Raskaaksi sektion jälkeen

KYSYMYS:
Hei. Meillä on kuuden vuoden sisällä syntynyt kolme lasta sektiolla, omasta tahdostani riippumatta. Kolmannen sektion tehnyt lääkäri oli leikkauskertomukseen kirjoittanut viimeiseksi lauseeksi, että mainittakoot vielä, että kohtuarven alapuolella todettu selvä fenestraatio. Uusia raskauksia tämän vuoksi ei voi suositella suurentuneen kohturuptuuran vuoksi. Onko vielä yksi raskaus aivan hullu ajatus? Voiko fenestraatioita olla eri asteisia, Onko jo pienikin fenestroitunut kohta yhtä riskialtis kun isompikin fenestroitunut kohta? Jossain aiemmissa vastauksissa luin, että fenestraatio on yleensä vaaraton ja varsin yleinen, mutta minkä takia sellaisen havaittua, ei kuitenkaan suositella uutta raskautta? kohonneen riskin takia? Onko kohdun repeämiselle todellinen riski jo raskausaikana ilman supistuksia? Kestääkö kohtu normaalia raskaus aikaa? Harmittaa kun en silloin leikanneen lääkärin kanssa päässyt juttelemaan, kun olisin halunnut tarkennusta kohdun kunnosta. Asiasta olen käynyt äitiyspolilla juttelemasta, mutta eri lääkärin kanssa. riskit kerrattu ja todettu, että heidän puolelta ei estettä uudelle raskaudelle, riskit tiedostaen. Käynnillä jäi kuitenkin moni asia mietityttämään. Lapsen kaipuu on kova, mutta onhan riskitkin pelottavia.
VASTAUS:
Hei,
Tilanteesi kuulostaa sellaiselta, että siihen ei mitenkään voi turvallisesti antaa vastausta internetissä. Kuten jo itsekin totesit, fenestraatioita on monenlaisia, eikä  potilastietoihisi tutustumatta voi asiaan ottaa kantaa. Kehotan sinua ottamaan yhteyttä sinua hoitaneeseen yksikköön, jotta voit selvittää vastaukset mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin.

Ystävällisin terveisin,
Hanna Syrämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala
(15.8.2019)

 

KYSYMYS:
Ensimmäinen lapseni syntyi elektiivisellä sektiolla n. kolme vuotta sitten johtuen jalkatarjonnasta ja suureksi arvioidusta koosta (4,5 kg). Asettavatko aiempi sektio (johon liittyi pitkittynyt jälkivuoto, joka päättyi vasta kaavinnan jälkeen), uudessa raskaudesta raskausviikolla 25 ilmennyt verenvuoto (ei löydetty syytä) ja todettu raskausdiabetes esteitä tulevan synnytyksen suhteen? Onko alatiesynnytys mahdollinen? Voidaanko synnytys käynnistää? Mitä riskejä näihin liittyy? Onko uusi elektiivinen sektio tässä tilanteessa perusteltavissa oleva päätös?
VASTAUS:
Hei, edelliseen synnytykseen liittyvä vuoto ei ole tässä raskaudessa synnytystavan kannalta merkityksellinen. Tämän raskauden selittämätön verinen vuoto tuskin asettaa synnytysestettä, ellei kyse sitten ole eteisistukasta. Tämä sinulta on vuodon yhteydessä varmasti tutkittu. Huonossa hoitotasapainossa oleva raskausdiabetes voi johtaa vauvan kasvamiseen liian suureksi, mikä saattaa olla este alatiesynnytykselle. Vauvan kokoa seurataan raskausaikana, ja sinulle tehdään joka tapauksessa synnytystapa-arvio loppuraskaudesta edeltävän sektion vuoksi.

