1. Vammaispalvelulain vaativana moniammatillisena tukena vaativan moniammatillisen tuen yksikössä kehitysvammapsykiatrian osastolla osana terveydenhuoltolain 67 §:n 1 momentissa tarkoitettua kehitysvammapsykiatrian osastolla annettavaa erikoissairaanhoitoa
2. Vaativan moniammatillisen tuen yksikössä kehitysvammapsykiatrian osastolla suoritettavia tahdosta riippumattoman erityishuollon osastojaksoja 

• potilaalla on todettu älyllinen kehitysvamma tai toimintakyvyltään kehitysvammaa vastaava muu kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö
  JA
• potilaalle laaditaan oman hyvinvointialueen vammaispalveluissa erityishuollon päätös (erityishuoltolaki 1 §) sekä vaativan moniammatillisen tuen päätös (VPL 16 §)

• kehitysvammaisen henkilön vaikeat käyttäytymisen haasteet, joihin ei ole perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa avopalveluiden keinoin löytynyt syytä tai apua ja jotka vaikuttavat heikentävästi potilaan toimintakykyyn eri arkiympäristöissä
• kehitysvammaisen henkilön vaativan lääkehoidon arvion ja/tai psykiatrisen erotusdiagnostiikan tarve tilanteessa, jossa lääkehoidon arviota ja/tai diagnostiikkaa avopalveluiden keinoin ei ole yrityksistä huolimatta kyetty toteuttamaan riittävissä määrin

Riittävät yhteystiedot: Lähetteen tekijän yhteystiedot sekä asumispaikkaan, huoltajan/edunvalvojan/lähiomaisen/ muun yhteyshenkilön yhteistiedot. Koulun/päivätoiminnan/asumisyksikön nimi ja yhteystiedot sekä konsultaation jälkeen hoitoa jatkavan yksikön yhteystiedot. 

Somaattinen terveydentila: Riittävät tiedot ja kannanotto ajankohtaisesta somaattisesta terveydentilasta ja 3 kk sisällä otetut PVKT, Na, K, Krea, fP-Gluk, ALAT, GT, TSH, T4V, EKG, sekä lääkepitoisuudet (jos käytössä valproaatti, karbamatsepiini, okskarbatsepiini, litium, klotsapiini tai trisyklinen masennuslääke); tai selvitys mikäli potilaasta ei pystytä ottamaan laboratoriokokeita tai EKG:ta. Riittävät tiedot suun terveydestä (viimeisin hammastarkastus) sekä aistitoimintojen arvioinnista (näkö, kuulo). Jos potilaalla on epilepsia, kuvaus epilepsian tämänhetkisestä hoitotasapainosta, sekä tieto epilepsiaa hoitavasta tahosta.

Aiempi hoito- ja kuntoutushistoria: Tiedot aiemmasta lääkehoidosta, kuntoutuksesta sekä psykososiaalisista, lääkkeettömistä hoito- ja tukimuodoista. Jos lähetteen aiheena on haastava käyttäytyminen, kuvaus käytetyistä ei-lääkkeellisistä keinoista ja jo kokeilluista lääkehoidoista haastavan käyttäytymisen lievittämiseksi.

Tarvittavat asiakirjat: Autismikirjon häiriön tai kehitysvammaisuuden diagnostiseen arvioon tarvitaan lisäksi Neuropsykiatrian vastaanoton läheteohjeen mukaiset asiakirjat (https://www.hus.fi/ammattilaiselle/ammattilaisten-palvelut-ja-ohjeet/neuropsykiatrian-vastaanoton-laheteohje):

Mikäli jokin kohta puuttuu, sen merkitys potilaan lähetteen arvioimisen kannalta arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos lähetekäsittelijä arvioi, että tarvitaan lisätietoja, lähete palautetaan täydennettäväksi.

1. Erityishuollon antamista koskeva hakemus tulee tehdä päätöksiä tekevälle vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmälle. Asiantuntijaryhmä päättää erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta. Päätös tehdään potilaan omalla hyvinvointialueella.
2. Henkilö voidaan määrätä 9 §:ssä tarkoitettuun vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta, jos: 

A) hän ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia;

B) hän todennäköisesti vakavasti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja

C) hänen hoitoaan ja huolenpitoaan ei voida järjestää muulla tavoin.

Päätös tehdään potilaan omalla hyvinvointialueella.

Lisätietoja antavat:

apulaisylilääkäri Maria Karasto, puh. 0403047017, maria.karasto@hus.fi 

ylilääkäri Hanna Ahrnberg, puh. 0405447665, hanna.ahrnberg@hus.fi

Kaikki HUSin Kehitysvammalääketieteen lähetteet (sekä osasto- että avohoitolähetteet) toimitetaan samalla tavoilla HUSin Psykiatrian yleisten lähetemenettelyjen mukaisesti keskitetyn lähetekeskuksen kautta. Kirjalliset konsultaatiopyynnöt voidaan toimittaa samalla tavalla kuin lähetteet.

1. Sähköinen lähete: Lähetteet toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti. Kun laadit sähköisen lähetteen, käytä toimipisteen sanomatunnistetta: HYKS PSYKIATRIA. Lähetteen liitteet voidaan lähettää joko salattuna sähköpostina tai kirjepostina
2. Apotti-järjestelmässä lähete tehdään määräyksenä: valitse erikoisala HUS Psykiatria (erikoisala 70) ja vastaanottavaksi yksiköksi HUS PSY KVLT MYYR PKL (HUS Kehitysvammapsykiatrian konsultaatiovastaanotto)
3. Kirjeposti: Paperiset lähetteet ja mahdolliset liitteet voidaan toimittaa kirjepostina osoitteella: Psykiatria, lähetteet, PL 803, 00029 HUS.
4. Faksi: Lähete ja mahdolliset liitteet voidaan toimittaa faksilla numeroon: 09 471 81717.

Geropsykiatrian vastaanotoilla teemme hoitokäyntien lisäksi tarvittaessa liikkuvaa työtä kotikäynnein, konsultaatioita ja järjestämme ryhmähoitoa. Kognitiiviset tutkimukset toteutamme ensisijaisesti perustason ohjaamana esimerkiksi geriatrian tai neurologian vastaanotoilla ja vain poikkeustapauksissa geropsykiatrian vastaanotolla.

• Geropsykiatrinen osastohoitomme on tarkoitettu iäkkäille potilaille, joiden psykiatrinen oirekuva on siinä määrin haastava, että psykiatrinen hoito ja diagnostiset selvittelyt eivät onnistu avohoidossa tai perustason osastoilla. Etäosastojaksoilla voimme tukea asumisyksikössä tai kotona olevia tiivistä seurantahoitoa tarvitsevia potilaita.
• Psykiatriakeskuksen geropsykiatrian osastot ovat suljettuja osastoja, joilla on mahdollisuus tarvittaessa toteuttaa tahdosta riippumatonta hoitoa. Osastoilla ei ole mahdollisuutta somaattiseen erityisseurantaan eikä i.v.-hoitoihin. Potilaiden tulee olla itsenäisesti liikkuvia ja riittävän omatoimisia.
• Vaativissa tilanteissa erotusdiagnostiset tutkimukset on tarvittaessa mahdollista toteuttaa osastohoidon aikana monialaisen työryhmän ohjauksessa.

