KYSYMYS:
kun limatulppa irtoaa niin kuinka nopeesti synnytys yleensä sen jälkeen alkaa?
VASTAUS:
Hei! Ns. limatulpan irtoamisesta ei voida ennakoida synnytyksen käynnistymistä. Sen irtoaminen saattaa joissain tapauksissa olla ennakoiva merkki synnytyksen käynnistymisestä päivien tai viikkojen kuluessa, mutta limanerityksestä ei voida ennustaa synnytyksen käynnistymisajankohtaa. Loppuraskaudessa limaneritys emättimestä voi olla hyvinkin runsasta; erittyvä lima voi olla juoksevaa, venyvää tai sitten "limatulppamainen klöntti". Eritteessä saattaa olla veriviiruja; verensekainen lima on normaalia eritystä loppuraskaudessa.
Millariikka Kuosa
kätilö
KYSYMYS:
HEI, olen tulossa synnyttämään Hyvinkäälle ja kiinnostaisi tietää, että onko totta että kaikille synnyttäjille annetaan heti sairaalaan tullessa suolityhjennys? Onko tämä halutessaan mahdollista saada? (mikäli se ei kuulu teidän tapoihinne). Entä mitä kaikkea tarvittavaa sairaalasta löytyy tai mitä näistä voi jättää itse pakkaamatta mukaan? (siteet, shamppoo, saippua, tutit, vaipat, äidin pyyhe) mitä näistä täytyy itse ottaa mukaan?
Kiitos paljon vatsauksesta!
VASTAUS:
Hei! Siteet, vauvan vaipat, pyyhkeet sekä vaatteet tulevat talon puolesta. Omat hygieniatarvikkeet, kuten hammasharja, shampoo jne. kannattaa pakata mukaan. Sairaalamme synnytysosaston internet-sivujen virtuaalivalmennuksesta saat lisää tietoa mukaan pakattavista tarvikkeista.
Katri Tuura
kätilö
Synnytykset ja naistentaudit
Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Hei, Sanotaan, että kotona voi synnytyksen alettua olla niin kauan kuin vain pärjää. Uskaltaako kotona tosiaan olla miten kauan tahansa, kun ei ole tietoa vauvan voinnista? Sairaalassahan avautumisvaiheessakin seurataan vähän väliä vauvan vointia, otetaan sydänäänikäyrää ym.. Asun lähellä sairaalaa ja olen synnyttänyt aikaisemmin ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, joten olisi houkutteleva ajatus lähteä sairaalaan vasta, kun tuntee ponnistusvaiheen lähestyvän. Kuinka isot riskit ovat, että vauvalla onkin joku hätä, jos on lähes koko avautumisvaiheen kotona? Onko ponnistusvaihe tai heti syntymää seuraava aika vauvan kannalta siis riskialttiimpi kuin avautumisvaihe?
VASTAUS:
Hei! Synnytyksen kulkua ja kestoa on mahdotonta etukäteen arvailla. Varsinkin uudelleensynnyttäjän kohdalla synnytyksen loppuvaihe saattaa edetä vauhdilla, joten on mahdotonta tietää onko ponnistusvaihe jo lähellä. Useimmiten, jos uudelleensynnyttäjä, sinua lainatakseni, "tuntee ponnistusvaiheen lähestyvän", ei kulu kauan, kun lapsi on jo maailmassa. Aika ponnistamisen tarpeentunteesta lapsen syntymään voi olla joissakin tapauksissa vain muutama minuutti. Tässä ajassa et ehdi sairaalaan, joten riski kotiinsynnyttämiselle on olemassa. Kotisynnytys puolestaan tulee aina olla huolellisesti etukäteen suunniteltu ja kotikätilön tulee olla mukana synnytyksessä.
Kysymyksesi on vaikea. Useinhan käy niin, että uudeelleensynnyttäjän kohdunsuu on jo hyvinkin auki, jopa täysin auki, hänen tullessa sairaalaan. Näissä tapauksissa kyseisten synnyttäjien kohdalla synnytys on edennyt hyvin nopeasti. Useimmiten ohjaus sairaaalaantulosta on ollut kutakuinkin sama kaikille. Kun supistukset tulevat säännöllisinä alle 10 min välein ja niin kipeinä, ettei niiden kanssa enää kotona pärjää, on hyvä lähteä sairaalaan. Tämä siksi, etä pystytään seuraamaan vauvan (ja äidin) vointia avautumisvaiheen aikana. Miten vauva kestää supistukset? Toinen syy on se, että kuten jo aiemmin mainitsin, uudelleensynnyttäjän avautumisvaiheen kestoa on mahdotonta arvioida. On turvallisempaa olla jo sairaalassa, kun ponnistusvaiheen hetki lähenee. Muussa tapauksessa sairaalaan ehtiminen ei ole varmaa.