Alatiesynnytys yhden sektion jälkeen on erittäin mahdollinen. Synnytys voidaan lääketieteellisistä syistä käynnistää sektionkin jälkeen, seuraten tarkoin sitä, etteivät supistukset ole kohdulle liian rajuja. Parasta tietenkin on, jos synnytys käynnistyy luonnollisesti, sillä synnytyksen käynnistäminen ei aina ole helppoa.  Täältä löydät lisää tietoa alatiesynnytyksen ja sektion eduista ja haitoista: https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/synnytys-ja-synnytyksestä-toipuminen/synnytystapa-alatie-vai-keisarileikkaus

Elektiivinen sektio yhden aikaisemman sektion jälkeen ei sinänsä ole perusteltu päätös, ellei mitään muita syitä sektiolle (esim. tarjontavirhe, vauvan liian suuri koko, synnytyspelko) tule esiin. Sektiot ovat kuitenkin aina alatiesynnytystä suurempi riski äidille lapselle.


Terveisin
Hanna Syrjämäki, kätilö
HUS/Hyvinkään sairaala

 

KYSYMYS:
Hei. Olen 33-vuotias ja odotan toista lastani syntyväksi toukokuun alkupuolella. Edellinen lapseni syntyi suunnitellulla sektiolla 2008, synnytyspelon vuoksi. Tällä hetkellä kärsin jatkuvista vatsanalueen kivuista. Joinakin (uuseina ) päivinä kipu on toimintakykyä lamauttavaa ja olen hakeutunut päivystykseenkin sen vuoksi. Minulle on tehty aiemmin umpisuolen poisto tähystämällä 2003, päivystys laparotomia 2003 ohutsuolen pätkän vaurioitumisen vuoksi sekä oikean munasarjan poisto 2009. Leikkauksista on jäänyt kroonisia kiinnikekipuja, jotka ovat jo vaivanneet ennen raskautta, mutta en ole kärsinyt näin voimakkaista kivuista. Ensimmäisessä raskaudessa vatsani oli aika pieni eikä kipuja juuri ollut. Terveydenhoitajani lähettää minut synnytystapa-arvioon viikolla 38. Pelkään kiinnikkeiden repeämistä synnytyksessä sekä mietin voidaanko synnytys käynnistää vaikeiden kiputilojen vuoksi jo aiemmin? Töistä olen jo joutunut jäämään kipujen takia pois eikä kipulääkkeenä Panadol 1g auta. Itken usein ja olen jatkuvasti väsynyt koska en saa kipujen vuoksi nukuttua. Lisäksi minulla on raskaus diabetes, jota hoidan ruokavaliolla. En ole ylipainoinen ja kiloja on tähän mennessä tullut 9kg.
VASTAUS:
Hei, Raskaudenaikaiset kiinnikekivut ovat harmillisia ja joskus voimakkaan kroonisia kipuja, mutta harvoin vaarallisia. Kipuja voi yrittää levon ja tukivyön lisäksi hoitaa parasetamolilla (Panadol 1g x 1-3 kertaa päivässä). Tarvittaessa väliaikaisesti voi esimerkiksi yöksi kokeilla myös vahvempaa lääkettä, kuten Panacodia (1-2 tablettia 1-3 kertaa päivässä, ei säännölliseen käyttöön), jotta kivuista huolimatta nukkuminen onnistuisi. Yleensä synnytystapa-arvio tehdään raskausviikolla 36 ja tuolloin voidaan ottaa tarkemmin kantaa synnytystapaan, alatie- ja sektiosynnytykseen liittyviin riskeihin, synnytyksen käynnistämiseen ja kivun hoitoon. Synnytyksen käynnistäminen ennen laskettua aikaa on mahdollista, yleensä aikaisintaan raskausviikolla 38. Tähän liittyy kuitenkin hieman suurentunut kohdun repeämän ja sektioon päätymisen riski, kun taustalla on yksi sektiosynnytys eikä ilmeisesti yhtään alatiesynnytystä. Mahdollisen alatiesynnytyksen aikana kiinnikekivut harvoin vaikeuttavat synnytystä, sillä tämän aikana voidaan käyttää voimakasta kivunlievitystä ja puudutuksia. Kiinnikkeiden repeäminen alatiesynnytyksen aikana on epätodennäköistä. Sen sijaan sektion yhteydessä kiinnikkeet voivat hankaloittaa leikkausta ja repeytyä kohtua liikutellessa. Lisäksi kaikki tulevat vatsan alueen seuraavat leikkaukset, kuten myös sektio, todennäköisesti lisäävät kiinnikemuodostusta jatkossa.
Toivottavasti saat/olet saanut synnytystapa-arviokäynnillä apua ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Hyvää loppuraskautta ja synnytystä toivottaen,

