,  S-D-25.
• Tulehdus nostaa ferritiiniä, vaikka potilaalla olisi raudanpuute, ja ferritiini voi jäädä koholle vielä viikkoja CRP:n laskettua. Edeltävien päivien rautapitoinen ruokavalio voi tilapäisesti nostaa TrfeSat-arvoa, mutta ferritiiniin se ei vaikuta. P.o. rautalääkitys tauotetaan kaksi päivää ennen laboratoriokokeita. 

Ensisijaista RLS:ssä on aiheuttavien tekijöiden hoito, lääkkeetön hoito ja rautavarastojen täydentäminen laboratoriolöydösten perusteella. Vaikeisiin oireisiin saatetaan tarvita lisäksi oireenmukaista lääkehoitoa.

• Lääkkeetön hoito: Unenhuolto (katso: Unettomuuden Käypä hoito suositus)  ja terveystottumusten optimoiminen, säännöllinen liikunta 3x/vko (tulokset saattavat näkyä 3kk viiveellä), hieronta ja venyttely, rentoutus, tietoisuustaitoharjoitukset. Kivun hoitoon soveltuvista kognitiivisista ja psykofyysisistä menetelmistä ja akupunktiosta voi olla hyötyä.
• Rautalääkitys: Ferritiinin ollessa alle 75 ug/l aloitetaan p.o. rautalääkitys riittävällä/ suurimmalla siedetyllä annoksella, esim 100 mg joka toinen päivä C-vitamiinin kanssa välttäen samanaikaisesti raudanimeytymistä estäviä aineita (Katso alta liite 1). Ferritiinin tavoitetaso vähintään 75 ug/l (tai jos tulehdus vaikuttaa ferritiiniarvoon), tähdätään transferriinisaturaatiotasoon 20% )
• Ferritiini ja transferriinisaturaatio tarkistetaan 3-6 kk kuluttua. Jos ferritiinitaso ei nouse ja jää asianmukaisesta ja riittävästä p.o. rautakorvaushoidosta huolimatta alle 75 ug (tai Trfesat <20 %) ja RLS-oireilu jatkuu haittaavana, harkitaan rautainfuusiohoitoa (Katso alta liite 2) .
• Vasta-aiheina rautainfuusiolle huomioidaan mm degeneratiivinen rautaa kerryttävä aivosairaus, anafylaksiataipumus ja ajankohtainen aktiivinen tulehdussairaus. Rautainfuusiota ei myöskään suositella, jos transferriinisaturaatio on yli 45% tai hemoglobiini on yli viitealueen.
• Toistuvien rautainfuusioiden välttämiseksi ensisijaista on hoitaa raudanpuutteeseen tai anemiaan johtavat sairaudet (esim runsaat kuukautisvuodot,  suolistovuoto ja suolistosairaudet). 

• Oireenmukainen lääkitys: Ensisijaisena lääkityksenä ovat gabapentinoidit. Ne syventävät unta, päinvastoin kuin dopamiiniagonistit. Gabapentinoidit sopivat myös unettomuudesta ja kivuista kärsivälle RLS-potilaalle.
• Hoito aloitetaan gabapentiinilla 300-600 mg iltaan 2 tuntia ennen tyypillistä oireiden alkamisaikaa.
• Jos annosta joudutaan lisäämään yli 600 mg, se annostellaan iltaan kahdesti, 2 tunnin välein, siten että enimmäiskerta-annos on 600 mg.  
• Pregabaliinia 75-150 mg voidaan kokeilla, jos gabapentiini ei sovi, tai potilaalla on samanaikaisia ahdistusoireita.
• Bentsodiatsepiinit voivat tilapäiskäytössä ja akuuttitilanteessa lievittää oireita, mutta eivät sovi pitkäaikaislääkitykseksi, koska niille kehittyy toleranssia ja ne heikentävät unen laatua.

Perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja opiskelijaterveydenhuollossa RLS:n diagnoosi, laboratoriotutkimukset, oireiden haittaavuuden ja syiden selvittely sekä hoito.

Rautainfuusiotarpeen arvioinnissa voidaan konsultoida erikoissairaanhoitoa (Unihäiriöt ekonsultaatio/ Terveyskylä pro ja neurologisista samanaikaissairauksista kärsivillä neurologian konsultaatio)

Vaikeaoireisen ja vaikeahoitoisen RLS:n arviossa ja hoidon suunnittelussa perusterveydenhuolto voi konsultoida erikoissairaanhoitoa (HUSissa Unihäiriövastaanotto, Terveyskylä Pro ekonsultaatiot). Hoitopolun mukaiseen hoitoon reagoimattoman ja toimintakykyä uhkaavan RLS:n jatkohoidon arvio ja käynnistys voidaan toteuttaa erikoissairaanhoidossa. 

Läheteohje HUS Unihäiriövastaanoton verkkosivulla.