Yhteystiedot: 

• lähettävä lääkäri, hoitava lääkäri, organisaatio, muu yhteyshenkilö
• potilaan ajantasaiset yhteystiedot (tarkista ajantasaisuus)
• mikä on potilaan ajankohtainen sijainti (kotona, palveluasumisessa, toisessa sairaalassa, hyvinvointialueen kriisipaikalla, arviointi- ja kuntoutusosastolla)
• ajankohtainen lähettämisen syy (miksi juuri nyt tarvitaan hoitoa tai ohjeita)
• onko lähete osoitettu vastaanotolle, osastolle vai konsultaatioksi
• lähiverkosto ja sen yhteystiedot, koulutus- ja ammattitausta, eläkkeelle jäämisen ajankohta, palveluverkosto (kotihoito, muut palvelut), edunvalvonta, onko SAS-päätöstä
• psykiatrinen anamneesi, aiemmat ja nykyiset sairaudet ja niiden hoito pääpiirteissään, aiemmat itsemurhayritykset
• päihdeanamneesi (tarvittaessa PeTH, AUDIT-C)
• arvio ja tehdyt tutkimukset potilaan kognitiivisista kyvyistä ja mahdollisesta kognitiivisten vaikeuksien kestosta
  • huom! kognitiiviset tutkimukset saatetaan loppuun ensisijaisesti lähettävän tahon ohjaamana

Lähettämisen syy: 

• ajankohtainen lähettämisen syy (miksi juuri nyt tarvitaan hoitoa tai ohjeita)
• onko lähete osoitettu vastaanotolle, osastolle vai konsultaatioksi

Sosiaalinen anamneesi mahdollisuuksien mukaan: 

• lähiverkosto ja sen yhteystiedot, koulutus- ja ammattitausta, eläkkeelle jäämisen ajankohta, palveluverkosto (kotihoito, muut palvelut), edunvalvonta, onko SAS-päätöstä

Sairaushistoria: 

• psykiatrinen anamneesi, aiemmat ja nykyiset sairaudet ja niiden hoito pääpiirteissään, aiemmat itsemurhayritykset
• päihdeanamneesi (tarvittaessa PeTH, AUDIT-C)
• arvio ja tehdyt tutkimukset potilaan kognitiivisista kyvyistä ja mahdollisesta kognitiivisten vaikeuksien kestosta
  • huom! kognitiiviset tutkimukset saatetaan loppuun ensisijaisesti lähettävän tahon ohjaamana

Lähettävän lääkärin tekemä psykiatrinen tutkimus (pvm myös)

Somaattinen tutkimus ennen poliklinikalle tai osastolle lähettämistä

Lääkitys ja muut hoidot:

• ajankohtainen lääkelista ja tieto siitä, käyttääkö potilas lääkkeitään asianmukaisesti, kuka jakaa lääkkeet, onko annosjakelua
• mahdollisuuksien mukaan aiemmat psykiatriset lääkehoidot

Tutkimusten tulokset

• laboratoriotutkimukset (CRP, PVK, K, Na, Krea, ALAT, TSH, B12-TC2, Ca-ion, folaatti, CRP, EKG), kyselyt esimerkiksi GDS, BDI tai PHQ-9 (aina mielialapotilailta)
• mahdolliset muut tutkimustulokset mm. CERAD, pään MRI, CT tms., toimintakyvyn arvio, palvelutarpeen arvio 

• Geropsykiatrian vastaanotot
  • Helsinki, Pasila, puh. 09 471 77 810
  • Jorvi, puh. 050 560 1648
  • Tikkurila (Hyvinkää), puh. 09 471 77 402
• Geropsykiatrian puhelinkonsultaatiot (lääkärit) arkisin klo 12–14: puh. 040 6206 694
• Geropsykiatrian reaaliaikaiset etäkonsultaatiot (eREK): ks. yst. TerveyskyläPRO

• Jos syömishäiriö on lähettämisen pääasiallinen syy, eikä se ole lievittynyt perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon hoitointerventioilla, ohjataan lähete HUSin Syömishäiriövastaanotolle.
• Jos potilaalla esiintyy syömishäiriöoireita, mutta lähettämisen pääasiallinen syy ei ole syömishäiriö, ohjataan lähete asuinpaikan mukaiseen HUS nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon vastaanotolle. Katso: Läheteohje nuorisopsykiatriaan
• Syömishäiriövastaanotolla ei ole päivystystoimintaa. Somaattisen tai psykiatrisen tilanteen niin vaatiessa esimerkiksi, mikäli potilas saattaa olla välittömän osastoseurannan ja osastohoidon tarpeessa, suositellaan ohjaamaan oman ikäluokan ja paikkakunnan päivystykseen.
• Epäselvissä tilanteissa suositellaan matalan kynnyksen konsultaatiota ennen lähetteen tekemistä (ks. ohjeet alla kohts Konsultaatiot).

• Perustason tehtävinä ovat lievien ja keskivaikeuden syömishäiriöiden tunnistaminen, somaattinen tutkiminen sekä hoidon aloittaminen
  • Ohjaus ja tiedon anto syömishäiriöistä.
  • Potilaan toipumisvalmiuden kartoittaminen ja mahdollinen herättely.
  • Potilaan ohjaus säännölliseen, monipuoliseen syömiseen huoltajien tuella  käyttäen apuna ateriakuvat ja ruokapäiväkirja.
  • Ohjaus omahoito-ohjelmien käyttöön lievissä ja keskivaikeissa oireissa jos paino ei laske eikä ole alipainoa.
  • Mikäli syömishäiriön oirekuvaan liittyy toistuvaa ahmintaa, suositellaan arviota 16 vuotta täyttäneen nuoren soveliaisuudesta nettiterapiaan.
• Matalammalla kynnyksellä ilman lähetettä tarjotaan reaaliaikaisia etäkonsultaatioita sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta (kts. yst. linkit alla).
• Kun nuoresta tehdään lähete syömishäiriövastaanottoon, samanaikaisia lähetteitä nuorisovastaanoton pediatrille ja ravitsemusterapeutille ei tarvita.

