Sivun sisältö
Kun veriryhmän, koon ja kiireellisyyden puolesta potilaalle sopiva aivokuollut luovuttaja on todettu, aloitetaan sekä irrotusleikkauksen että siirtoleikkauksen valmistelut. Maksasiirrännäisen säilytysaika elimistöstä irrallaan pyritään minimoimaan, siksi leikkaukset ajoitetaan osittain samanaikaisiksi. Elinluovuttajan leikkauksen aikana vastaanottaja nukutetaan ja aloitetaan sairaan maksan irrotus. Uuden maksan saavuttua, poistetaan potilaan oma maksa ja asetetaan tilalle uusi maksa, jonka verisuonet yhdistetään ompelemalla potilaan omiin suoniin ja sappitie yhdistetään.
Siirron jälkeen potilasta seurataan muutama vuorokausi teho-osastolla. Heti kun riskit uusintavuotoihin ja mahdollisiin muihin komplikaatioihin katsotaan riittävän pieniksi, potilas siirretään vuodeosastolle. Potilaan elintoiminnot pyritään normalisoimaan mahdollisimman pian, ja potilasta kannustetaan liikkumaan.
Yleensä toipuminen sairaalassa kestää noin 2–3 viikkoa, jonka jälkeen seurataan maksan toimintaa tihein laboratoriomittauksin. Alussa verikokeita otetaan viikoittain, jonka jälkeen siirrytään asteittain 1–2 kuukauden välein tapahtuviin kontrolleihin. Ensimmäisen vuoden aikana potilas käy seurannoissa Hyksin elinsiirtoyksikössä tiheästi.
Maksansiirtopotilaita seurataan erikoissairaanhoidossa koko loppuelämän ajan. Ainoa keino havaita mahdolliset ongelmat ajoissa on ottaa säännöllisesti, 3-4 kuukauden välein, verinäytteitä ja tavata potilasta. Jos maksan toiminta pysyy vakaana ja hylkimislääkityksessäkin päästään matalampiin ylläpito-annoksiin, seurantakäynnit Hyksin Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikalla harvenevat. Potilaan on kuitenkin käytävä omassa keskussairaalassa välitarkastuksissa.