Marja Makkonen
LT, erikoistuva lääkäri
Naistentaudit ja synnytykset
HUS/Hyvinkään sairaala


KYSYMYS
Hei, Minulla on takana kolme kiireellistä sektiota viimeisen 6 vuoden aikana. Nuorin on 2-vuotias ja nyt olen jälleen raskaana ihan alkuraskaudessa.

Viimeisen sektion kohdalla mainittiin lievästä ohentumasta mutta raskautumista ei kielletty. Kerroin toiveissa olevan vielä yhden raskauden tuolloin ja ainoastaan kehoitettiin odottamaan vähintään tuo 2 vuotta ennen uutta raskautta.

Suvussani on useita kaksosia ja nyt mietityttääkin mahdollisen monikkoraskauden erityisriskit usean sektion jälkeen. Todella pieni mahdollisuus monikkoraskauteen toki on mutta mielelläni kuulisin, mitä keinoja on esim. mahdollista käyttää kohdun repeämisen riskin pienentämiseksi. Käsittääkseni repeämisen riski on suurempi monikkoraskaudessa.
VASTAUS:
Hei, Kaksossynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on 1,5 %. Kaksosraskauden ilmaantuvuutta lisäävät äidin korkea ikä, hedelmöityshoidot, hyvä ravitsemustila, synnyttäneisyys ja perinnöllinen taipumus kaksosraskauksiin. Kaksosraskaudessa on yleisesti ottaen suurempi riski ennenaikaisuuteen, sikiöiden pienipainoisuuteen, pre-eklampsiaan (raskausmyrkytykseen) ja raskauskolestaasiin, jonka vuoksi näitä raskauksia seurataan tiiviimmin äitiyspoliklinikalla kuin normaaleja yksisikiöisiä raskauksia.
Toistettuihin keisarinleikkauksiin liittyvä suurin riski (riippumatta onko kyseessä yksi- vai monisiköinen raskaus) on istukan kiinnittymishäiriö, etinen istukka (placenta praevia) tai kohdun lihasseinämän sisään kasvanut istukka (placenta accreta). Keisarinleikkauksen jälkeinen kohdun repeämän riski liittyy useimmiten alatiesynnytykseen yhden tai useamman keisarinleikkauksen jälkeen. Jo ennen synnytystä voidaan todeta leikkausarven alueen oireeton oheneminen (fenestraatio), joka on melko tavallinen, oireeton ja useimmiten vaaraton sekä äidille että sikiölle. Suomessa on ollut tapana sulkea kohtuhaava kahdessa kerroksessa, joka on joissain tutkimuksissa vähentänyt sekä kohdun repeämän että fenestraation riskiä. Myös yli 18kk väli keisarinleikkauksesta vähentää repeämän vaaraa.
Monikkoraskauksiin liittyy hieman suurentunut riski kohdun repeämään loppuraskauden ja synnytyksen aikana kuin yksisikiöisiin raskauksiin, joka johtuu kohdun suuremmasta venyttymisestä. Repeämän riski raskausaikana ilman supistelua on kuitenkin lähinnä teoreettinen ja tässä tapauksessahan synnytystapana olisi joka tapauksessa sektio, todennäköisesti raskausviikoilla 38–39 mikäli kyseessä olisi kaksosraskaus. En pitäisi siis aiempia sektioita ja repeämäriskiä esteenä uuden raskauden yritykselle.
Edellisessä sektiokertomuksessa oli todettu kohdun seinämän ainoastaan hieman ohentuneen. Mikäli asia kuitenkin huolestuttaa, voidaan ultraäänellä tutkia sektioarven ja kohdunseinämän paksuutta jo ennen raskautta ja sen aikana, vakuuttavaa näyttöä repeämän ennustamisesta tällä tavalla ei kuitenkaan ole. Lisäksi asia kannattaa pitää mielessä mikäli kivuliasta ja voimakasta supistelua esiintyy raskausaikana tai jos synnytys käynnistyy ennen sovittua sektioajankohtaa. Alatiesynnytystä en tässä tapauksessa suosittele.

