Maksansiirrot

Maksansiirrot aloitettiin Suomessa ensimmäisenä Pohjoismaana vuonna 1982.  Vuosittain tehdään keskimäärin 50–56 maksansiirtoa, mutta arvioitu todellinen tarve olisi noin 60-70 siirtoa vuodessa.
 
Siirron aiheet
 
Maksansiirtoa tarjotaan hoidoksi potilaille, joilla on joko krooninen, loppuvaiheen maksatauti tai äkillinen maksan vajaatoiminta. Potilaan ennuste voi maksansiirrolla parantua myös erittäin valikoiduissa alkuvaiheen maksasolusyövissä.
 
Kroonisten maksatautien syynä on lähes aina maksakirroosi ja siirtoon päätyneistä kirroosipotilaista yli puolet sairastaa joko primaaria biliaaria kirroosia tai primaaria sklerosoivaa kolangiittia. Alkoholi on kirroosin syynä 21%:lla maksansiirron saaneista mutta alle 10%:ssa kaikista siirron saaneista. 

 

Kaikista maksansiirron saaneista noin 10 %:lla syynä on alkoholi. Alkoholikirrootikon maksansiirron edellytys on täydellinen ja pysyvä alkoholista pidättäytyminen heti diagnoosin tultua ilmi ja osoitus siitä, että potilas pystyy olemaan ilman alkoholia.
 
Äkillisen maksan vajaatoiminnan syynä voi olla myös krooninen, useiden tekijöiden aiheuttama immunologinen maksatulehdus, lääkkeen tai muun aineen aiheuttama raju vaurio maksaan tai virustauti. Yli puolella potilaista äkillisen maksan vajaatoiminnan syytä ei pystytä osoittamaan laajoista tutkimuksista huolimatta.
 
Maksan toiminnan pettäessä joko äkillisesti tai hitaasti on seurauksena menehtyminen, ellei potilaalle voida tarjota mahdollisuutta maksansiirtoon. 
 
Maksansiirtojen tulokset
 
Maksansiirron jälkeen suurin osa potilaista viettää täysin normaalia elämää. Osalle potilaista voi kuitenkin kehittyä vaikeitakin komplikaatioita siirron jälkeen ensimmäisten viikkojen aikana, jolloin hoidot pitkittyvät ja toipuminen viivästyy.

 

Alkuvaiheessa reilu kolmannes potilaista läpikäy hylkimisen, mikä on hoidettavissa lisäämällä hyljinnänestolääkitystä. Erilaiset tulehdukset ovat myös tavallisia ensimmäisten viikkojen aikana, jotka nekin hoituvat lääkkeillä.

Maksansiirron tulokset ovat Suomessa parantuneet ajan myötä ja nykyiset siirtotulokset ovat kansainvälistä kärkiluokkaa: Noin 95 % 2000-luvulla maksansiirron saaneista on elossa vuoden kuluttua siirrosta ja 80 % kymmenen vuoden kuluttua siirrosta.