Sivun sisältö
Eturauhassyövän etäpesäkkeet todetaan tavallisesti luustokartta- ja vartalon tietokonetomografiatutkimuksen (
vartalon TT) avulla. Erityistilanteissa tarvitaan
magneetti- (
MRI-) tai positroniemissiotomografiatutkimusta (
PET). Luustokarttatutkimuksia voidaan tehdä Meilahden sairaalan tai Syöpätautien klinikan isotooppiosastolla. TT-tutkimusmahdollisuus on kaikissa Hyksin sairaaloissa.
HUS:ssa on käytössä myös positroniemissiotomografia- eli PET-tutkimusmahdollisuus. Eturauhassyövän osalta fluori-18-leimattu fluoridi ja fluori-18-leimattu koliini sopivat parhaiten eturauhassyövän levinneisyyden selvittämiseen. PET-tutkimuksia tarvitaan kuitenkin erityistilanteissa, mikäli tavanomaiset kuvantamistutkimukset eivät riittävästi selvitä taudin levinneisyyttä.
Levinneen eturauhassyövän hoidossa kuvantamistutkimuksilla on merkittävä rooli. Taudin levinneisyyden perusteella voidaan valita todennäköisesti parhaiten vaikuttava hoito ja kuvantamistutkimusten avulla voidaan myös seurata kulloisenkin hoidon vastetta. Vartalon TT-tutkimus on hoitovasteen seurannassa tärkein, koska luusto-, imusolmuke- ja sisäelinmetastaasit näkyvät yleensä tässä hyvin ja vertailu aikaisempiin tutkimuksiin on yksinkertaista.
Kuvantamistutkimusten tarpeesta ja tiheydestä päättää hoitava lääkäri. Levinneen taudin hormonaalisen hoidon aikana kuvantamistutkimuksia tarvitaan harvemmin, kun taas esim. solunsalpaajahoitoon siirtymistä harkittaessa ja solunsalpaajahoidon aikana kuvantamistutkimuksia tehdään tiheämmin jopa 2-6 kk välein.