Tärkein hoito kaikissa diabeettisen retinopatian vaiheissa on hyvä diabeteksen hoitotasapaino. Hyvä hoitotasapaino luo edellytykset myös mahdollisen laserhoidon tai kirurgisen hoidon onnistumiselle. Vastaavasti silmän verisuonitukosten riskitekijöiden selvittäminen ja hoito ovat tärkeä osa kokonaishoitoa.
Silmänpohjan laserhoidot Diabeettistä retinopatiaa, makulaturvotusta sekä verkkokalvon verisuonitukoksia voidaan hoitaa laserilla. Laserilla pyritään estämään uudisverisuonten kasvu sekä hoitamaan silmänpohjan turvotusta rauhoittamalla tihkuvia suonia. Laserhoito on diabeettisen retinopatian perushoito, jonka teho on osoitettu useissa isoissa kliinisissä tutkimuksissa.
Tavoitteena on estää näön merkittävä huononeminen tai menetys. Verkkokalvon suonitukoksissakin laserhoitoa voidaan käyttää tarvittaessa samoista syistä.
Laserhoitoa on kahta päätyyppiä: paikallinen hoito ja laajempi verkkokalvon reuna-alueiden hoito (panfotokoagulaatio). Paikallisella hoidolla hoidetaan silmän tarkan näkemisen (makula) alueen diabeettista turvotusta aiheuttavia kohtia.
Hoidon teho saadaan selville yleensä aikaisintaan neljän kuukauden päästä. Tarvittaessa hoito voidaan toistaa. Panfotokoagulaatiossa hoidetaan laajemmin verkkokalvon reunaosia.
Panfotokoagulaatio
Tavoitteena on saada uudisverisuonet supistumaan tai vähentää lasiaisverenvuotoja. Laserkäsittely tehdään yleensä useampana hoitokertana.
Laserhoito tehdään polikliinisen tutkimuksen yhteydessä, eikä se vaadi sairaalaan jäämistä. Ennen toimenpidettä mustuainen on laajennettu ja silmän pinta puudutetaan tipoilla. Silmän päälle lasketaan kontaktilinssi, joka auttaa lasersäteen kohdistusta oikeaan paikkaan. Linssi helpottaa myös potilasta pitämään silmää auki. Hoidon aikana hoitaja tukee potilaan päätä ja huolehtii, että potilaalla on kaikki hyvin toimenpiteen aikana.
Laserhoito näkyy potilaalle kirkkaina valonvälähdyksinä ja silmä on hoidon jälkeen voimakkaasti häikäistynyt. Muutaman minuutin odottelun jälkeen häikästyminen helpottuu ja näkö palautuu ennalleen. Panfotokoagultaatio on yleensä kivuton toimenpide, mutta osa potilaista voi tuntea silmässä jonkin verran polttelun tai kivun kaltaisia tuntemuksia. Yksilöllisesti voidaan tarvittaessa antaa kipu- ja rentouttavaa lääkitystä ennen laserhoitoa. Autolla ei tule ajaa toimenpiteen jälkeen.
Silmänsisäiset lääkepistokset Silmän tarkannäkemisen alueen turvotus voi vaatia silmän sisäistä lääkehoitoa. Tällä pyritään silmänpohjan verisuonimuutosten tihkumisen vähentämiseen. Lääkepistos (injektio) tehdään kovakalvon (silmän valkoinen osa) läpi hyvin pienellä neulalla. Injektio on yleensä kivuton, mutta potilas voi tuntea jotakin tapahtuvan. Ennen hoitoa silmä puudutetaan tipoilla ja pudistetaan hyvin. Itse injektio kestää vain muutaman sekunnin. Injektiot annetaan yleensä usean pistoksen sarjoina 4−8 viikon välein.
Lasiais- ja verkkokalvokirurgia
Jos diabeettinen retinopatia kehittyy vaikealle proliferatiiviselle asteelle, joudutaan joskus tekemään lasiais- ja verkkokalvokirurgisia toimenpiteitä (vitrektomia). Samaan voidaan päätyä myös jos potilaalla on pitkäaikainen ja kirkastumaton lasiaisverenvuoto.