Muisti ja oppiminen

​
Muisti voidaan jaotellaan sekä aistipiirin että keston mukaan. Useimmiten tutkitaan näönvaraista muistamista ja kielellistä muistamista, jotka voivat sujua toisistaan riippumatta joko hyvin tai huonosti. Kielellisiin erityisvaikeuksiin liittyy usein kielellisen muistamisen vaikeuksia. Hahmottamisen vaikeuksiin taas saattaa liittyä näönvaraisen muistamisen työläyttä. Keston mukaan muisti jaotellaan usein lyhytkestoiseen muistiin, työmuistiin ja pitkäkestoiseen muistiin.
 
 

Muisti

Lyhytkestoinen muisti

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky pitää hetkellisesti mielessä, esimerkiksi kuultua tai nähtyä, materiaalia.
      • Kuulomuisti tarkoittaa kuullun materiaalin hetkellistä mielessä pitämistä.
      • Kuulomuistia käsitellään tarkemmin Fonologisen prosessoinnin yhteydessä.

 

Työmuisti

  • Mitä tarkoittaa
      • Tietyllä hetkellä mielessä pyörivät asiat. Usein edellytys pidempikestoiselle asioiden mieleen painamiselle eli oppimiselle.
      • Kyky työstää hetkellisesti mielessä pidettävää, esimerkiksi kuultua tai nähtyä, materiaalia.
      • Kielellinen työmuisti tarkoittaa kuullun materiaalin mielessä pitämistä ja työstämistä, esimerkiksi kuullun päässälaskun ratkaisemista.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lyhytkestoisen muistin asettamat rajoitteet voivat hankaloittaa työmuistamista. Myös prosessoinnin piirteet, esimerkiksi hitaus, voi vaikuttaa työmuistisuoriutumiseen.
      • Lapsi unohtaa mitä oli tekemässä, punainen lanka hukkuu.
      • Lapsen on vaikea suorittaa päässälaskuja.
  • Miten tukea arjessa
      • Kuten kuulomuistia.
      • Samanaikaisten tehtävien välttäminen, kuten kuunteleminen ja samalla kirjoittaminen.

 

Pitkäkestoinen muisti

  • Mitä tarkoittaa
      • Säilömuisti kattaa kaikki ne muistot, tiedot ja taidot, joita kykenemme palauttamaan mieleemme tai hyödyntämään toiminnassamme.
      • Pitkäkestoisen muistamisen vuoksi kykenemme muistamaan, mitä teimme viime viikonloppuna, mikä on pannukakun resepti tai miten pyörällä ajetaan.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Vaikeudet voivat olla moninaisia riippuen pitkäkestoisen muistamisen vaikeutuneesta osa-alueesta.
      • Kielelliset erityisvaikeudet voivat liittyä kielellisen säilömuistin vaikeuksiin. Esimerkiksi sanojen tai kielellisesti haastavamman kertomuksen mieleen painaminen ja palauttaminen voi olla vaikeaa.
      • Motoriikan kehityksen vaikeudet voivat liittyä taitojen oppimisen vaikeuksiin.
  • Miten tukea arjessa
      • Vinkkejä tähän annetaan Oppiminen-osiossa alla.

 

Oppiminen


Oppimisella tarkoitetaan sitä, kuinka haluttu sisältö saatetaan pitkäkestoiseen muistiin. Se jaotellaan usein prosessin vaiheen mukaan eli mieleen painamiseen ja mielessä säilymiseen. Mieleen palauttamisella tarkoitetaan opitun materiaalin lyhytkestoiseen tai työmuistiin palauttamista eli käyttöön saamista.
 

Mieleen painaminen 

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky siirtää lyhytkestoisesta ja työmuistista materiaalia pitkäkestoiseen eli säilömuistiin.
      • Miten asiat tuntuvat jäävän lapselle mieleen. Miten lapsi oppii esimerkiksi kuulemiaan tai näkemiään asioita.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Vaikka lapsi kykenisikin välittömästi toistamaan kuulemaansa, eivät asiat tunnu jäävän mieleen niin, että niitä muistettaisiin myöhemmin, vaikkapa seuraavana päivänä.
      • Kielelliset vaikeudet saattavat vaikeuttaa kielellisen aineksen jäsentymistä ja näin kielellisen materiaalin mieleen painaminen on vaikeaa.
      • Keskittymisen työläys vaikeuttaa oppimistilanteeseen paneutumista ja näin mieleen painaminen on epävarmempaa.
  • Miten tukea arjessa
      • Pidä huoli, että asiat tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi oppimistilanteessa. Tämä keino auttaa jo nuorempia lapsia.
      • Varsinaisia muististrategioita kyetään hyödyntämään usein vasta alaluokkien loppupuolella. Näiden tulisi hyödyntää lapsen vahvuuksia.
      • Erilaisia muististrategioita ovat esimerkiksi toistaminen eli kertaa vaikkapa päivän tapahtumia lapsen kanssa. Ryhmittele ja luokittele opeteltavaa asiaa eri tavoilla tai liitä se mielessäsi johonkin muuhun asiaan (assosiaatiot) tai jo hallitsemiisi tietoihin. Muokkaa opeteltavaa sisältöä kielellisesti tai käsittele ja työstä sitä monella eri tavalla, esimerkiksi näönvaraisella tuella tai tekemällä.
      • Muistipeleissä strategioita voi harjoitella hauskalla tavalla.

 

Mielessä säilyminen 

  • Mitä tarkoittaa
      • Miten pitkäkestoiseen muistiin säilötyt asiat säilyvät ajan myötä eli miten lapsen hankkimat tiedot ja taidot tuntuvat pysyvän mielessä.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Vaikka jokin asia olisikin hallittu vähän aikaa sitten, ei sitä enää kyetä muistamaan tai tekemään.
      • Kehityksellisiin vaikeuksiin liittyy erittäin harvoin mielessä säilymisen ongelmia. Poikkeuksena tälle ovat jotkin epilepsian muodot, jotka saattavat vaikuttaa vaikkapa kielellisten taitojen ylläpitämiseen.
  • Miten tukea arjessa
      • Asioiden ja taitojen aktivointi eli kertaaminen.

 

Mieleen palauttaminen

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky palauttaa sisältöä pitkäkestoisesta muistista lyhytkestoiseen ja työmuistiin
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Esimerkiksi sananlöytämisen vaikeudet ovat yleisiä kielellisissä erityisvaikeuksissa. 
      • Vaikeus saada mieleen asioita, jotka tietää hallitsevansa.
  • Miten tukea arjessa
      • Keskustele kysellen esimerkiksi siitä, mitä eilen tapahtui.
      • Lue lapselle lyhyt satu ja anna hänen kertoa se sinulle sitten omin sanoin.
      • Lapsen voi olla vaikea palauttaa sisältöjä itsenäisesti. Käytä tällöin hyväksesi palautusvihjeitä tai tunnistamista.
      • Palautusvihjeet: Jos lapsi ei saa palautettua esimerkiksi jotain sanaa mieleensä, anna hänelle joko semanttinen tai foneeminen vihje. Semanttisilla vihjeillä tarkoitetaan käsiteluokkaa eli esimerkiksi yläkäsitettä ja foneemisilla äänteitä eli esimerkiksi alkukirjainta tai -tavua.
      • Tunnistaminen: Anna lapselle vaihtoehtoja, joista hän voi tunnistaen valita.
      • Vanhemmat lapset voivat hyödyntää myös erilaisia ulkoisia muistitukia (esimerkiksi kalenteri) ja strategioita.