Henkeä ahdistaa, yskittää, hengitys pihisee – useimmat astmaa sairastavat ovat kokeneet oireet, jotka yleensä ilmenevät voimakkaan, hengästymiseen johtavan rasituksen jälkeen, ja joita kutsutaan usein kansankielellä rasitusastmaksi.
Rasitusastma ei kuitenkaan ole mikään astman alatyyppi, vaan kaikki astmaa sairastavat, joilla astma on huonossa tasapainossa, voivat saada rasitusastmakohtauksen mikäli rasitus ja hengästyminen ovat kyllin voimakkaita.
Rasitusastmaoireiden ehkäisy Hengästymiseen liittyvä tehostunut ilmavirtaus keuhkoputkissa aiheuttaa veden haihtumista limakalvoilta, ja kuivuminen ärsyttää hengitysteiden seinämissä olevia tulehdussoluja vapauttamaan välittäjäaineita, jolloin hengitys vaikeutuu.
Rasitusastmaoireet voidaan yleensä estää huolehtimalla säännöllisestä tulehdusta hoitavasta lääkityksestä. Kääntäen, jos astmaa sairastava oireilee rasituksessa, on se yleensä merkki riittämättömästä lääkityksestä. Ennalta otetulla keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä voidaan estää kovankin rasituksen aiheuttama reaktio.
Kaikki hengitysoireilu rasituksessa ei kuitenkaan johdu astmasta, ei edes hengityksen vinkuminen. Joskus tarvitaan tarkentavia tutkimuksia, jotta oireiden syy saadaan selville.
Säännöllinen liikunta parantaa elämänlaatua 
Aikaisemmin ajateltiin, ettei liikunta sovi astmaatikolle. Tätä virheellistä käsitystä oikoo tuore asiaa koskeva Cochrane-katsaus (tiivistelmiä lääketieteellisestä tutkimustiedosta, jossa kootaan yhteen kaikki saatavilla oleva tutkimustieto tarkasti rajatusta aiheesta), jonka mukaan liikunta ei lisää astmaatikon oireita tai huononna keuhkojen toimintaa, kun käytetään säännöllistä astmalääkitystä.
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että säännöllinen liikunta lisää astmaa sairastavan suorituskykyä ja elämänlaatua, ja saattaa jopa parantaa astman hoitotasapainoa. Tarkkaa syytä tälle ei tiedetä, mutta kokeelliset tutkimukset viittaavat mm. liikunnan aiheuttamiin hyödyllisiin immunologisiin vaikutuksiin.
Erityisen tärkeää on rohkaistua liikkumaan, jos liikkuminen on jäänyt vähemmälle astmakohtauksen pelon tai ylipainon vuoksi. Hoitavalta lääkäriltä voi tarvittaessa vielä tarkentaa lääkityksen käyttöä liikunnan yhteydessä.
Sopivan liikuntamuodon löytäminen tulee lähteä omista mieltymyksistä; useimmat liikuntalajit sopivat astmaatikolle, poikkeuksena lähinnä sukeltaminen, vuorikiipely tai laskuvarjohyppy.
Harrasta liikuntaa turvallisesti 
Ennen liikunnan aloittamista on kuitenkin syytä tarkistaa lääkärin vastaanotolla, että astma on tasapainossa ja lääkitys on kohdallaan. Tarvittaessa otettava avaava lääke pidetään liikunnan yhteydessä varalta aina mukana. Astmaatikon on syytä huolehtia riittävästä alkuverryttelystä ennen kovaa hengästymistä aiheuttavaa rasitusta.
Voimakkaimman siitepölykauden ja kovien pakkasten aikaan on usein parempi liikkua sisätiloissa. Pakkaselta suojaavat hengitysmaskit vähentävät hengästymisen limakalvoja kuivattavaa vakutusta, ja astmakohtauksen riski pienenee.
Virusinfektioiden jälkeen on syytä pitää riittävä liikuntatauko: muistisääntönä voi pitää sitä, että toipumiseen menee ainakin kaksi kertaa se aika mikä meni sairastamiseen.