Verkkokalvon keskuslaskimotukos Oireet Äkillinen ja kivuton näön sumeneminen toisessa silmässä. Silmänpohjassa näkyy verenvuotoja, kiemurtelevia laskimoita ja verkkokalvon turvotusta sekä usein näköhermon turvotusta.
Keskuslaskimotukos
Altistavat tekijät Tavallisesti keskuslaskimotukoksen taustalla ovat tavanomaiset verisuonisairauksien riskitekijät. Yli 50-vuotiaat potilaat, joilla ei ole aiempaa laskimotukoshistoriaa tai suvussa tukostaipumusta, tuleekin ohjata ensisijaisesti omaan terveyskeskukseen tai työterveyslääkärille sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hoitamiseksi. Nuoremmilla potilailla taustalla voi olla myös hyytymishäiriö tai verisuonitulehdus. Tämän vuoksi heidät ja aiempaa laskimotukoshistoriaa omaavat potilaat, joilla todetaan tuore tukos, ohjataan päivystyksellisesti Silmätautien klinikalle laajempiin verikokeisiin hyytymistekijähäiriöiden poissulkemiseksi.
Tutkimukset OCT-kuva (
silmänpohjan valokerroskuvaus), tarvittaessa FAG-kuvaus (fluoreseiiniangiografia) eli silmänpohjan väriainekuvaus (
verisuonien väriainekuvaus).
Hoito Tarvittaessa tukoksia ehkäisevä eli antitromboottinen hoito, mikäli verikokeissa todetaan tukostaipumusta lisääviä tekijöitä.
Mikäli tukos aiheuttaa keskeistä tarkan näkemisen alueen eli makulan turvotusta, sitä voidaan hoitaa silmänsisäisillä lasiaispistoksilla (anti-VEGF tai kortisonihoito;
silmänsisäiset lääkepistokset). Lasiaispistokset annetaan yleensä kuukauden välein (kolmen pistoksen sarjoina). Keskuslaskimotukoksen hoidossa tarvitaan useita pistossarjoja.
Mikäli tukos on täydellinen ja silmään kasvaa uudissuonia tarvitaan laaja-alainen silmänpohjan
laserhoito uudissuoniglaukooman estämiseksi. Osa osittaisista tukoksista muuttuu täydellisiksi kolmen kuukauden aikana.
Seuranta Tuoreen keskuslaskimotukoksen jälkeen potilaalle annetaan kontrolliaika diabetes- ja verisuonitukospoliklinikalle kuukauden päähän.
Mikäli vanhan keskuslaskimotukoksen yhteydessä keskeinen näöntarkkuus on hyvä eikä uudissuonta todeta, jatkoseuranta katsotaan terveystarkastus-luonteiseksi, eikä se edellytä erikoissairaanhoidon jatkokontrolleja. Potilas voi halutessaan käydä omalla kustannuksella avosektorin silmälääkärillä.
Verkkokalvon laskimohaaratukosOireet Oireeton tai lievä, osittainen näön hämärtyminen. Silmänpohjassa näkyy verenvuotoja ja verkkokalvon turvotusta rajoittuen tukkeutuneen laskimohaaran ympärille.
Haaralaskimotukos
Tutkimukset Katso keskuslaskimotukos -kohta, ei hyytymishäiriötutkimuksia.
Hoito Mikäli tukos on lievä ja siihen ei liity keskeistä näköä heikentävää makulaturvotusta, ei hoitoa tarvita.
Mikäli näöntarkkuus on merkitsevästi alentunut makulaturvotuksen tai vuotojen vuoksi, aloitetaan silmänsisäiset lasiaispistokset (anti-VEGF tai kortisonihoito;
silmänsisäiset lääkepistokset).
Seuranta Tuoreen haaralaskimotukoksen jälkeen potilaalle annetaan kontrolliaika 1 kk päähän Silmätautien klinikalle mikäli näkö on alentunut. Muussa tapauksessa kontrolliaika on 3 kk kuluttua.
Mikäli vanhan haaralaskimotukoksen yhteydessä keskeinen näöntarkkuus on hyvä, eikä uudissuonta todeta, jatkoseuranta arvioidaan terveystarkastuksen kaltaiseksi, eikä se edellytä erikoissairaanhoidon jatkokontrolleja. Potilas voi halutessaan käydä omalla kustannuksella avosektorin silmälääkärillä.
Verkkokalvon valtimotukokset Oireet Äkillinen ja kivuton toispuoleinen näönmenetys on yleisin oire. Tukosta ennakoivana oireena voi esiintyä lyhytaikainen, muutaman minuutin kestävä näönmenetyskohtaus (amaurosis fugax), joka on vakava varoitus uhkaavasta valtimotukoksesta ja aivoinfarktista. Tuoreessa tukoksessa silmänpohja näkyy kalpeana, vain keskeinen tarkan näkemisen alueen kuoppa näkyy punaisena (”cherry red spot”).
Hoito Oireiden ilmaantuessa potilaan tulee hakeutua nopeasti silmäpäivystykseen. Ensiapuna suositellaan silmän hieromista/painelua, jolloin tukoksen aiheuttava hyytymä eli embolia voi kulkeutua eteenpäin. Tämän vuoksi silmäpäivystyksessä silmään voidaan lisäksi tehdä etukammiopunktio eli laskea nestettä silmän etukammiosta. Ensiavun jälkeen potilas ohjataan neurologille jatkotutkimuksiin. Tukos on yleensä peräisin kaulavaltimosta tai sydämestä.
Seuranta Keskus- tai haaravaltimotukoksen jälkeen kontrolli tapahtuu noin kuukauden kuluttua Silmätautien klinikan verisuonipoliklinikalla mahdollisen uudissuonikasvun toteamiseksi. Mikäli todetaan uudissuonikasvua (silmän etu- tai takaosassa) aloitetaan silmänpohjan laaja-alainen
laserhoito uudissuoniglaukooman ehkäisemiseksi. Mikäli uudissuonikasvua ei ole, jatkoseuranta arvioidaan terveystarkastuksen kaltaiseksi, eikä se edellytä erikoissairaanhoidon jatkokontrolleja. Potilas voi halutessaan käydä omalla kustannuksella avosektorin silmälääkärillä.