Kysymykseesi vauvan voinnista ja riskeistä avautumisvaiheen aikana, on hankala vastata. Useimmitenhän kaikki menee hyvin. Mutta toisinaan, syystä tai toisesta, vauva reagoi negatiivisesti avautumisvaiheen supistuksiin. Näissä tapauksissa on tietysti hyvä seurata vauvan vointia hiukan tarkemmin, jotta tarvittaessa synnytykseen voidaan puuttua vauvan (tai äidin) voinnin niin vaatiessa. Ohjeistamme aina synnyttäjiä seuraamaan vauvan liikkeitä kotona supistusten alkaessa, tämäkin antaa jo hieman vinkkiä siitä, miten vauva jaksaa. Mikäli liikkeitä ei tunne supistusten välillä, on hyvä hakeutua sairaalaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Myös poikkeava lapsiveden väri tai verinen vuoto antavat aiheen sairaalaan tulosta välittömästi. Poikkeava raskaudenkulku saattaa myös antaa syyn tulla sairaalaan jo heti supistusten alkaessa, tämä synnyttäjälle neuvotaankin jo äitiyspoliklinikan seurantakäynneillä.
Muistutuksena vielä kehoitan sinua soittamaan sairaalaan ennen sinne lähtöä. Mikäli olet epävarma, lähteäkö vielä vai ei, kannattaa silti jo ajoissa soitella ja kysellä neuvoa.
Katri Tuura
kätilö
Synnytykset ja naistentaudit
Hyvinkään sairaala
KYSYMYS:
Hei! Koetan pikkuhiljaa valmistautua parin kuukauden päästä tulevaan synnytykseen ja olen vähän jännittäjätyyppiä kaikkiin sairaalatutkimuksiin liittyen, ja tämän jännityksen hallitsemisessa minua auttaa, kun olen etukäteen mahdollisimman hyvin perillä käytännön toimista.
Mitä kaikkia tutkimuksia/toimenpiteitä sairaalan synnytysvastaanotossa tehdään synnyttämään tulevalle, eli mitä kaikkea keskivertotapauksessa sairaalassa tapahtuu sairaalaan saapumisen ja synnytyssaliin/tarkkailuhuoneeseen ohjaamisen välillä? Tästä eteenpäin olen löytänyt tietoa vaikka millä mitalla, mutta nämä alkurutiinit ovat vähän hämäriä. Onko sellaisia edes, vai aina yksilöllistä? Kannattaako esim. varautua pissanäytteen antamiseen niin, ettei enää kotona ennen lähtöä käy vessassa? Laitetaanko peräruisketta? Miten sikiön sydänkäyrän mittaus tapahtuu? Onko jo heti tässä vaiheessa mahdollisuutta johonkin kivunlievitykseen, mikäli tarvetta on? Kauan näihin alkujuttuihin menee aikaa, paljonko on odottelua? Voiko mies/tukihenkilö olla koko ajan paikalla?
VASTAUS:
Ymmärrän hyvin, että synnytykseen liittyvät asiat jännittävät ja pyörivät mielessä lasketun ajan lähestyessä. Suosittelen sinulle sairaalamme synnytysvalmennusiltaa, jossa käydään läpi yksityiskohtaisesti synnytykseen liittyviä asioita.
Synnyttäjän vastaanottotilanteessa kätilö arvioi tilanteen kiireellisyyden ja tarkastaa synnytyksen kannalta merkitykselliset tiedot synnyttäjältä kyselemällä sekä neuvolakortista ja esitietolomakkeen pohjalta täytetyistä synnytyspapereista. Samalla kätilö kyselee toiveesi synnytyksen suhteen, esimerkiksi kivunlievityksistä, perhehuoneesta jne. Kiireellisyyden arviointiin vaikuttavat raskausviikot, synnytyssairaalaan tulosyy (supistukset? lapsivedenmeno? verenvuoto? sikiön liikkumattomuus? jne), aiemmat raskaudet ja synnytykset sekä sinun sen hetkinen subjektiivinen vointisi. Jos tilanne ei vaikuta akuutilta (esim. verenvuoto), sinulle tehdään kaikessa rauhassa seuraavat ”rutiinit”:
*Aluksi vauvastasi otetaan sydänäänikäyrää n.30 minuutin ajan. Sinä pötköttelet tuolloin tutkimussängyllä kyljellään, voit myös voinnin mukaan olla vaikkapa jalkeilla. Vatsallesi kiinnitetään kuminauhavöillä kaksi anturia, joista toinen mittaa vauvan sydänääniä ja toinen supistuksia. Tässä samalla kätilö jututtaa sinua ja kyselee tarvittavia asioita.