Ystävällisin terveisin,

Marja Pasanen
Erikoistuva lääkäri, LT
Naistentaudit ja synnytykset
HUS/Hyvinkään sairaala



KYSYMYS:
Minulle tehtiin kiireellinen sektio 8,5 kk sitten ja kaikki meni hyvin, toipuminen oli normaalia, leikkaushaava on vaakasuunnassa ja parantui hyvin. Nyt toisen lapsen hankkiminen olisi vähitellen ajankohtaista. Olen 35-vuotias ja emme haluaisi odotella kauaa. Onko suositusta milloin tällaisessa tapauksessa voisi alkaa toista hankkimaan? Kuinka usein sektion jälkeen tulee toinen sektio? Onko sektion jälkeen riskejä raskaudessa ja/tai alatiesynnytyksessä/sektiossa? Saako sektion jälkeen uuden sektion jos toivoo niin? Kiitos paljon vastauksesta jo etukäteen.
VASTAUS:
Hei! Täysin yhtenevää ohjeistusta siitä, kuinka pitkä väli olisi suositeltava pitää keisarileikkauksen ja seuraavan raskauden välillä, ei ole. Samaa asiaa on kuitenkin kysytty palstallamme aiemminkin, ja vastauksissa lääkärimme ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että mikäli edeltävä raskaus on sujunut normaalisti, suositellaan odottamaan 6kk ennen seuraavaa raskautta.

Todennäköisyyttä sille, että seuraavakin synnytys päättyisi sektioon, on mahdotonta lähteä arvailemaan näkemättä aiempaa synnytyskertomustasi. Ollessasi seuraavan kerran raskaana, neuvolaterveydenhoitajasi tekee sinusta synnytyshistoriasi perusteella lähetteen äitiyspolilklinikalle synnytystapa-arviota varten. Äitiyspoliklinikalla voit yhdessä lääkärin ja kätilön kanssa suunnitella tulevaa synnytystapaa.

Ystävällisin terveisin,
Katri Tuura
kätilö
Synnytykset ja naistentaudit
Hyvinkään sairaala


KYSYMYS:
Hei! Montako sektiota naisen elimistö kestää? Itselläni on tehty kolme sektiota ja kolme normaali synnytystä. Nyt taas vauvakuume vaivaa. Lääkäri ei ole kommentoinut edellisen sektion jälkeen mitään kohdusta tai sen kestävyydestä. Onko mahdollista synnyttää alatien kautta, vai onko sektio ainut mahdollinen tapa? 92 norm, 93 norm,97 sektio,99 norm,03sektio ja 05 sektio
VASTAUS:
Hei, yleisohjeena toistaiseksi on, että kahden sektion jälkeen synnytystapa on aina sektio. Poikkeuksiakin toki on, ne pitää miettiä jokaisen synnyttäjän kohdalla erikseen. Synnytystapaan vaikuttavia asioita on; miksi on päädytty keisarinleikkaukseen, onko keisarinleikkausten välissä ollut normaaleja alatiesynnytyksia, onko leikkauksissa ollut jotain erityistä.
Sinulla on ollut jo 3 keisarinleikkausta, joten tämän perusteella turvallisin synnytystapa sinulle ja vauvalla olisi leikkaus. Mitään määrää ei ole siitä montaka leikkausta kohtu tai naisen elimistö kestää. Mikäli synnytyslääkäri ei sinun kanssasi ole viimeisimmän leikkauksen jälkeen puhunut asiasta, niin todennäköisimmin mit,, än estettä uuteen raskauteen ei ole.
Neuvola lähettää automaattisesti kaikki äidit synnytystapa arvioon mikäli viimeisin synnytys on hoidettu keisarinleikkauksella. Tämä synnytystapa tehdään useimminten raskauden viimeisellä kolmanneksella, eli raskausviikolla 35-38. Mikäli aiemmin raskaudessa tulee jotain ongelmaa niin neuvola kyllä lähettää aikaisemminkin arvioon.

