Kielelliset toiminnot

​
Puheterapeutti arvioi puheen tuottamista ja kielellisiä toimintoja laajemmin, mutta myös neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan kielen tuottamista ja ymmärtämistä useilla tasoilla. Näitä ovat äännerakenteen hallinta, taivutus, lauserakenne, merkitysten hallinta sekä kielen käyttäminen vuorovaikutuksen välineenä. Kielelliset toiminnot voivat olla vaikeita omana yksittäisenä osa-alueenaan, jolloin puhutaan kielellisestä erityisvaikeudesta tai osana laajempaa kehityksen viivästymää. Tällöin myös esimerkiksi näönvaraisissa toiminnoissa on vaikeuksia.


Kielen ymmärtäminen

• Mitä tarkoittaa
• Kyky ymmärtää kielen eri piirteitä, esimerkiksi äänteitä, sanojen merkityksiä tai lauserakennetta.
• Kyky ymmärtää kuultua tai kirjoitettua puhetta.
• Miten vaikeus ilmenee
• Lapsi ei ymmärrä arkipäivän sanoja.
• Vaikeammat käsitteet ovat hankalia ymmärtää (esimerkiksi suunnan ja ajan määreet).
• Lapsi ei ymmärrä taivutusmuotoja.
• Pitkät ilmaisut ovat vaikeita ymmärtää.
• Lapsi vastaa epätarkasti tai väärin kysymyksiin.
• Lapsi ei osaa noudattaa kielellisiä ohjeita.
• Lapsi saattaa reagoida hitaasti puheeseen.
• Lapsen on vaikea seurata keskustelua. 
• Pinnistely voi johtaa keskittymisen tai käyttäytymisen ongelmiin.
• Jos ymmärtäminen on vaikeutunutta, heijastuu se usein myös tuottamiseen eli omaan ilmaisuun.
• Miten tukea arjessa
• Vanhemman kanssa kielellisessä vuorovaikutuksessa oleminen. Tarkista, että lapsi on kiinnittänyt huomionsa sinuun tai yhteiseen kohteeseenne.
• Toista toisella tavalla. Käytä lyhyitä ohjeita. Puhu hitaammin.
• Lapsen kanssa yhdessä lukeminen harjoittaa kuullun ymmärtämistä ja sanavarastoa. Voitte aloittaa ensin helposta, esimerkiksi kirjan kuvien nimeämisestä. Luettua on hyvä aktiivisesti pohtia yhdessä lapsen kanssa.
• Visuaalinen tuki, esimerkiksi piirtäminen, kuvat ja tukiviittomat.
• Käytä ajoittain lapselle vaikeita kielen muotoja, vaikkapa käsitteitä, mutta havainnollista toiminnalla tai ympäristöstä mitä tarkoitat.
• Kielelliset leikit ja pelit, joissa opitaan lapselle vaikeita asioita. Esimerkiksi luokitteluleikit tai vertailu ja vastakohtien kuvailu.
  

Kielen tuottaminen

• Mitä tarkoittaa
• Kyky tuottaa kielen eri piirteitä, esimerkiksi äänteitä, merkityksellisiä sanoja ja oikeita lauserakenteita.
• Miten vaikeus ilmenee
• Puhe kehittyy usein hitaasti. Ensisanat voivat tulla normaalisti, mutta sen jälkeen sanavarasto ei kartu odotetusti.
• Tuotto voi olla niukkaa, yksittäisiä sanoja tai päälauseita.
• Lapsi voi antaa ujon vaikutelman.
• Virheellisiä taivutusmuotoja, lauserakenteita ja merkityksiä. Omia sanoja.
• Miten tukea arjessa
• Mahdollisimman aktiivinen kielen käyttäminen arjen vuorovaikutuksessa, voit tukea erityisesti lapselle vaikeita alueita. Vastaa herkästi lapsen vuorovaikutusaloitteisiin. Anna aikaa, ole kärsivällinen.
• Kerro ääneen, mitä olet tekemässä.
• Kielellisten vuorovaikutustilanteiden harjoitteleminen leikissä. Kerätkää kuvia, joita voitte ryhmitellä ja nimetä. Tee hassuja kuvia ja miettikää, miksi ne ovat hassuja. Laulakaa ja lorutelkaa.
• Lapsen kiinnostuksen kohteen jakaminen kielellisesti ja sen nimeäminen tai siitä keskustelu. Toista lapsen sanomaa omassa viestinnässäsi ja laajenna ajatusta. Kyllä, se on kukka. Haluatko haistaa kukkaa?
• Laajenna sanavarastoa nimeämällä ja kertomalla nimettyyn liittyvistä toiminnoista. Tämä on suu, suulla syödään.
• Ei-kielellisen vuorovaikutuksen korostaminen, esimerkiksi ilmeet, eleet.
• Tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät: tukiviittomat, piirtäminen/kirjoittaminen, eleet/ilmeet/osoittaminen/kehon kieli, kuvat, kommunikointilaitteet.

Kielen käyttäminen

• Mitä tarkoittaa
• Kyky käyttää kieltä tarkoituksenmukaisesti vuorovaikutuksessa.
• Miten vaikeus ilmenee
• Lapsi selostaa, ei keskustele.
• Lapsi käyttää paljon fraaseja.
• Lapsi tulkitsee kieltä kirjaimellisesti. Hän ei ymmärrä vitsejä tai kielikuvia.
• Lapsilla, joilla on kielen käyttämisen eli pragmatiikan vaikeuksia, on usein vaikeuksia myös muussa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
• Miten tukea arjessa
• Keskustele lapsen kanssa eri tilanteissa ja eri asioista. Rohkaise lasta keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa.
• Anna lapselle positiivista palautetta onnistuneista vuorovaikutustilanteista. Kerro, mikä meni oikein ja miksi.
• Leikatkaa kuvia ja tehkää niistä tarinoita.

Kielellisten vaikeuksien yhteys tunne-elämään

Kielelliseen erityisvaikeuteen voi liittyä käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteita. Nämä voivat olla joko ulospäin suuntautuvia, kuten aggressiivisuus, levottomuus ja ylivilkkaus, tai sisäänpäin suuntautuneita, kuten vetäytyminen ja ahdistuminen. Usein nämä selittyvät pettymyksillä kielellisissä vuorovaikutustilanteissa, kun lapsi ei saa tuotettua haluamaansa tai tule ymmärretyksi. Lapsi voi myös joutua kiusatuksi vaikeuksiensa vuoksi tai kaverisuhteiden luominen on vaikeaa. Kielelliset vaikeudet saattavatkin heijastua kielteisesti itsetuntoon.