Herpesviruksiin kuuluva Varizella-zoster-virus
(VZV) aiheuttaa tavallisen lastentaudin vesirokon, joka leviää erittäin
helposti pisaratartuntana. Suurin osa väestöstä on sairastanut vesirokon
lapsena ja sairastettu ensi- eli primaari-infektio antaa pysyvän suojan tautia
vastaan. Vain 1 - 3 prosenttia aikuisista ei ole sairastanut tautia. On
arvioitu että vuosittain Suomessa vesirokon sairastaa 30 - 50 raskaana olevaa
naista.
Vesirokko on teratogeeni
Synnynnäinen vesirokko-oireyhtymä on
pysyvä vaurio, joka on kohdunsisäisen vesirokkoinfektion seurausta.
Vesirokko-oireyhtymään kuuluvat ihoarvet, raajojen jäykistymät,
pienipainoisuus, hydro- ja mikrokefalia (vesi- tai pienipäisyys), silmävauriot
sekä älyllinen kehitysvammaisuus. Vaurion riski on onneksi pieni.
- Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana
sairastettu vesirokko aiheuttaa sairaan sikiön syntymän vain alle 1 prosentissa
tapauksista. Sen vuoksi ei ole aihetta harkita raskaudenkeskeytystä, mutta sikiön
vointia seurataan ultraäänitutkimuksin.
- Sikiön kannalta riski on suurin toisen
raskauskolmanneksen aikana, viikoilla 13 - 24, jolloin vammautumisriski on 2 -
3 prosenttia.
- Vesirokkoinfektion riski kasvaa 24
raskausviikon jälkeen jopa 50 prosenttiin, mutta sikiön vammautuminen on
silloin harvinaista. Yleensä sikiö sairastaa lievän vesirokon, johon ei liity
vakavia tai pysyviä haittoja.
- Infektio lisää ennenaikaisen synnytyksen
riskiä. Ongelmallista on jos äiti saa vesirokon lähellä synnytysajankohtaa. Tällöin
sikiö saa viruksen 40 - 60 prosentin todennäköisyydellä, mutta ei ehdi saada tarpeellista
suojaa äidin vasta-aineista. Vastasyntyneen vesirokko voi olla
hengenvaarallinen.
- Vesirokkovirus ei erity äidinmaitoon. Jos
rinnassa ei ole rakkuloita, äiti saa imettää.
Oireet ja hoito
Aikuisen vesirokko saattaa olla rajuoireinen,
ja siihen voi liittyä tehohoitoakin vaativa
keuhkokuume. Viruksen itämisaika on 7 -
21 vuorokautta. Oireisiin kuuluu keskivartalolta alkava
kutiava rakkulainen ihottuma, kuume ja päänsärky.
Raskauden aikana
puhjennut vesirokko tai vesirokkokontakti vesirokkoa sairastamattomalla
raskaana olevalla on aihe päivystysluontoiseen konsultaatioon (gynekologi tai
sisätautilääkäri). Hoitopäätökset tehdään sairaalassa potilaskohtaisesti.