Säännöllinen liikunta on tärkeä osa sepelvaltimotautipotilaan hoitoa. Sen avulla voidaan tutkitusti vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskitekijöihin. Säännöllinen liikunta parantaa mm. veren kolesterolitasapainoa ja hyytymisominaisuuksia. Lisäksi liikunta laskee verenpainetta, ja sillä on myönteinen vaikutus sokeriaineenvaihduntaan sekä painonhallintaan.
Liikunta hillitsee valtimoiden ahtautumien kasvua ja edistää uudisverisuonien kehittymistä. Liikunnalla voidaan parantaa sydämen toimintaa ja edistää sydämen toipumista. Liikunnalla voidaan parantaa myös psyykkistä jaksamista ja vähentää stressin aiheuttamaa vaikutusta sydämelle.
Sepelvaltimotautikohtauksen ja toimenpiteiden jälkeen liikunnan tulee olla alkuun maltillista. Toimenpiteen jälkeinen liikunta on hyvä aloittaa kestävyysliikunnalla, esimerkiksi rauhallinen kävely sopii hyvin toipilasajan liikunnaksi. Liikunnan määrää ja tehoa lisätään asteittain. Tavoite on liikkua turvallisesti huomioiden kehon tuntemuksia. Toipilasajan jälkeen suositeltava liikunta on kohtuullisesti kuormittavaa. Liikunta voi olla hyötyliikuntaa tai muuta itselle mieluisaa liikuntaa. Hengästyminen ja hikoilu liikunnan aikana on sallittua. Liikunta saa tuntua hieman rasittavalta, mutta suorituksena aikana Pitää Pystyä Puhumaan (PPP).
Oman kehon oireettomuus on tärkeä mittari. Liikuntasuorituksen jälkeen tulee olla hyvä olo ja rasituksesta palautumisen ongelmatonta. Vallitsevat olosuhteet kuten pakkanen tai helle tulee ottaa huomioon, koska lämpötila vaikuttaa verisuonten supistumiseen. Liikuntaa ei myöskään tule harrastaa ruokailun tai alkoholin nauttimisen jälkeen, väsyneenä tai sairaana.
Dynaamiset liikuntalajit ovat
sydänystävällisiä. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi kävely,
sauvakävely, hölkkä, hiihto, erilaiset jumpat, tanssi ja lajit, joissa kuormitetaan isoja lihasryhmiä. Dynaamisessa liikunnassa lihas jännittyy ja rentoutuu vuoron perään.
Staattisen liikunnan aikana lihas on jännittyneenä pitkään. Havaittavaa liikettä ei tapahdu ja verenkierto jännittyneessä lihaksessa heikkenee jolloin sydän joutuu tekemään työtä kovempaa vastusta kohden. Käsien pitkäkestoinen koholla pitäminen aiheuttaa tyypillisesti ylävartalon lihasten staattista lihastyötä, jolloin oireita saattaa tulla vähäisessäkin rasituksessa. Ylävartalon staattista lihastyötä ovat esimerkiksi ikkunan pesu, auton renkaiden vaihto, lumen luonti, kattolampun vaihto, ompeleminen ja neulominen.
Osa sydänlääkkeistä vaikuttaa sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen, siksi välittömästi lääkkeiden oton jälkeen on hyvä välttää raskasta liikuntaa. Päivittäisessä jaksamisessa on vaihtelua ja on hyvä kuunnella kehoa ennen liikkeelle lähtöä. Sydänoireiden välttämiseksi liikunta kannattaa aloittaa ja lopettaa rauhallisesti. Nitrovalmiste tulee olla varmuuden vuoksi aina mukana. Jos liikuntasuorituksen aikana ilmenee sydänperäisiä oireita, tulee liikuntasuoritus lopettaa ja ottaa nitrovalmiste ja odottaa oireen helpottamista.