• AASM suositus JCSM 1/2025 https://jcsm.aasm.org/doi/10.5664/jcsm.11390
• Allen ym: Evidence-based and consensus clinical practice guidelines for the iron treatment of restless legs syndrome/Willis-Ekbom disease in adults and children: an IRLSSG task force report. Sleep Medicine 2018; 41: 27-44
• Kaasinen V, Sarkanen T, Pekkonen E, Kärppä M. Dopaminergiset lääkkeet lisäävät ongelman pahenemisen riskiä pitkään käytettyinä: Aika pohtia uudelleen dopamiiniagonistien roolia levottomien jalkojen hoidossa? Duodecim 2025;141:613–4. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo18746.pdf   
• Lepistö ym: Raskaus ja levottomat jalat -oireyhtymä SLL 6/2017 vsk 72
• Niemi K, Tuisku K, Norrkniivilä A, Nikolakaros G, Partinen M. Aivojen raudanpuute levottomat jalat oireyhtymässä. Suomen Lääkärilehti 2022; 77(9-10): 389-392.
• Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

• Jos syömishäiriö on lähettämisen pääasiallinen syy, eikä se ole lievittynyt perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon hoitointerventioilla, ohjataan lähete HUSin Syömishäiriövastaanotolle.
• Jos potilaalla esiintyy syömishäiriöoireita, mutta lähettämisen pääasiallinen syy ei ole syömishäiriö, ohjataan lähete asuinpaikan mukaiseen psykiatrian yksikköön.
• Syömishäiriövastaanotolla ei ole päivystystoimintaa. Somaattisen tai psykiatrisen tilanteen niin vaatiessa esimerkiksi, mikäli potilas saattaa olla välittömän osastoseurannan ja osastohoidon tarpeessa, suositellaan ohjaamaan oman paikkakunnan päivystykseen.
• Epäselvissä tilanteissa suositellaan matalan kynnyksen konsultaatiota ennen lähetteen tekemistä (ks. ohjeet alla kohdasta Konsultaatiot).

HUSin Syömishäiriövastaanotolle voidaan ohjata myös potilaita, joilla on pitkäaikainen ja vaikeasti hoidettava laihuushäiriö, ja joiden oirekuva on haastava, huolellisesti toteutuneista hoitoyrityksistä huolimatta. Näitä potilaita hoidetaan Pitkäaikaista laihuushäiriötä sairastavien työryhmässä, jonka tavoitteena on parantaa potilaiden elämänlaatua ja turvata hoidon jatkuvuus. Työryhmän arvioon voidaan ohjata potilaita, jotka ovat sairastaneet laihuushäiriötä yli 10 vuotta ja joiden somaattinen tila on stabiili. Lähetteet näistä potilaista toimitetaan Syömishäiriövastaanoton lähetelaatikkoon, jossa ne arvioidaan sisäisesti mahdollisen siirron osalta työryhmän hoitoon.

• Perustason tehtävinä ovat lievien ja keskivaikeuden syömishäiriöiden tunnistaminen, somaattinen tutkiminen sekä hoidon aloittaminen
  • Ohjaus ja tiedon anto syömishäiriöistä.
  • Potilaan toipumisvalmiuden kartoittaminen ja mahdollinen herättely.
  • Potilaan ohjaus säännölliseen, monipuoliseen syömiseen käyttäen apuna ateriakuvat ja ruokapäiväkirja
  • Ohjaus omahoito-ohjelmien käyttöön lievissä ja keskivaikeissa oireissa jos paino ei laske eikä ole alipainoa.
  • Mikäli syömishäiriön oirekuvaan liittyy toistuvaa ahmintaa, suositellaan arviota potilaan soveliaisuudesta nettiterapiaan.
• Matalammalla kynnyksellä ilman lähetettä tarjotaan reaaliaikaisia etäkonsultaatioita (kts. yst. linkit alla kohdassa Konsultaatiot). 

Suositellaan että lähetteeseen lisätään psykiatrian anamneesin ja statuksen lisäksi syömishäiriöön liittyviä asioita:

• Tiedot potilaan terveydestä, kasvusta ja kehityksestä ennen syömishäiriön puhkeamista
• Syömishäiriön mahdolliset aikaisemmat hoidot ja muut psykiatriset hoidot
• Sairaushistoria ja ajankohtainen kuvaus syömishäiriöstä: painoanamneesi ja viimeisimmät painonmuutokset, ruokavalio, liikuntatavat, syömiskäyttäytymisen muutos, syömisen rajoittaminen, ahminta, syömisen painoa nostavan vaikutuksen kompensoiminen esimerkiksi oksentelu, liikunta, paastoaminen ja lääkkeiden käyttö laihduttamistarkoituksessa.
• Paino, pituus, BMI
• Naisilla kuukautisanamneesi, mahdollinen hormonilääkitys
• Muut mahdolliset psykiatriset häiriöt ja psyykkinen oireilu, esimerkiksi mieliala, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus; näiden kesto ja vakavuusaste
• Mahdolliset somaattiset sairaudet ja oireet
• Käytössä olevat lääkkeet
• Päihteiden käyttö
• Syömishäiriön ja muiden psyykkisten oireiden vaikutus potilaan arkeen, työntekoon, opiskeluun ja ihmissuhteisiin
• Ajankohtaisesti toteutuneet hoitointerventiot ja hoitovaste niille
• Potilaan suhtautuminen hoitoon