Suositellaan että lähetteen laajuus on sama kuin nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteissä yleensä ja että lisäksi ilmenisi syömishäiriöön liittyviä asioita:

• Tiedot potilaan terveydestä, kasvusta ja kehityksestä ennen syömishäiriön puhkeamista ja sen aikana
• Syömishäiriön mahdolliset aikaisemmat hoidot ja muut psykiatriset hoidot
• Sairaushistoria ja ajankohtainen kuvaus syömishäiriöstä: painoanamneesi ja viimeisimmät painonmuutokset ruokavalio, liikuntatavat, syömiskäyttäytymisen muutos, syömisen rajoittaminen, ahminta, syömisen painoa nostavan vaikutuksen kompensoiminen esimerkiksi oksentelu, liikunta, paastoaminen ja lääkkeiden käyttö laihduttamistarkoituksessa.
• Syömishäiriön ja muiden psyykkisten oireiden vaikutus nuoren kehitykseen, arkeen, opiskeluun ja ihmissuhteisiin
• Paino, pituus, BMI
• Tytöillä kuukautisanamneesi, mahdollinen hormonilääkitys
• Muut mahdolliset psykiatriset häiriöt ja psyykkinen oireilu, esimerkiksi mieliala, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus; näiden kesto ja vakavuusaste
• Mahdolliset somaattiset sairaudet ja oireet
• Käytössä olevat lääkkeet
• Päihteiden käyttö
• Ajankohtaisesti toteutuneet hoitointerventiot ja hoitovaste niille
• Potilaan suhtautuminen hoitoon
• Lähetettä laadittaessa toivotaan lähettävän tahon tilaavan kasvukäyrät, mikäli kasvuseuranta ei ole tallennettu Apottiin (saa tilaamalla kouluterveydenhuollosta). Lähete voidaan toimittaa eteenpäin, vaikka kasvukäyrät eivät ole saapuneet.

• Lääkäreille suunnatut syömishäiriöyksikön matalan kynnykset eKonsultaatiot esim. diagnostiikkaan ja hoidonohjaukseen liittyvissä kysymyksissä: Syömishäiriöiden eKonsultaatiot (vaatii ammattilaisen tunnistautumisen).
• Ajanvaraukselliset eKonsultaatiot nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon ammattilaisille. Konsultaatiotapahtumaan kutsutaan potilas ja perhe. Varaukset tehdään syömishäiriövastaanoton toimiston kautta virka-aikana kello 8–15, kanslian puhelinnumero 09 471 78140
• Syömishäiriöyksikön sairaanhoitajan matalan kynnykset eKonsultaatiot esim. käytännön hoidon toteutuksessa ja ravitsemushoitoon liittyvissä kysymyksissä: Syömishäiriöyksikön sairaanhoitajan eKonsultaatiot (vaatii ammattilaisen tunnistautumisen).
• Paperikonsultaatio sähköisen lähetejärjestelmän kautta
• Puhelinkonsultaatiot virka-aikana kello 8–15, kanslian puhelinnumero 09 471 78140
• Potilaan 1–3 kerran käyntikonsultaatiot, lähetteen käsittelyn perusteella

Välitöntä, päivystyksellistä psykiatrista osastohoitoa edellyttävät nuoret ohjataan arvioon vapaaehtoisella B1-lähetteellä tai M1-tarkkailulähetteellä.  Soita

päivystyslähetteestä virka-aikana nuorisopsykiatriselle akuuttiosastojen vastaavalle lääkärille puh. 050 427 1505.

Virka-ajan ulkopuolella soita nuorisopsykiatrian akuuttiosastojen paikkapuhelimeen puh. 040 841 6908, jolloin saat tiedon, mille osastolle nuorta voidaan ohjata (yleensä nuorisopsykiatrinen akuuttiosasto N1 tai N2). Muista että nuorta ohjataan aina saattajan kanssa päivystysarvioon.

• Akuutti itsemurhavaara/juuri tehty itsemurhayritys (ei siis viiltely/itsensä vahingoittaminen pahan olon lievittämiseksi/ahdistukseen ilman itsemurhatarkoitusta)
• Akuutti todellisuuden tajun vakava häiriö (psykoosi)
• Akuutti vaara muille, vakava impulsiivinen väkivaltaisuus muita kohtaan (silloin kuin tilanne ei ole rauhoittunut ennen päivystykseen saapumista tai päivystysyksikössä)
• HUOM. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä päivystyspoliklinikalta käsin, mikäli epäily lastensuojelun tarpeen selvittämisestä syntyy (Lastensuojelulaki 25§)

Hoitoon pääsy 1–7 vrk eli kiireellisyysluokka I. Lähetteet ohjataan asuinpaikan mukaisesti HUSin Nuorisopsykiatrian vastaanotoille. Lähettävä taho/perusterveydenhuolto huolehtii odotusaikana tarvittavan hoitokontaktin.

• Vaikea-asteinen masennustila tai käyttäytymisen häiriö, jossa vakavaa itsetuhoisuutta tai psykoottisia oireita esim. konkreettiset itsemurhasuunnitelmat tai viimeaikainen itsemurhayritys
• Vakava psykoosiepäily, jossa ei ilmene välitöntä sairaalahoidon tarvetta.
• Somaattinen tai psyykkinen kriisi syömishäiriössä (kun somaattinen tilanne on tutkittu ja vakaa eikä välitöntä pediatrista/sisätautien hoidon tarvetta ole; edellyttää yleensä sekä lähetettä somatiikkaan että nuorisopsykiatriaan)

Hoitoon pääsy 8–30 vrk tai yli 30 vrk eli kiireellisyysluokat II – III. Lähetteet ohjataan asuinpaikan mukaisesti HUSin Nuorisopsykiatrian vastaanotolle, ellei muuta mainita alla. Lähettävä taho/perusterveydenhuolto huolehtii odotusaikana tarvittavan hoitokontaktin.

Tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriöt

• Vähintään keskivaikea tunne-elämän häiriö kuten masennustila tai ahdistuneisuushäiriö tai käyttäytymisen häiriö, jossa tila ei ole helpottanut näyttöön perustuvilla peruspalvelujen hoitointerventioilla tai siihen liittyy todettu päihdehäiriö.
• Jos nuorella esiintyy toimintakykyä alentavia tai vaaraa aiheuttavia käytöshäiriön oireita, on usein aiheellista harkita lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä tilanteissa, joissa nuoren hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
• Arvioitaessa väkivallan uhkaa kiireettömissä tilanteissa suositellaan tekemään perusterveydenhuollossa Uhka-arvio.