*Seuraavaksi kätilö tekee sinulle ulkotutkimuksen. Hän arvioi siten vauvasi asentoa ja tarjontaa sekä lapsiveden määrää ja tekee samalla painoarvion. Kokeneen kätilön ulkotutkimuspainoarviot ovat usein jopa ultraäänitutkimusta tarkempia, mutta on hyvä muistaa, että käsin tehty tutkimus ei ole sama kuin kävisi vaa’alla. Vauvan pään asettumista lantioosi myös tutkitaan tässä yhteydessä.
*Sisätutkimus tehdään myös aina synnytysvastaanotolla.
Nämä kolme rutiinitutkimusta me teemme kaikille tulijoille. Tarvittaessa teemme lisätutkimuksia, esim. PROM-testin (lapsivedenmenosta kertova näyte, mikä otetaan kohdunsuulta) ja ultraääni. Meidän sairaalassamme synnyttämään tullessa ei oteta virtsanäytettä eikä verenpainetta. Synnytyksen käynnistyttyä esim. lapsivesi ja veri tekevät näytteeseen proteiinit plussalle, joten niitä ei ole tarpeen tutkia siinä vaiheessa. Peräruiskeen saat jos haluat, mutta sekään ei kuulu rutiineihin. Peräruisketta suosittelen kyllä lämpimästi jos vatsasi ei ole kunnolla toiminut. Täällä me käytämme pieniä mikrolax-ruiskeita jonka sinä itse voit laittaa wc-reissulla.
Tämän jälkeen siirryt joko tarkkailuhuoneeseen, synnytyssaliin tai kotiin jos synnytyksesi ei ole käynnissä.
Tähän kaikkeen menee puolisen tuntia aikaa, toki tilanteesta riippuen. Jos olet jo tullessa niin kipeä, että tarvitset heti kivunlievitystä, tarpeesi otetaan toki heti huomioon ja tarvittavan kivunlievityksen saat heti kun tiedämme, että vauvalla on kaikki hyvin. Tähän riittää usein pelkkä sydänäänikäyrän ottaminen ja sisätutkimuksen tekeminen.
Varsinaista ”tutkimusten odottelua” ei ole, mutta jos nyt satut tulevaan akuuttiin ruuhkahetkeen, voit joutua odottelemaan hetken jos tilanteesi ei ole akuutti. Mitään täysin varmaa en voi sinulle luvata, sillä synnytysmaailma ei ole täysin ennustettavissa. Puolisosi voi olla koko synnytyksen ajan mukana kaikissa toimenpiteissä (lukuunottamatta hätäsektiota).
Suosittelen pirauttamaan synnytysosastolle kun olet lähdössä synnyttämään.
Toivottavasti tämä valaisi sinulle asiaa siten, että voit tulla hyvin mielin synnyttämään!
Aurinkoista loppuraskautta sinulle!
Terveisin, Milla-kätilö
KYSYMYS:
Ensimmäinen raskauteni käynnistettiin viikolla 38+6 erään sikiön kehityshäiriön takia. Nyt olen viikolla 32 ja olen ruvennut miettimään että missä vaiheessa minun pitäisi siirtyä sairaalaan päin, kun ei ole mitään kokemusta siitä miten nopeaan synnytykseni etenee, äidilläni on kyllä takana neljä ns. syöksysynnytystä, ensimmäisen lapsi kesti 3,5h kokonaisuudessaan ja viimeinen juuri ja juuri tunnin. Onkohan se perinnöllistä eli onko minun tultava sairaalaan varmuuden vuoksi Keravalta heti kun kipeät supistukset alkavat? Niin ja äidilläni on kohdunsuu myös avautunut aina sisätutkimuksen aikana ilmeisesti kosketuksen aktivoimana n. neljästä sentistä täyteen kymppiin.. Onko se siis mahdollista myös minulla? Ja tuleeko siitä mainita sairaalaan tullessa? Kiitos jo etukäteen!
VASTAUS:
Hei! Äitisi nopeiden synnytysten vuoksi sinun ei tarvitse lähteä sairaalaan normaalia suositusta aikaisemmin. Synnytystavat eivät kulje geeneissä; synnytystapa on monen asian summa. Lue aiempi vastaukseni syöksysynnytyksestä ”Usein kysyttyä” –kohdasta. Täällä HUS:n alueella etäisyydet ovat niin lyhyitä, että voit huoletta nauttia loppuraskaudestasi ja odottaa synnytyksen spontaania käynnistymistä ellei neuvolassa tai äitiyspoliklinikalla toisin määrätä esim. vauvan tai sinun vointisi vuoksi.
Hyvää loppuraskautta sinulle!
Milla-kätilö