• Lääkäreille suunnatut syömishäiriöyksikön matalan kynnykset eKonsultaatiot esim. diagnostiikkaan ja hoidonohjaukseen liittyvissä kysymyksissä: Syömishäiriöiden eKonsultaatiot (vaatii ammattilaisen tunnistautumisen).
• Syömishäiriöyksikön sairaanhoitajan matalan kynnykset eKonsultaatiot esim. käytännön hoidon toteutuksessa ja ravitsemushoitoon liittyvissä kysymyksissä: Syömishäiriöyksikön sairaanhoitajan eKonsultaatiot (vaatii ammattilaisen tunnistautumisen).
• Paperikonsultaatio sähköisen lähetejärjestelmän kautta
• Puhelinkonsultaatiot virka-aikana kello 8–15, kanslian puhelinnumero 09 471 78140
• Potilaan 1–3 kerran käyntikonsultaatiot, lähetteen käsittelyn perusteella

Riippuvuuspsykiatrian vastaanotto on ensisijaisesti tutkimus- ja konsultatiivinen yksikkö, joten potilaan hoitovastuu säilyy pääsääntöisesti lähettävällä yksiköllä. Ennen lähetteen laatimista on myös mahdollisuus konsultoida Riippuvuuspsykiatrian vastaanoton hoitajaa tai lääkäriä. Tutkimusjakson päätteeksi tehdään hoitosuunnitelma, jossa arvioidaan myös tarvittava jatkohoitopaikka. 

Päivystyksellistä psykiatrista tutkimusta tai hoitoa edellyttävät potilaat on ohjattava alueen päivystykseen. Esim. akuutti itsemurhavaara ja akuutti psykoosi ovat tällaisia tilanteita.

Tavanomaisen päihdevieroitus- ja kuntoutushoidon järjestäminen kuuluu päihdehuoltoon tai perusterveydenhuoltoon. HUSin Riippuvuuspsykiatria ei siis toteuta esim. alkoholin katkaisuhoitoa tai komplisoitumattoman lääke- tai huumeriippuvuuden hoitoa. 

Korvaushoitovastaanotolla hoidamme erityisosaamista vaativia korvaushoitoja. Tarvittaessa työryhmää voi konsultoida korvaushoidossa olevien potilaiden erityisen haasteellisissa korvaushoito- tai lääkityskysymyksissä.

Jos avohoidossa tehtävät tutkimukset eivät ole potilaan terveydentilan tai muun syyn vuoksi mahdollisia, voidaan tutkimukset tehdä osastolla. Osastolla tehdään vaativien erotusdiagnostisten tutkimusten lisäksi mm. vaativia opioidikorvaushoidon aloituksia. Psykoosikuntoutusta tai päihdekuntoutusta ei osastolla toteuteta, eikä myöskään pelkkiä päihdevieroitusjaksoja. Raskaana oleville on varattu kaksi potilaspaikkaa. 

Yhteystiedot  

• lähettävän lääkärin nimi, organisaatio, osoite ja muut yhteystiedot, yhteyshenkilön nimi 
• potilaan ajantasaiset yhteystiedot (tarkista, että ovat ajantasaiset)

Lähettämisen syy  

• mainitse myös, onko lähete tarkoitettu jommallekummalle poliklinikalle vai osastolle 

Esitiedot  

• ajankohtainen psykiatrinen ja somaattinen status, sairaudet, lääkitykset, laboratoriotutkimukset 
• päihdeanamneesi: tiedot kaikkien päihteiden käytöstä ainakin viimeisen vuoden ajalta, tiedot vieroitus- ja hoitojaksoista, mahdollisuuksien mukaan liitteeksi loppulausunnot
• psykiatrinen anamneesi: tiedot aiemmista psykiatrisista tutkimus- ja hoitojaksoista, mahdollisuuksien mukaan liitteeksi loppulausunto tai (neuro)psykologin tutkimuslausunto 
• sosioekonominen tilanne, lähiverkosto (perhetyö on olennainen osa HUS Riippuvuuspsykiatrian työtä, joten tästä mahdollisuudesta on hyvä mainita potilaalle jo lähetevaiheessa)
• neuropsykiatriselle tutkimusjaksolle lähetetystä potilaasta liitetään mukaan myös lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon asiakirjat, päiväkodin arviot, varhaiskasvatussuunnitelmat, arvio kouluvalmiudesta, koulu- ja opiskelutodistukset, HOJKS-arviot (henkilökohtainen opetus- ja koulutussuunnitelma), psykologin lausunnot, aikaisemmat psykiatriset ja neurologiset sairauskertomukset sekä mahdolliset MRI/TT-, EEG-tutkimusten lausunnot yms. (potilaan kirjallisella suostumuksella)