Epilepsiakirurgisia toimenpiteitä on tehty Hyksissä 1990-luvun alusta lähtien. Nykyään Hyksissä tehdään 25-30 epilepsialeikkausta vuosittain. Leikkauksista kolmannes tehdään aikuispotilaille ja kaksi kolmannesta lapsipotilaille.
Epilepsiakirurgisia toimenpiteitä tehdään Suomessa kahdessa yliopistosairaalassa; Hyksissä ja KYS:ssä. Hyksissä hoidetaan sekä aikuis- että lapsipotilaita. Lapsipotilaat tulevat koko Suomen alueelta.
Leikkaushoidon suunnittelu ja leikkaustyypit
Epilepsiakirurgiaa harkitaan, mikäli haitalliset epilepsiakohtaukset jatkuvat lääkehoidosta huolimatta. Erityisesti lasten kohdalla vaikea epilepsia voi hidastaa kehitystä, jolloin kirurgista hoitoa voidaan joutua harkitsemaan nopeastikin epilepsian alkamisen jälkeen. Kuitenkaan kaikkia vaikeaa epilepsiaa sairastavia ei voida auttaa leikkauksella.
Ennen leikkaushoitoa arvioidaan leikkauksesta todennäköisesti saatava hyöty ja leikkaukseen liittyvät riskit. Selvitetään pystytäänkö kohtauksia aiheuttava alue määrittämään tarkasti, voidaanko se poistaa kokonaan aiheuttamatta haittoja ja kuinka lähellä sijaitsevat liikeaivokuori, puhekeskus ja näköaivokuori. Tässä käytetään erilaisia tutkimuksia, jotka suunnitellaan jokaisen potilaan kohdalla erikseen.
Leikkauksessa pyritään poistamaan koko se aivoalue, joka aiheuttaa kohtauksia. Tämä alue voi olla pieni aivolohkon osa, mutta joskus jopa koko toinen aivopuolisko. Useimmiten epilepsiaa aiheuttava aivoalue on paitsi toiminnaltaan myös rakenteeltaan selvästi poikkeava ja näkyy aivojen magneettikuvassa. Lievät aivojen kehityshäiriöt eivät aina näy magneettikuvassa, mutta jos kohtauksia aiheuttava alue voidaan määrittää riittävän tarkasti muilla menetelmillä, leikkaushoito on mahdollinen. Mikäli epilepsiaa aiheuttavaa aluetta ei voida kirurgisesti poistaa, voidaan joskus lieventää kohtauksia katkaisemalla ratoja, joita myöten kohtauspurkaus leviää.
Ohimolohkoepilepsia on parhaiten tunnettu lääkehoidolla huonosti hallittava aikuisten epilepsia ja soveltuu usein leikkaushoitoon. Tyypilliset tähän epilepsiaan kuuluvat kohtaukset alkavat ennakkotuntemuksella ja jatkuvat poissaolokohtauksena. Magneettikuvauksessa voi ohimolohkon sisäpinnalla näkyä arpeutumista ja hermosolukon korvautumista sidekudoksella (ns. mesiaalinen skleroosi). Myöskään ohimolohkoepilepsiassa normaali aivojen magneettikuva ei sulje pois leikkausmahdollisuutta. Leikkauksessa poistetaan ohimolohkon kärki ja vaurioituneet sisäosat. Ennen leikkausta selvitetään onko vauriota vain toisessa ohimolohkossa ja toimiiko toinen, jäljelle jäävä ohimolohko riittävän hyvin. Tutkimusten mukaan 70-80 % leikatuista ohimolohkopotilaista on kokonaan kohtauksettomia leikkauksen jälkeen.
Epilepsialääkitystä jatketaan leikkauksen jälkeen mutta lääkityksen keventämistä voidaan harkita, jos kohtauksia ei ole. Lasten kohdalla voidaan osalla potilaista epilepsialääkitys lopettaa kokonaan.
Leikkausta edeltäviä tutkimuksia
- video-EEG-tutkimus
- aivojen magneettikuvaus
- neuropsykologin, puheterapeutin, fysioterapeutin ja toimintaterapeutin tutkimukset
- SPECT – epileptisen purkausalueen verenkiertoa mittaava tutkimus
- PET – aivojen aineenvaihduntaa mittaava tutkimus
- MEG – epileptisen purkausalueen sähkömagneettisia kenttiä mittaava tutkimus
- funktionaalinen magneettikuvaus
- WADA – puhetta ja muistia paikantava tutkimus
- transkraniaalinen magneettistimulaatio – aivokuoren toimintojen paikannus magneettikentällä aikaansaadun ärsykkeen avulla
- näkökenttätutkimus
- kallonsisäiset EEG-rekisteröinnit
Tutkimuksiin analyyseineen kuluu aikaa yleensä muutamia kuukausia. Leikkauksen suunnitteluun tarvitaan eri erikoisalojen asiantuntijoita.
Osalle vaikeaa epilepsiaa sairastavista epilepsiakirurgia tarjoaa mahdollisuuden päästä kokonaan eroon kohtauksista tai ainakin merkittävän helpotuksen epilepsiaan.
Leikkausmahdollisuuksien selvittely, leikkauksen odottaminen ja sen läpikäyminen ovat kuitenkin sekä potilaalle että hänen läheisilleen usein raskas prosessi. Sen vuoksi pyritään siihen, että kaikki potilaat tapaisivat myös psykiatrin tai lastenpsykiatrin jo leikkaushoitoa harkittaessa.
Vaikka potilaan epilepsiaa ei voitaisi leikata, leikkausselvittelyjen yhteydessä tarkentuu kuitenkin potilaan kohtausten tyyppi ja tätä kautta lääkehoidon muutos- ja jatkotehostusmahdollisuudet. Joissakin tilanteissa kyseeseen voi tulla myös vagushermostimulaattorihoito (VNS) tai dieettihoito.
Hyksin epilepsiakirurginen toiminta on monen erityisalan yhteistyötä:
- Hyksin Neurokirurgian klinikka
- Hyksin Lastenneurologian klinikkaryhmä/ Epilepsiayksikkö
- Hyksin Neurologian klinikka
- HUS-Kuvantaminen
- HUSLAB: Isotooppitutkimusosasto ja Kliinisen neurofysiologian osasto
- Biomag-laboratorio (MEG-tutkimukset, TMS-tutkimukset)