ystävällisin terveisin,
Sari Silventoinen
osastonlääkäri, Hyvinkään sairaala



Raskaus ja mielenterveysongelmat
KYSYMYS:
Hei!
Olemme suunnittelemassa ensimmäistä raskautta mieheni kanssa, mutta ahdistuksen ja stressin vaikutus sikiöön huolestuttaa minua. Minulla on taustalla toistuvaa masennusta ja ahdistuneisuutta ja olen purkanut viimeisen puolen vuoden aikana suunnitellusti ja hyvin hitaasti kaikki masennus-, ahdistus, ja tasaavat lääkitykset pois pitkään jatkuneen hyvän jakson vuoksi ja koen olevani valmis laspsen hankintaan.

Lääkkeetöntä aikaa on nyt takana vajaa kolme kuukautta. Vointi on ollut suuhteellisen ok, jokseenkin vaihteleva tosin, eikä kaikilta osin niin hyvä kuin lääkityksen kanssa, mutta esim vireystila on parantunut huomattavasta, mikä on suuri plussa. Olen kuitenkin usein aika ärtyisä, stressaannut olemattomasta ja ahdistus puristaa rinnassa ja vaikeuttaa hengittämistä turhan usein. Uuden työn tuoma stressi on varmasti lisännyt ahdistusta ja stressiä paljonkin, mutta mietin silti olisiko syytä aloittaa citalopram-lääkitys uudelleen edes pienellä annoksella ennen kuin masennus ja ahdistus pääsevät liian pahaksi.

Sain keskenmenon raskausviikolla 7 kolmisen viikkoa sitten ja pelkään jonkin verran uutta raskautta ja sen etenemista sekä mahdollista toista keskenmenoa. Muuten koen päässeeni yli keskenmenosta ihan hyvin. Punnitsen nyt siis citalopramin aloitusta 10mg:lla tai sitten yritän pärjätä ilman mitään lääkkeitä. Varsinaista masennusta en tunnista itsessäni tällä hetkellä, ainoastaan ahdistuneisuuden. Kumpi on pahempi, jatkuva korkea stressitaso sikiön kehitykselle vai SSRI-lääkitys pienellä annostuksella? (Onko kortisolitasoa mahdollista mitata julkiselssa terveydenhuollossa tai ostaa testejä kotiin?)
Ikää minulla on 31, minkä vuoksi en haluaisi lykätä raskaushaaveita enää kovin paljon myöhemmäksi. Psykiatrini on sitä mieltä, että citalopram-lääkitys on ihan perusteltua, mutta kunnioittaa myös lääkkeetöntä valintaani. Haluaisin siksi myös jonkun toisen mielipiteen asiasta.
Kiitos kovasti jo etukäteen vastauksesta.
VASTAUS:
Hei,
Hienoa, että olet pystynyt purkamaan pois mielialalääkitystäsi ja koet olevasi valmis lapsen hankintaan. Kaikissa alkuraskauksissa keskenmenon riski on noin 10–15% ja riski keskenmenoon pysyy samana yhden keskenmenon jälkeen. Seuraavaa raskautta voi hyvin yrittää heti ensimmäisten normaalien kuukautisten jälkeen eikä ole syytä olettaa, että sinulla olisi suurentunut riski keskenmenoon seuraavassa raskaudessa.
Äidin fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tiedetään vaikuttavan sikiön hyvinvointiin. Äidin voimakas stressitila voi joskus vaikuttaa myös sikiön kasvuun ja kehitykseen. Onneksi raskausaikana stressireaktiot toimivat kuitenkin vaimennetusti, eli voimakkaan stressivasteen aikaansaamiseksi sikiölle tarvitaan hyvin voimakas laukaiseva tekijä. Kortisolipitoisuuksia stressitason mittarina ei ole mahdollista mitata julkisella puolella enkä ainakaan tiedä, että Suomessa olisi tällaisia testejä myytävänä myöskään kotikäyttöön. Kortisolipitoisuus vaihtelee mm. vuorokauden aikana eikä yksittäisellä mittauksella pysty määrittämään, onko pitoisuus poikkeuksellisen korkea vai normaali. Stressi on yksilöllinen aivojen tila ja oleellisinta stressin arvioinnissa on se, miten yksilö stressin kokee ja pystyy säätelemään tunnekokemuksiaan tilanteen edellyttämällä tavalla.
Mielestäni SSRI-lääkityksen jatkamista kannattaa harkita esimerkiksi alkuun pienellä annoksella, mikäli ahdistus alkaa olla voimakasta ja vaikuttaa suuresti jokapäiväiseen elämään, työssä selviytymiseen ja mm. parisuhteeseen. Sitalopraamin käyttöä pienillä annoksilla raskauden aikana pidetään nykytiedon valossa melko turvallisena eikä sen tiedetä lisäävän riskiä merkittäviin epämuodostumiin. Etenkin loppuraskaudessa suositellaan mahdollisimman pientä, mutta tehokasta, sitalopraamiannosta, sillä suurilla annoksilla vastasyntyneellä on suurempi riski hengitysvaikeuksiin ja neurologisiin oireisiin. Mahdollisuuksien mukaan lääkityksen voi myös asteittain purkaa lähellä laskettua aikaa, esimerkiksi viimeisellä raskauskolmanneksella. SSRI-lääkitys ei ole este imetykselle.
Raskaus itsessään on myös huomattava psyykkinen rasitustila. Aikaisempi psyykkinen sairastaminen lisää riskiä masennukselle raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Tämän vuoksi on tärkeää, että tarvittaessa riittävän tehokas mielialalääkitys on käytössä sekä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeisinä kuukausina. Myös hyvä psykiatrinen potilas-lääkärisuhde ja keskusteluapu ovat oleellisia ja joskus myös yksinään riittävä apu.

