Munuaissiirrot

​
Munuaissiirrot alkoivat Suomessa vuonna 1964. Toiminta on valtakunnallisesti keskitetty Hyksiin muiden elinsiirtojen tavoin koko Suomen alueelta. Vuoden 2018 loppuun mennessä Hyksissä oli tehty 7597 munuaissiirtoa. Vuosittain tehdään keskimäärin 250 siirtoa.

Munuaissiirron aiheet

Tyypillisimmät munuaissiirron aiheet ovat munuaiskerästulehdukset, munuaisten rakkulatauti ja tyypin 1 diabetes, kunkin osuus on noin 20 % munuaissiirtojen kokonaismäärästä. Noin 10 %:lla vaivihkaa pitkälle kehittyneen munuaisvajaatoiminnan syy on jäänyt selvittämättä. Loput 30 % koostuvat pienemmistä tautiryhmistä.

1980-luvulla valtaosa munuaissiirtopotilaista oli iältään 30-40-vuotiaita, 1990-luvulla 40-50-vuotiaita ja 2000-luvulla 50-60-vuotiaita. Nykyään siirtoja on tehty jo yli 80-vuotiaille.

Tärkeimpiä munuaissiirron esteitä ovat potilaan huono sydämen, verenkierron tai neurologinen tila, jolloin potilas ei kestäisi leikkausta ja hyljinnän estolääkitystä. Muita munuaissiirron esteitä ovat krooniset infektiotaudit ja pahanlaatuiset kasvaimet.

Elämä munuaissiirron jälkeen

Onnistuneen munuaissiirron jälkeen keinomunuaishoito (dialyysi) voidaan lopettaa. Potilas voi elää suhteellisen normaalia elämää, tehdä ruumiillistakin työtä ja harrastaa liikuntaa. Hyljinnän estolääkitys on välttämätön loppuelämän, mutta lääkitystä voidaan yleensä keventää vuosien kuluessa.

Munuaissiirtojen tulokset

Munuaissiirron tulokset Suomessa ovat parantuneet jatkuvasti ja ovat nykyään maailman kärkiluokkaa. 2000-luvun siirroissa yli 95 % siirrännäisistä toimii vuoden kuluttua ja yli 70 % siirrännäisistä ennustetaan toimivan vielä kymmenen vuoden kuluttua. Myös pitkäaikaistulokset ovat parantuneet: nykyennusteiden mukaan yli puolet siirrännäisistä toimii 20 vuoden jälkeen siirrosta.