Syömishäiriöt

• Erikoissairaanhoidossa hoidetaan vakavasti oireilevia syömishäiriöitä ja keskivaikeita syömishäiriötä, jossa tila ei ole helpottanut toteutuneilla näyttöön perustuvilla peruspalvelujen hoitointerventioilla.
• Perustason tehtävänä ovat syömishäiriöiden tunnistaminen ja somaattinen tutkiminen sekä lievempien syömishäiriöiden hoito. Näihin kuuluu mm. hoidon aloittaminen (esim. tiedon anto syömishäiriöistä, nuoren ohjaus säännölliseen, monipuoliseen syömiseen vanhempien tuella, ohjaus omahoito-ohjelmien käyttöön) sekä hoitointervention toteutumisen ja nuoren voinnin seuranta.
• Mikäli lähettämisen pääasiallinen syy on muu kuin syömiseen liittyvä ongelma, ohjataan asuinpaikan mukaisesti HUSin Nuorisopsykiatrian vastaanotolle.
• Mikäli lähettämisen pääasiallinen syy on vakavasti oireileva syömishäiriö tai keskivaikea syömishäiriö, joka ei ole helpottanut näyttöön perustuvilla hoitointerventioilla perustasolla tai erikoissairaanhoidossa, ohjataan lähete HUSin Syömishäiriöyksikköön: https://www.hus.fi/ammattilaiselle/ammattilaisten-palvelut-ja-ohjeet/laheteohje-syomishairioyksikkoon

Neuropsykiatriset häiriöt

• Neuropsykiatriset selvittelyt eivät ole akuuttia nuorisopsykiatriaa eikä diagnostiikalla ole kiire
• Neuropsykiatriset selvittelyt tehdään vakaassa vaiheessa ja kun muu psykiatrinen oireilu on hoidossa
• ADHD:n diagnosointi ja hoito voidaan useimmiten toteuttaa perusterveydenhuollossa, tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatioiden tuella (kts. yst. linkki alla).  Jos kokonaisoirekuvaa komplisoi vakavasti oireileva muu psyykkinen oireilu, voidaan ADHD:n erotusdiagnostinen arvio- ja hoitosuunnitelma tehdä erikoissairaanhoidossa.
• Autismikirjon häiriön epäily edellyttää perehtymistä nuoren kehityshistoriaan, ja esiselvittelyjen tekemistä ennen läheteharkintaa (kts. yst. tarkemmin lähetteen sisältö ja esiselvittelyt autismin kirjon häiriöissä). Epäselvissä tilanteissa on suotavaa konsultoida erikoissairaanhoitoa ennen lähetteen laatimista (kts. yst. linkki alla). Suositellaan että nuoren kognitiivinen taso tulisi olla ainakin kertaalleen elämän aikana selvitelty psykologin tutkimuksin ennen mahdollisia neuropsykiatrisia lisäselvittelyitä erikoissairaanhoidossa.
• Autismikirjon häiriön diagnostiset selvittelyt aloitetaan vain, mikäli mahdollinen diagnoosi vaikuttaisi kokonaishoitoon tai -kuntoutukseen
• Neuropsykiatrisista aiheista on perustason lääkäreillä mahdollista varata reaaliaikainen etäkonsultaatio: https://ammattilaiset.terveyskyla.fi/palvelut/konsultaatiot/hus-nuorisopsykiatrian-neuropsykiatrian-e-konsultaatiot

Päihdehäiriöt

• Perustaso vastaa nuorten päihteiden riskikäytön ja päihdehäiriöiden ensilinjan hoidosta, tarvittaessa hyödyntäen lastensuojelun yhteistyötä.
• Päihdepsykiatrisista aiheista on perustason lääkäreillä mahdollista varata reaaliaikainen etäkonsultaatio: https://ammattilaiset.terveyskyla.fi/palvelut/konsultaatiot/hus-nuorisopsykiatrian-paihdepsykiatrian-ekonsultaatiot
• Nuorten päihdepsykiatrian vastaanotolla tutkittavat ja/tai hoidettavat potilaat ovat 13–17-vuotiaita nuoria, jotka käyttävät merkittävissä määrin laittomia päihteitä tai lääkkeitä väärin (esim. rauhoittavat lääkkeet, kipulääkkeet) ja joilla on vakava mielenterveyden häiriö tai sen epäily: Nuorten päihdepsykiatrian vastaanotto, Pasila | HUS

Psykoterapia-arviot ja muut kuntoutusarviot

• Lyhytpsykoterapioiden osalta on hyvä kartoittaa, löytyykö niitä oman alueen palveluna tai ostopalvelupsykoterapiana 
• Kuntoutuspsykoterapia-arvio voidaan tehdä ensiarviona nuoresta, jolla on vähintään keskivaikea tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriö, ja jonka tila ei ole helpottanut näyttöön perustuvilla perustason hoitointerventioilla.  Uusinta-arviot voidaan tehdä perustasolla, tarvittaessa erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrin konsultaatio.
• KELA:n vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen seuranta voi pääsääntöisesti tapahtua perusterveydenhuollossa, eikä polikliininen nuorisopsykiatrinen seuranta ole välttämättä tarpeen. Vain ensimmäisen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lausunnon tulee olla alan erikoislääkärin tekemä, jatkolausunnon voi tehdä perustason lääkäri. Poikkeuksena tästä on psykoterapia Kelan vaativan lääkinnällisenä kuntouksena, jolloin lausunnon laatijan tulee vuosittain olla erikoislääkäri, joka toteutuu kertaluontoisena käyntinä tai konsultaationa erikoissairaanhoidon järjestämänä

Sukupuoli-identiteetin tutkimukset

• Nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimusvastaanotolla tutkitaan nuoria, jotka kuvaavat itsellään olevan kokemuksen siitä, että heidän syntymässä määritelty sukupuolensa ja siihen liittyvät fyysiset ominaisuutensa ovat ristiriidassa keskenään, ja he kokevat olevansa vastakkaista sukupuolta. Tutkimusjakson sisältö, edellytykset ja tavoitteet ovat kuvattu tarkemmin tutkimusvastaanoton verkkosivuilla: Nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimusvastaanotto, Pasila | HUS
• Pyydetään tutustumaan erilliseen läheteohjeeseen sekä siellä kuvattuun Palveluvalikoimaneuvoston suositukseen ennen lähettämistä:Sukupuoli-identiteettitutkimuksen läheteohje (nuoret 13-17-v.) | HUS
• Matalammalla kynnyksellä ilman lähetettä tarjotaan reaaliaikaisia etäkonsultaatioita ajanvarauksellisesti:
• Perustason hoitavalle lääkäreille tarjotaan mahdollisuus erikoislääkärin konsultaatioon: HUS Sukupuolidysforian perustason lääkäreille suunnatut eKonsultaatiot
• Nuorisopsykiatrian erikoisalan työntekijöille tarjotaan mahdollisuus moniammatillisille konsultaatiolle ammattihenkilöiden välillä: HUS Nuorisopsykiatrian sukupuoli-identiteetin moniammatilliset eKonsultaatiot

Unihäiriökonsultaatiot

Unihäiriökonsultaation läheteohje | HUS

Kehitysvammapsykiatriset aiheet

           Kehitysvammapsykiatrian konsultaatiovastaanoton-, liikkuvien asiantuntijapalveluiden- ja eKonsultaatioiden läheteohje | HUS

Lähete palautetaan pääsääntöisesti täydennettäväksi, ellei lähetearvioon tarvittavia välttämättömiä tietoja ole käytettävissä. Päivystyslähete saa olla suppeampi kuin jatkohoitolähete nuorisopsykiatrian poliklinikalle.