Ystävällisin terveisin,
Marja Makkonen
LT, erikoistuva lääkäri
Naistentaudit ja synnytykset
HUS/Hyvinkään sairaala

KYSYMYS:
Hei, sain keväällä 38-vuotiaana ensisynnyttäjänä lapseni viikon lasketun ajan jälkeen kiireellisellä sektiolla, koska lapsen sydänäänet heikkenivät supistusten yhteydessä. Syyksi paljastui napanuoran kieryminen kaulan ja olkapään ympärille. Alkuperäinen ajatukseni oli ollut normaali alatiesynnytys ja seuraavalle lapselle lupa tulla heti kun on tullakseen. Jälkitarkastuksessa lääkäri ei halunnut paljoa kuunnella toiveitani, vaan totesi, että on odotettava ainakin vuosi, ennen kuin seuraavaa raskautta kannattaa yrittää. Hän vihjaili, että ei ole kiva, jos se sitten jouduttaisi ottamaan pois ja halusi kirjoittaa minulle ehkäisypillerireseptin (joita en ole alkanut syömään). Olin niin hämilläni, että en osannut kysellä tarkemmin hänen perustelujaan. Nyt olen kuullut, että toisille ei sektion jälkeen tule mitään suosituksia uudesta raskausajankohdasta, joillekin sanotaan puoli vuotta, joillekin vuosi, joillekin kaksi. Onko tähän joku yleinen ohje, vai onko nämä tapauskohtaisia ja jos, niin millä perusteilla?
Milloin siis uskaltaisi alkaa yrittää seuraavaa raskautta? Tässä iässä kun ei haluaisi asiaa enää turhaan pitkittää!
VASTAUS:
Hei, kohdun seinämän paksuus ja kunto on ratkaiseva tekijä suunnitellessa seuraavan raskauden ajankohtaa keisarileikkauksen jälkeen. Ohuen tai huonokuntoisen seinämän ajatellaan lisäävän kohdun repeämisriskiä seuraavassa synnytyksessä, joten paranemisaikaa ennen seuraavaa raskautta suositellaan näissä tilanteissa tapauskohtaisesti enemmän. Ensimmäisessä keisarileikkauksessa havaitaan kuitenkin melkein aina paksuudeltaan ja kunnoltaan normaali seinämä.
Täysin yhtenevää ohjeistusta keisarileikkausta seuraavan raskauden alkamiseen suositeltavasta ajasta ei ole. Jos keisarileikkauksessa on jouduttu suurentamaan kohtuviiltoa vauvan ulosautossa ilmenneiden ongelmien vuoksi ja on tehty ns. T-viilto tai poikittaisviilto, on seuraavassa synnytyksessä synnytystapana suomalaisten käytäntöjen mukaan aina keisarileikkaus.
Seuraavassa lainaan ylilääkärimme vastausta aiemmin tällä palstalla esitettyyn kysymykseen: ”On olemassa tutkimuksia, joissa on seurattu toistuvilla ultraääni ja/tai magneettitutkimuksilla kohdun seinämän parantumista keisarileikkauksen jälkeen. On todettu, että ainakin mittausteknisesti havaittavia muutoksia tapahtuu vielä 6 kuukautta leikkauksen jälkeen, joten on ilmeistä, että paranemisprosessi kestää useamman kuukauden. Sen sijaan ei ole tutkittua tietoa siitä, onko raskauksissa, jotka ovat alkaneet vain muutama kuukausi keisarileikkauksen jälkeen, suurempi arven repeämisen riski kuin raskauksissa, jotka ovat alkaneet vasta yli vuosi keisarileikkauksesta. Olemassa olevan tiedon valossa olisi suositeltavaa odottaa 6 kuukautta ennen uutta raskautta, mikäli edellinen synnytys on päätynyt keisarileikkaukseen, mutta varhemminkin alkanut raskaus voi sujua ongelmitta.”.
Jos edeltävä keisarileikkaus on sujunut normaalisti niin suositellemme odottamaan 6kk ennen seuraavaa raskautta.

