Synnytys jännittää ja pelottaa lähes jokaista naista. Pienestä jännityksestä on jopa hyötyä, sillä se nostaa adrenaliinitasoa ja auttaa valmistautumaan synnytykseen sekä selviytymään siitä. Varsinaisesta synnytyspelosta voidaan puhua, kun pelko haittaa normaalia elämää ja varjostaa raskauden tuomaa iloa. Tällaista pelkoa kokee 5-6 prosenttia naisista.
Synnytyspelkovastaanoton kätilön tai lääkärin vastaanotolla on aikaa keskustella mieltä painavista tai pelottavista asioista ja miettiä tulevaa synnytystä. Vastaanotolla raskaana oleva saa tietoa, joka auttaa valmistautumisessa tulevaan synnytykseen. Äidin kanssa keskustellaan synnytykseen valmistautumisesta ja äidin omien voimavarojen käyttämisestä synnytyksen aikana. Myös eri kivunlievitysmahdollisuuksia käydään läpi. Psykiatrinen konsultaatioryhmä on käytettävissä tarvittaessa. Synnytyspelkovastaanotolle tullaan lähetteellä, jonka voi saada esimerkiksi äitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.
Mitä synnytyspelko on?
Yksi synnytyspelon yleisimpiä syitä on kipu. Synnytyskipu on voimakkaimpia ihmisen tuntemia kipuaistimuksia ja sitä pelkäävät sekä ensisynnyttäjät että aiemmin synnyttäneet. Synnytyspelkoa aiheuttaa myös itseluottamuksen puute. Monia naisia huolestuttaa “osaavatko” he synnyttää: kestääkö fyysinen kuntoni, olenko huono synnyttäjä, hankaloitanko toiminnallani synnytystä tai vahingoitanko lastani jotenkin.
Synnytyksen kontrolloimattomuus voi myös herättää pelkoa. Naisesta voi tuntua ahdistavalta ajatus siitä, että hän ei ehkä kykene hallitsemaan itseään tai synnytyksen kulkua. Myös kuolemanpelkoa voi esiintyä. Tuleva äiti voi pelätä sekä oman että lapsensa hengen puolesta. Synnytyspelon riskiä lisäävät myös psyykkiset ongelmat ja aiemmat traumaattiset sairaalakokemukset.
Hoitamaton synnytyspelko koskettaa koko perhettä. Ahdistavan synnytyskokemuksen jälkeen äidin on vaikea muodostaa hyvää suhdetta vauvaansa. Pelko voi haitata myös äidiksi kasvamista. Jos odottavan naisen kaikki energia kuluu synnytyksen pelkäämiseen, hän ei kykene valmistautumaan lapsen tuloon ja äitiyteen.
Synnytyspelko saa tulevan äidin usein toivomaan sektiota eli keisarileikkausta alatiesynnytyksen sijaan. Alatiesynnytys on kuitenkin sekä äidille että lapselle turvallisempi kuin leikkaus. Leikkaus on iso kirurginen toimenpide, johon liittyy riskejä, ja jonka toipumisaika on pidempi kuin alatiesynnytyksen. Lisäksi jokainen keisarileikkauksen jälkeinen raskaus on riskiraskaus.
Miten synnytyspelkoa
hoidetaan?
Synnytyspelkopoliklinikalla odottava äiti saa kertoa pelostaan ja kysyä kaikkea mahdollista synnytykseen liittyvää. Asiantuntijoilta hän saa juuri kyseisen sairaalan synnytystoimintaan ja esimerkiksi kivunlievitykseen liittyviin kysymyksiinsä ajan tasalla olevat vastaukset. Yhdessä odottavan äidin kanssa laaditaan lista hänen toiveistaan ja luonnostellaan synnytyssuunnitelma. Potilaan luvalla yhteenveto keskustelusta lähetetään myös omaan äitiysneuvolaan.
Neuvoloiden ja synnytyspelkopoliklinikoiden tarjoaman keskustelutuen lisäksi synnytyspelosta kärsiville on omia tukiryhmiä, joissa puhutaan raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvistä odotuksista. Niissä saadaan tietoa synnytyksestä ja harjoitellaan rentoutumista. Myös puolison tai kumppanin tuki synnytyspelon voittamisessa on tärkeää.
Rentoutumisen taito nopeuttaa ja helpottaa synnytystä. Sitä voi opetella esimerkiksi rentoutusäänitteitä kuunnellen. Rentoutuneessa tilassa on myös hyvä valmistautua synnytykseen mielikuvaharjoitusten avulla. Odottava äiti voi käydä mielessään läpi synnytystilanteen ja myös kivun ja sen kohtaamisen. Rentoutumista etukäteen harjoitelleet äidit kertovat saaneensa siitä apua synnytyksessä: kipu häiritsi heitä vähemmän ja rentoutuminen auttoi lepäämään kivuliaiden supistusten välissä.
Joskus synnytyspelko voi mennä ohi jo raskauden aikana, jos odottava äiti saa oikeaa tietoa ja apua. Usein pelko ei väisty raskauden aikana kokonaan, mutta sitä saadaan lievitettyä niin, että alatiesynnytys tuntuu luontevalta pelosta huolimatta.
Jos pelko alatiesynnytystä kohtaan tuntuu vielä keskustelujen ja valmistautumisen jälkeenkin raskauden viimeisen kuukauden aikana ylivoimaiselta, voidaan synnytyspelkovastaanotolla keskustella myös keisarileikkauksen mahdollisuudesta.