1 Lähettäjä:

• Lähettävän lääkärin nimi ja organisaatio

2 Lähettämisen syy:

• Kysymyksen asettelu, pyyntö (konsultaatio, tutkimus, hoito). Vastaus voidaan antaa myös hoitosuosituksen muodossa konsultaatiovastauksena tai pyytää täydentäviä tietoja tai selvittelyä
• Kiireellisyysarvio 

3 Henkilötiedot ja perhetiedot

• Nuoren nimi, henkilötunnus, osoite, voimassa oleva puhelinnumero
• Oppilaitos ja luokka-aste
• Vanhempien/huoltajien nimet ja yhteystiedot, jos eivät löydy Apotista
• Mahdollisen sijoituspaikan nimi ja yhteystiedot
• Huoltajuus, perheen koostumus, nuoren asumisjärjestelyt
• Perheessä olevat mahdolliset mielenterveyshäiriöt
• Kontaktit lastensuojeluun, mahdollisen lastensuojelutyöntekijän nimi ja yhteystiedot. Lastensuojelutoimien tarve
• Miten vanhempia ja/tai huoltajia on informoitu lähetteestä, miten suhtautuvat
• Nuoren suhtautuminen lähetteeseen ja mahdolliseen nuorisopsykiatriseen hoitoon (hoitomotivaatio)
• Lähetteessä tulee näkyä missä ja miten potilaan tilannetta on arvioitu, miten lähettäjä on tavannut potilaan, mitä lähetteestä on sovittu potilaan (ja yleensä huoltajan) kanssa.
• Lähetteeseen on potilaan lupa tai se tehdään tahdosta riippumatta (M1-lähete). Potilasta on informoitu KANTA – suostumuksesta ja alaikäisen potilaan tiedonsiirrosta.
• Lähetteeseen tulee merkitä potilaan päätöksentekokykyisyys ja kannanotto tiedottamisesta huoltajille. Jos lähete tehdään ilman tiedotusta huoltajille niin tämä perustellaan lähetetekstiin.

4 Psyykkinen häiriö, oireet ja toimintakyky 

Kuvaus potilaan oireista, toimintakyvystä, aikaisemmista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä. Oirekyselyinä on hyvä käyttää esim. PHQ-9. GAD-7, BAI, OCI-R, MDQ, ADHD-oirekysely, CGAS. Tilannekuvaus oireiden alusta ja kehittymisestä sekä juuri nyt ajankohtaisesti.

• Ajankohtaiset ongelmat ja/tai oireet, alku, kesto
• Ongelmien aiheuttamat haitat nuorelle, muille henkilöille tai ympäristölle
• Selviytyminen koulussa (koulumenestys, tukitoimet, poissaolot), muutokset psyykkisten oireiden alettua
• Itsestä huolehtiminen, vuorokausirytmi, muutokset
• Suhde vanhempiin ja sisaruksiin, muutokset
• Ystävyys- ja seurustelusuhteet, harrastukset, muutokset
• Päihteiden käyttö, huumeseula tarvittaessa
• Nykytila, eli lähettävän lääkärin itse ottama status

5 Aikaisemmat tutkimukset tai hoidot ja niiden tulokset

Potilaan kehityshistoria, muut sairaudet, aikaisemmat hoidot ja niiden teho:

• Selvitys perusterveydenhuollon tekemistä tutkimuksista ja hoidosta
• Aiemmat psyykkiset diagnoosit, oireet ja niiden hoito, jos on hoidettu muualla
• Aiemmin tehdyt psykologiset ym. tutkimukset
• Ajankohtainen lääkitys
• Syömishäiriössä potilaan paino ja pituus ja BMI (ISO-BMI), muutoksen kuvaus, kasvukäyrät. Lisäksi verenpaine, syke, nestetasapaino.  laboratoriokokeet, pituus ja paino sekä kasvukäyrät
• Lab-kokeet tarvitaan usein erotusdiagnostisesti tai lääkehoitoa valmistavasti ja lähettävä lääkäri arvioi harkinnanvaraisesti ja tapauskohtaisesti niiden tarvetta: PVK + diffi, K, Na, Krea, ALAT, TSH, fP-Gluk, kolesterolit, EKG, U-Huum-O (tai varmistettu näyte U-huum-Oct). Tarkista D-vitamiinilisän käyttö, yleisten saantisuositusten mukaisesti.
• ADHD:n epäilyssä lähetteeseen on liitettävä neuvola- ja kouluterveydenhuollon asiakirjat, kouluarviot sekä kaikki tehdyt tutkimukset (esim Viivi, KESKY, ADHD-rs, koulupsykologin tutkimus tai muu kognitiivinen tutkimus, jo tehty) 

• Autismikirjon häiriön epäilyssä, kts. yst. erillinen esiselvittely alla.

  6 Esiselvittelyt autismikirjon häiriön epäilyssä

Kehityshistorian selvittely

• Perhe- ja sukuanamneesi
• Vanhempien ja opettajien haastattelu

Asiakirjat

• neuvola-asiakirjat
• päivähoidon palautteet
• kouluterveydenhuollon asiakirjat
• koulutodistukset
• oppimissuunnitelmat
• aiemmat tutkimus-, kuntoutus- ja terapiapalautteet

Lomakkeet, seulontakyselyt

• AQ
• (ASSQ – ajankohtaisesti vielä käyttökiellossa tekijänoikeusasioiden vuoksi)
• SCQ vanhempia haastatellen

Ydinoireiden havainnointi (koti, koulu, vapaa-aika)

Vuorovaikutus, kommunikaatio, käyttäytyminen, taidot, toimintakyky eri ympäristöissä

Somaattinen ja psyykkinen status

Kognitiivisen ja kommunikaation tason arviointi

• Psykologin tutkimus vähintään kertaalleen tehtynä nuoren elämän aikana (esim. koulupsykologi)
• Tarvittaessa toimintakyvyn arvio, puheterapeutin konsultaatio

1. Potilaalla on kehitysvamma tai vastaavalla tavalla toimintakykyä heikentävä kehityksellinen vamma (kuten autismi)
2. Erotusdiagnostiset indikaatiot
   1. Aikuispotilaalla epäillään kehitysvammaa, mutta diagnostiikan asettamisessa on erityisiä haasteita
   2. Oireiden syyksi epäillään psykiatrista sairautta, mutta selvittely ei perustelluista syistä onnistu nuoriso- tai aikuispsykiatrian palveluissa
3. Hoitosuunnitelmaan ja kuntoutukseen liittyvät indikaatiot
   1. Potilas tarvitsee vaativaa, erikoissairaanhoidon moniammatillista arviointia haastavan käyttäytymisen tai toimintakyvyn laskun vuoksi tai
   2. Potilas tarvitsee vaativaa, erikoissairaanhoidon moniammatillista arviointia omalla hyvinvointialueella laadittavan hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimisen tai diagnostiikan tueksi (mm. vaativat psykologin/ neuropsykologin tutkimukset)
4. Riittävät perusterveydenhuollon selvitykset on tehty (ks. tarkempi kuvaus alla)