Ystävällisin terveisin
Henri Leminen
LL, erikoistuva lääkäri, Naistentaudit ja synnytys
Hyvinkään sairaala


KYSYMYS:
Minulla olen 3 lasta, jotka kaikki ovat syntyneet sektiolla. Viimeisessä sektiossa kohdunseinämä oli hyvin ohut, ja uusia raskauksia ei suositeltu.
Nyt kuitenin haaveilen vielä lapsesta. Ja olen miettinyt, voiko kohdun tilaa mitenkään tutkia? Ja onko mahdollista, että kohtuni ei ollut vielä toipunut edellisestä sektiosta. Ja oli tästä syystä niin ohut? Sektion ja uuden raskauden väli, kun oli vain n. 3 kuukautta? Pojilla ei ole ikäeroa kun tasan vuosi. Mitä tehdä ja mistä saada neuvoa?
VASTAUS:
Hei! Kysymyksen perusteella kuulostaa, että kohdun seinämän on täytynyt olla erittäin ohut, ja on arvioitu, että uusi raskaus muodostaa huomattavan riskin kysyjälle. Näin ollen löydökseen täytyy suhtautua vakavuudella. Keisarileikkauksen ja uuden raskauden väliaika on ollut varsin lyhyt. Vaikka suoraa syy-yhteyttä ei tästä voida johtaa, tiedetään, että lyhyt väliaika altistaa seinämäheikkoudelle ja kohdun repeämän riskin kasvulle supistustoiminnan aikana.
Emättimen kautta tehtävällä ultraäänellä kohtu kuvautuu helposti, ja kohtuonteloon keittosuolaa ruiskuttamalla saadaan rakenteet usein vielä korostuneemmin esille. Seinämän vahvuutta ja kohdun venyttymiskykyä on kuitenkin mahdoton tutkia ennalta.
Suosittelen, että pyydät sairauskertomuskopiot koskien raskauksia ja keisarileikkauksia. Sen jälkeen kannattaa varata vastaanottoaika gynekologille ja käydä kertomuslöydökset läpi yhdessä hänen kanssaan.

Yst.terv.
Anni Tuominen
erikoistuva lääkäri
Naistentaudit ja synnytykset