Rytmihäiriöt

Sydämen ylimääräiset johtoradat aiheuttavat tykytyskohtauksia, joissa pulssi on hyvin nopea ja säännöllinen. Kohtaukset alkavat esiintyä lapsuudessa tai varhaisessa aikuisiässä. Johtoratojen poikkeavuuksiin ei juuri liity sydänsairautta. Osalla voi olla sydänfilmissä sähköisen johtumisen muutoksia normaalin rytmin aikana. Tykytyskohtauksien kesto voi vaihdella muutamasta sekunnista tunteihin. Pitkät kohtaukset voivat edellyttää pysäyttämistä lääkkeillä. Haitallisia usein toistuvia kohtauksia voidaan estää jatkuvalla lääkityksellä. Johtoratojen aiheuttama tiheälyöntisyys voidaan usein parantaa katetrihoidon avulla.

 

Tiheälyöntisyyskohtaukset voivat alkaa myös sydämen eteisistä ja kammioista. Jälkimmäisiä on tavallisesti henkilöillä, joilla on jokin sydänsairaus kuten aiemmin sairastettu sydäninfarkti. Niitä esiintyy harvinaisina myös ilman sydänsairautta. Kammiosta alkava tiheälyöntisyys voi aiheuttaa tajuttomuutta ja menehtymisen vaaran. Tiheälyöntisyyden kohtauksia voidaan estää jatkuvalla lääkityksellä ja kohtauksia voidaan pysäyttää potilaalle asennettavalla rytmihäiriötahdistimella.

 

Eteisvärinä on tavallisesti tunteja tai vuorokausia jatkuva rytmihäiriö, jossa eteisten rytmi sekoaa ja kammioiden lyöntivälit ja siten myös pulssi muuttuvat epäsäännölliseksi. Pulssi on usein nopea mutta voi olla myös luonnollista tasoa. Eteisvärinä voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa. Eteisvärinä aiheuttaa eteisen seinämiin hyytymiä, jotka voivat tukkia verisuonia ja aiheuttaa aivohalvauksia. Eteisvärinää esiintyy ilman sydänsairautta varhaisesta keski-iästä alkaen ja se yleistyy vanhuudessa. Iäkkäillä eteisvärinäpotilailla on usein verenpainetauti, sokeritauti ja sydänsairauksia. Eteisvärinää esiintyy kohtauksina, jotka voivat päättyä itsestään tai pitkittyä

 

Eteisvärinä voi jäädä pysyväksi rytmiksi. Kohtauksia pyritään estämään lääkkeillä ja niillä alennetaan eteisvärinän pulssitasoa. Eteisvärinää voidaan parantaa katetrihoidolla. Osalla potilaista sydämentahdistin helpottaa eteisvärinän hoitoa. Tärkeä osa hoitoa on estää eteisten hyytymiä ja niiden aiheuttamia valtimotukoksia lääkkeillä.

 

Sydämen ennenaikaiset lyönnit ovat tavallisia mutta eivät useinkaan aiheuta merkittävää haittaa. Lisälyöntien syy on kuitenkin tärkeää selvittää. Osalla potilaista lisälyöntien taustalla voi olla sydänsairaus ja osalla potilaista voi olla vaikeiden rytmihäiriökohtausten vaara. Lisälyöntien hoitamisen peruste on usein vähentää niiden aiheuttamia hankalia tuntemuksia. Hyvin runsaina lisälyönnit voivat heikentää verenkierron tilaa ja sydämen toimintaa, jolloin hoito on välttämätön. Harvoissa tapauksissa lisälyöntejä poistetaan katetrihoidon avulla.

 

Periytyvät rytmihäiriösairaudet aiheuttavat usein vaarallisia rytmihäiriökohtauksia. Sydämen terveys on muuten normaali tai tilaan voi liittyä sydänlihaksen poikkeavuutta. Periytyvät rytmihäiriösairaudet voivat ilmetä rytmihäiriön tuntemuksina, tajuttomuuskohtauksina, sydänpysähdyksenä tai äkkikuolemana. Tavallisin on pitkä QT –oireyhtymä. Sairauden diagnoosi ja piirteet ratkaisevat hoidon valinnan. Tautitapauksen toteamisen jälkeen käytäntö on etsiä rytmihäiriösairautta lähisukulaisista. Perimän saaneista osa on oireettomia ja osalla on saattanut olla selvittämättä jääneitä oireita. Taudin kantajuuden toteaminen on tärkeä suojatoimia varten.

 

Pulssin hitaus on liiallista, jos hitauden vuoksi verenkierto jää vajaaksi. Hitaus voi ilmetä joko jatkuvana tai estää pulssin nousua rasittaessa tai aiheuttaa yhtäkkisesti pitkiä sydämen lyöntitaukoja. Oireina voi olla voimattomuutta, huimausta ja tajuttomuuskohtauksia. Pulssin antava sinussolmuke voi olla vioittunut ja toisaalta impulssin kulku eteisten ja kammioiden välisessä johtoradassa voi olla heikentynyt tai lakannut kokonaan. Poikkeavuuksien syynä on usein sydänsairaus, jonka syy selvitetään ja hoidetaan mahdollisuuksien mukaan. Pulssin hitauden ongelmat ovat yleisiä vanhuksilla. Tilan edellyttäessä asennetaan sydämentahdistin, jolla estetään pulssin hitaus ja nopeutetaan pulssia rasittaessa.

 

Liian hidas pulssi ja toisaalta hyvin nopea rytmihäiriö voivat aiheuttaa sydämen rytmistä johtuvan tajuttomuuskohtauksen. Kohtaukseen johtaneen syyn selvittäminen ratkaisee, mitä hoitoa tarvitaan. Pulssitason merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon, että tajuttomuuskohtaus voi johtua myös verenpaineen laskusta ja varsinkin terveillä henkilöillä luonnollisesta pyörtymisheijasteesta.