5. Ikäkriteerit

   a. Arvioon otetaan 13 v ja vanhempia potilaita. Oppivelvollisuusikäisten kognitiivisen tason tutkimus tulee toteutua ensisijaisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja/tai nuorisopsykiatrisessa/lastenneurologisessa erikoissairaanhoidossa olevilla kyseisellä erikoisalalla, mikäli potilaalla on voimassa hoitokontakti kyseisillä erikoisaloilla. Mikäli tutkimuksen perusteella ei voida asettaa kehitysvammadiagnoosia, mutta epäily on edelleen vahva, voi kehitysvammapsykiatrian vastaanottoa konsultoida matalalla kynnyksellä ensisijaisesti hyödyntäen eKonsultaatiota. 

   b. 5 –12 -vuotiaita lapsia ei oteta HUS Kehitysvammalääketieteen yksikön vastaanotolle lääketieteelliseen arvioon. Liikkuvien asiantuntijapalveluiden asiantuntija-apua voidaan kuitenkin pyytää tueksi mm. vaativiin kuntoutussuunnitelmiin, erityisosaamista vaativiin tutkimuksiin tai haastavan käyttäytymisen arviointiin ja käyttäytymisterapeuttisiin arvioihin. 

Riittävät yhteystiedot: Lähetteen tekijän yhteystiedot sekä asumispaikkaan, huoltajan/edunvalvojan/lähiomaisen/ muun yhteyshenkilön yhteistiedot. Koulun/päivätoiminnan/asumisyksikön nimi ja yhteystiedot sekä konsultaation jälkeen hoitoa jatkavan yksikön yhteystiedot. 

Somaattinen terveydentila: Riittävät tiedot ja kannanotto ajankohtaisesta somaattisesta terveydentilasta ja 3 kk sisällä otetut PVKT, Na, K, Krea, fP-Gluk, ALAT, GT, TSH, T4V, EKG, sekä lääkepitoisuudet (jos käytössä valproaatti, karbamatsepiini, okskarbatsepiini, litium, klotsapiini tai trisyklinen masennuslääke); tai selvitys mikäli potilaasta ei pystytä ottamaan laboratoriokokeita tai EKG:ta. Riittävät tiedot suun terveydestä (viimeisin hammastarkastus) sekä aistitoimintojen arvioinnista (näkö, kuulo). Jos potilaalla on epilepsia, kuvaus epilepsian tämänhetkisestä hoitotasapainosta, sekä tieto epilepsiaa hoitavasta tahosta.

Aiempi hoito- ja kuntoutushistoria: Tiedot aiemmasta lääkehoidosta, kuntoutuksesta sekä psykososiaalisista, lääkkeettömistä hoito- ja tukimuodoista. Jos lähetteen aiheena on haastava käyttäytyminen, kuvaus käytetyistä ei-lääkkeellisistä keinoista ja jo kokeilluista lääkehoidoista haastavan käyttäytymisen lievittämiseksi.

Tarvittavat asiakirjat: Autismikirjon häiriön tai kehitysvammaisuuden diagnostiseen arvioon tarvitaan lisäksi Neuropsykiatrian vastaanoton läheteohjeen mukaiset asiakirjat (https://www.hus.fi/ammattilaiselle/ammattilaisten-palvelut-ja-ohjeet/neuropsykiatrian-vastaanoton-laheteohje):

Mikäli jokin kohta puuttuu, sen merkitys potilaan lähetteen arvioimisen kannalta arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos lähetekäsittelijä arvioi, että tarvitaan lisätietoja, lähete palautetaan täydennettäväksi.

• Kehitysvammaisuuteen liittyvän vaikean haastavan käyttäytymisen moniammatillinen arviointi, ml. lääkehoidon arviointi työnjaon (pth-esh-kevavastaanotto) mukaan
• Autismikirjon häiriön diagnostiikka aikuisilla kehitysvammaisilla henkilöillä
• Aistimonivammaisuuden ja kehitysvammaisuuden aiheuttamaan oireyhtymään liittyvien käyttäytymisen erityispulmien arvioinnin tarve
• Kehitysvammaisuuden diagnosointi aikuisilla, kun tarvitaan erityisasiantuntemusta ja kun perusselvittely on aloitettu perusterveydenhuollossa (mm. aiempien asiakirjojen tilaus ja läpikäynti) tai muualla erikoissairaanhoidossa
• Kehitysvammaisen käyttäytymisen muutoksen syiden arviointi, kun elimellinen syy poissuljettu

1. Somaattisen terveyden tutkiminen, peruslaboratoriokokeet ja somaattinen perustutkimus toteutetaan perusterveydenhuollossa. Kehitysvammaisen muistisairausepäilyissä niin ikään alustavat tutkimukset on tehtävä perusterveydenhuollossa.
2. Hyvinvointialueen työnjaon mukaisesti kotikunnan vammaispalvelun tulee selvittää asiakkaan tuen tarve arjessa ja tehdä palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat. Kouluterveydenhuollossa on syytä arvioida oikea opiskelumuoto ja tuki koulussa. Päiväaikaisessa toiminnassa tai asumisyksikössä arvioidaan, milloin vammaispalveluissa on tarpeen tarkistaa tuen tarve.
3. Hyvinvointialueen vammaispalveluissa tai hyvinvointialueen kehitysvammapoliklinikalla voidaan tehdä asiantuntija-arvioita, joita voidaan käyttää tukena haastavan käytöksen selvittelyissä ja kuntoutuksellisissa menetelmissä. HUS Kehitysvammalääketieteen poliklinikan liikkuvat asiantuntijat voivat harkinnan mukaan tarjota konsultaatiotukea asiantuntija-arvioon lähetteen perusteella.
4. Vaikean haastavan käyttäytymisen selvittelyihin voidaan ohjata erikoissairaanhoitoon, kun perusterveydenhuollossa on tutkittu somaattinen terveys, otettu tarvittavat laboratoriokokeet, ja vammaispalveluissa on käytetty ei-lääkkeellisiä ohjauksellisia tai kuntoutuksellisia keinoja, ja asiakkaan tilanteeseen ei ole saatu riittävää apua näillä keinoilla. Psykiatrian ja neurologian sekä muiden erikoisalojen hoito toteutetaan myös kehitysvammaisten osalta pääsääntöisesti samoissa yksiköissä kuin ei-kehitysvammaisilla. 

Kaikki HUS Kehitysvammalääketieteen lähetteet (sekä osasto- että avohoitolähetteet) toimitetaan samalla tavoilla HUS Psykiatrian yleisten lähetemenettelyjen mukaisesti keskitetyn lähetekeskuksen kautta. Kirjalliset konsultaatiopyynnöt voidaan toimittaa samalla tavalla kuin lähetteet.

1. Sähköinen lähete: Lähetteet toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti. Kun laadit sähköisen lähetteen, käytä toimipisteen sanomatunnistetta: HYKS PSYKIATRIA. Lähetteen liitteet voidaan lähettää joko salattuna sähköpostina tai kirjepostina
2. Apotti-järjestelmässä lähete tehdään määräyksenä: valitse erikoisala HUS Psykiatria (erikoisala 70) ja vastaanottavaksi yksiköksi HUS PSY KVLT MYYR PKL (HUS Kehitysvammapsykiatrian konsultaatiovastaanotto)
3. Kirjeposti: Paperiset lähetteet ja mahdolliset liitteet voidaan toimittaa kirjepostina osoitteella: Psykiatria, lähetteet, PL 803, 00029 HUS.
4. Faksi: Lähete ja mahdolliset liitteet voidaan toimittaa faksilla numeroon: 09 471 81717.

1.    Puhelinkonsultaatio (mahdollista myös nimettömästi):

• Konsultoiva taho ottaa yhteyttä ja kuvaa nuoren toimintakykyä ja oireilun vakavuusasteesta. Konsultoiva taho muotoilee konsultaatiokysymyksen, johon työskentely pohjautuu.
• Puhelinkonsultaatiossa luodaan kokonaiskuva nuoren psyykkisestä voinnista ja toimintakyvystä huomioiden koulunkäynti, kaverisuhteet, vapaa-aika, perhetilanne, huolen kesto ja aiemmat toimenpiteet.
• Tarvittaessa sovitaan verkostokonsultaatio nuoren omassa ympäristössä tai nuori ohjataan muihin palveluihin.

2.    Verkostokonsultaatio:

• Konsultoiva taho kutsuu paikalle nuoren, perheen ja tarvittavan verkoston.
• Tavoitteena on luoda yhteinen tavoite ja sopia yhteistyöstä nuoren ja perheen auttamiseksi dialogin pohjalta.

3.    Konsultatiivinen arvio/interventio:

• Arvioidaan nuoren psyykkistä vointia, nuoruusiän kehitystä, toimintakykyä, voimavaroja ja hyvinvointia lisääviä sekä kuormittavia tekijöitä.
• Työskentely tapahtuu yhteistyössä perustason työntekijän kanssa.
• Interventiot suunnitellaan tarpeen mukaan yhteistyössä nuoren, perheen ja verkoston kanssa. Interventiossa hyödynnetään Nuorten mielenterveystaloa.
   

Jätä tarvittaessa viesti ja yhteystietosi vastaajaan:

• Helsinki: 050 427 9287
• Espoo: (09) 471 81744
• Kauniainen: (09) 471 81744
• Kirkkonummi: (09) 471 81744
• Kerava: (09) 471 66350
• Vantaa: (09) 471 66350

Potilaalla epäillään merkittävissä määrin tai vakavia seurauksia aiheuttaen laittomia päihteitä tai lääkkeitä (esim. rauhoittavat lääkkeet, kipulääkkeet) väärin käyttävät täysi-ikäiset henkilöt, joilla on vaikea mielenterveyden häiriö tai sen epäily. Pelkkä alkoholin tai kannabiksen käyttäminen eivät ole läheteindikaatioita muun psykiatrisen sairauden rinnallakaan.

Konsultaatioiden aiheita voivat olla esim. vieroitusoireiden hoito, mahdollisesti tarvittava lääkitys sairaalahoidon turvaamiseksi tai kaksoisdiagnoosipotilaiden jatkohoidon suunnittelu. Mikäli potilas on somaattisin syin osastohoidossa niin, katso myös HUSin ohjepankista löytyvä ohje ”Päihteitä käyttävä potilas sairaalahoidossa”.

Potilaan hoidosta vastaava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö tekee pyynnön konsultaatiosta joko TerveyskyläPRO:ssa tai Apotin kautta. 

Konsultaatiopyynnöstä tulee ilmetä konsultaatioon lähettämisen syy ja kysymyksenasettelu. Osastolla olevasta potilaasta pyyntö kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Konsultaatio TerveyskyläPRO (HUS e-konsultaatiot)

• Reaaliaikaiset etäkonsultaatiot toteutetaan maanantaisin klo 10-11 ja torstaisin klo 12-13. Ajanvaraukset voi tehdä etukäteen terveyskyläPRO sivujen kautta tai soittamalla riippuvuuspsykiatrian vastaanoton sihteereille, puhelin 09 471 63636
• Konsultaatiossa on läsnä päihdepsykiatri ja riippuvuuspsykiatrian vastaanoton sairaanhoitaja 

Konsultaatio Apotti: 

• Tehdään Apotin osastokonsultaatio-ohjeen mukaisesti, erikoisala ”päihdelääketiede”
• Konsultaatioihin pyritään vastaamaan kolmen (3) arkipäivän kuluessa

Matalammalla kynnyksellä ilman lähetettä tarjotaan reaaliaikaisia etäkonsultaatioita ajanvarauksellisesti (kts. yst. linkit alla kohdassa Konsultaatiot).

Suositellaan että lähetteen laajuus on sama kuin nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteissä yleensä ja lisäksi ilmenisi sukupuoli-identiteettiin liittyviä asioita:

• Nuoren ikä
• Perhetilanne, koulu, sosiaalitoimen kontaktit
• Aiemmat ja nykyiset psykiatriset ja kehitykselliset oireet, niihin liittyvät hoidot, kuntoutukset ja tukimuodot sekä hoitojen tulos
  • Mahdolliset oppimisvaikeudet ja kehitykselliset haasteet
  • Mahdolliset neuropsykiatriset oireyhtymät, niiden epäilyt ja kuntoutus sekä kuntoutuksen tulos
  • Psyykkinen terveys
  • Perustasolla ja erikoissairaanhoidossa tapahtuneet hoidot, kuntoutukset ja tukimuodot ja osastohoito ml. ajankohdat ja hoitoihin johtaneet syyt
• Nuoren toimintakyky ja nuoruusiän kehitys
  • Kaverisuhteet, suhde vanhempiin, koulukäynti, kiinnostuksen kohteet, tunne-elämän ja identiteetin kehitys.
• Psyykkiseen vointiin vaikuttavat asiat
  • Mahdolliset traumaattiset kokemukset ja niiden käsittely
• Sukupuoli-identiteettikokemus
  • Millainen nuoren sukupuoli-identiteettikokemus on ja kuinka kauan kestänyt?
• Sukupuoli-identiteetin ilmaisu
  • Esim. onko nuori kertonut vanhemmilleen, kavereilleen ja/tai koulussa; onko ottanut uuden nimen käyttöön; ilmaiseeko ulkoisesti eleillä, äänellä, pukeutumalla; mikä on ilmaisun johdonmukaisuus?
• Nuoren toive sukupuolenkorjaushoitoihin
• Psykososiaalinen tuki
  • Millaisin psykososiaalisin interventioin nuoren identiteettireflektioita on tuettu, miten identiteettikehitys on sen seurauksena edennyt, ja miten nuori ilmaisee sukupuoli-identiteettiään, sekä näiden askeleiden merkitys nuoren identiteettikokemukselle?
• Psykiatrinen status ml. nuoren itseilmaisu- ja reflektiokyky
• Nuoren valmius sitoutua pitkään prosessiin
• Nuoren huoltajien tietoisuus lähetteestä

Reaaliaikaiset etäkonsultaatiot lääkäreille

Matalammalla kynnyksellä ilman lähetettä tarjoamme myös lääkäreille reaaliaikaisia etäkonsultaatioita sukupuolidysforiatilanteessa. Hoitava lääkäri voi varata ajan Terveyskylä Pro-sivuston kautta konsultoivaan Sukupuoli-identiteetin tutkimusvastaanoton lääkäriin konsultaation aukioloaikoina: HUS Sukupuolidysforian perustason lääkäreille suunnatut eKonsultaatiot (vaatii ammattilaisen tunnistautumisen).

Nuorisopsykiatriset eKonsultaatiot ammattilaisille

Perustason ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon työntekijöille tarjoamme mahdollisuuden moniammatillisille konsultaatiolle ammattihenkilöiden välillä sukupuolidysforiakysymyksissä: HUS Nuorisopsykiatrian sukupuoli-identiteetin moniammatilliset eKonsultaatiot (vaatii ammattilaisen tunnistautumisen).

Otsalohkon alueelle suunnatun toistuvan sarjoittaisen magneettistimulaation teho on keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa samaa luokkaa kuin lääkehoidon ja psykoterapian. Lääkehoitojen teho laskee kuitenkin huomattavasti, ellei kahdella ensimmäisellä lääkkeellä saavuteta vastetta. Siten kolmannen lääkkeen sijasta annettu magneettistimulaatio on todennäköisesti pelkkää lääkehoitoa tehokkaampi ja kustannusvaikuttavampi hoitomuoto. 

Myös potilaan oma perusteltu näkemys lääkehoitojen ja/tai psykoterapian soveltumattomuudesta voi olla rTMS-lähetteen peruste. Tämä tulisi huomioida masennuksen kroonistumisen ehkäisyssä, koska krooninen masennus on hyvin vaikeasti hoidettavissa. Sarjoittainen TMS on hyvin siedetty hoito, eikä se vaadi anestesiaa. 

Yleisin haittavaikutus on pään pinnallisten lihasten supisteluun liittyvä epämiellyttävä tuntemus hoitosarjan alussa. Hyvin vakavassa (psykoottisessa tai sairaalahoitoa vaativassa) masennuksessa ja kroonisessa (yli 2 vuotta ilman vähintään 2 kuukauden elpymävaihetta jatkuneessa) masennuksessa rTMShoidon teho on usein riittämätön, ja sähköhoito voi olla parempi vaihtoehto. rTMS-hoidossa käydään varsin usein (tavallisesti 3–5 päivänä viikossa noin 20 kertaa), millä voi jo itsessään olla toipumista edistävää vaikutusta. 

Hoitokäynteihin kannattaakin pyrkiä yhdistämään liikuntaa (esim. kävelymatka) ja mielekästä tekemistä, joilla on oma osuutensa masennuksesta toipumisessa. Stimulaatio kestää valmisteluineen noin puoli tuntia. 

Hoitosarjan aikana voidaan käyttää lääkitystä ja psykoterapiaa, mutta vasteen arvioimista helpottaa, mikäli näihin ei tehdä muutoksia rTMS-hoitoa edeltäen tai sen aikana. Magneettistimulaation teho kestää suurimmalla osalla kuukausia. Lääke- ja psykoterapiahoidon tehostaminen rTMS hoidon päätyttyä pidentää todennäköisesti vasteen kestoa.

Akuutti keskivaikea tai vaikea depressio (esim PHQ-9 vähintään 15 pistettä) jatkuu edelleen 2 lääkehoidon jälkeen, jotka on mahdollisuuksien mukaan yhdistetty psykoterapiaan.

• Huonossa hoitotasapainossa oleva epilepsia ja ajankohtainen aktiivinen päihdehäiriö (kouristusriski)
• Korvasairaudet, joita melu pahentaa
• Magneettiset metallit ja rikkoutumisherkkä elektroniikka yläruumiin alueella (stimulaattorit ja tahdistimet, sisäkorvaimplantit, lävistykset, joita ei voi irrottaa hoidon ajaksi [hammasraudat tai titaaniset ortopediset ruuvit ja levyt eivät ole vasta-aiheita])

Puutteellisen näytön vuoksi TMS-hoitoon ei voida toistaiseksi HUSssa ottaa kroonisesta masennuksesta kärsiviä potilaita (yli 2 vuotta ilman vähintään 2 kuukauden elpymävaihetta jatkunut masennus).

X-vuotias potilas, jolla somaattisena sairautena x. Psykiatrinen lääkitys a x mg vuorokaudessa. Masennusjaksoja aiemmin arviolta x, nykyisen masennusjakson kesto n xx kk edellisestä remissiosta (remissio = vähintään 2 kk ajanjakso, jolloin masennuksen oireet suurimman osan ajasta poissa). PHQ-9 (esim mielenterveystalo.fi/ammattilaisille/lomakkeet) vähintään 15 viitaten keskivaikeaan masennukseen. Aiemmin x masennuslääkekokeilua, jotka toteutuneet suositellulla masennuksen hoitoannoksella vähintään 2 kk tai jouduttu lopettamaan kesken haittavaikutusten vuoksi. Potilas tietää, että hoito vaatii noin 4-5 vk ajan käyntejä (lähes) jokainen arkipäivä ja pystyy sitoutumaan hoitoon. Mielialalääkitykseen ei tehdä muutoksia 1 kk sisällä ennen rTMS-hoitoa tai sen aikana vasteen arvioimiseksi. Potilaalla ei ole magneettisia metalliesineitä tai kehonsisäisiä lääkintälaitteita, eikä riskitekijöitä kouristuskohtauksille. P.K. rTMS-hoitoon.

Lähetteet osoitetaan keskitetysti HUSin Psykiatrialle, josta ohjautuvat neuromodulaatioyksikköön.

Neuromodulaatioyksiköiden yhteystiedot: 

PSYKIATRIAKESKUKSEN YKSIKKÖ 

Neuromodulaatioyksikkö, HUS Psykiatriakeskus, Välskärinkatu 12, P-kerros, 00260 Helsinki 
puhelin 040 359 5145 tai 040 182 0828 faksi 09 471 63794 

PEIJAKSEN YKSIKKÖ 

Neuromodulaatioyksikkö, Peijaksen sairaala, Akuutti psykiatrianvastaanotto, Sairaalakatu 1, 01400 Vantaa 
puhelin 050 428 6562 faksi 09 471 67948

 JORVIN YKSIKKÖ 

Neuromodulaatioyksikkö, Jorvin sairaala, Psykiatrian rakennus, A-rappu Turuntie 150, 02740 Espoo 
puhelin 050 467 8997, 050 407 1127 faksi 09  47185913