Infektiotaudit (GBS, MRSA, ESBL, Herpes)

 

KYSYMYS:
Kuinka yleistä tai harvinaista tilastollisesti on, että steptokokki B aiheuttaa odotusaikana tulehduksen (kohdunkaulan ja/tai kohdun tulehdus, VTI)? Onko raskaudenaikaisissa hoitovaihdossa useampi sopiva antibiootti, jota voidaan käyttää? Voivatko odotuksen aikaiset kohdunkaulan ja/tai kohdun tulehdukset päättyä onnellisesti, tai miten näissä yleensä käy?

Annetaanko antibioottiprofylaksi synnytyksen aikana kaikille steptokokki B:n kantajille positiivisen tuoreen testin perusteella, vai pelkästään jos lapsivesien menosta on kauan tai synnyttäjällä kuumetta?
VASTAUS:
Hei, Raskaana olevista äideistä 15–40 % on B-ryhmän (GBS, Streptococcus agalactiae) oireettomia kantajia ja heillä GBS on osa synnytyskanavan tai suoliston normaalia mikrobistoa. Bakteerin esiintyminen voi olla ajoittaista, ohimenevää tai kroonista, eli näytteen positiivisuus saattaa vaihdella riippuen koska se on otettu. Oireetonta positiivista GBS-löydöstä ei tarvitse hoitaa raskauden aikana eikä siitä tarvitse huolestua, näytettä ei myöskään tarvitse kontrolloida raskauden aikana. Raskaudenaikaisella rutiininomaisella antibioottihoidolla ei paranneta raskauden ennustetta odottajalla, jolta löytyy sattumalöydöksenä beetahemolyyttinen streptokokki emättimestä.

Vastasyntynyt voi saada tartunnan GBS-positiivisen äidin synnytyskanavasta synnytyksen aikana. Tämän vuoksi synnytyksen käynnistyessä (säännöllisten supistusten alkaessa) ja lapsivedenmenon jälkeen aloitetaan yleensä aina antibioottiprofylaksi, yleisimmin G-penisilliini, mikäli synnyttäjältä löytyy GBS perineumista, emättimestä tai peräaukosta otetusta näytteestä. Lisäksi profylaksi aloitetaan joka tapauksessa näytevastauksesta riippumatta mikäli odotusaikana on todettu GBS-virtsatieinfektio, äidin aikaisemmalla lapselle on ollut GBS-infektio, äidillä on aiemmin ollut GBS-sepsis tai synnytys on ennenaikainen (<37 raskausviikkoa). Mikäli GBS-vastausta ei ole käytettävissä, antibiootti aloitetaan kun lapsivedenmenosta on yli 18 tuntia ja synnytys on käynnissä. Penisilliiniallergisilla voidaan käyttää esimerkiksi klindamysiinia. Noin puolet kaikista GBS-kantajien synnyttämistä lapsista saa tartunnan, mutta heistä vain 1-2 %:lle kehittyy kliininen infektio. Mikäli synnytyksen aikana nousee kuumetta tai tulee muita tulehdusoireita (esimerkiksi sikiön sykkeen tiheälyöntisyyttä tai tulehdusarvot nousevat), siirrytään usein profylaksia-antibiootista hoitavaan antibioottiin, esimerkiksi kefuroksiimiin.
Streptokokki B-n aiheuttama kohdunkaulan tulehdus (servisiitti) ja kohtuontelon tulehdus (korioamnioniitti) ovat raskauden aikana harvinaisia, mutta voivat joskus olla syynä ennenaikaiseen lapsivedenmenoon tai synnytyksen käynnistymiseen. Myös muut bakteerit kuin GBS voivat päästä kohtuun joko kohdunkaulan kanavaa pitkin, vatsaontelosta munanjohtimia pitkin tai veren välityksellä, aiheuttaen kohdunsisäistä tulehdusta ja joskus sikiökalvojen ja sikiön tulehdusta. Tällöin raskauden ennuste riippuu tulehduksen asteesta, hoidon aloituksesta ja raskausviikoista. B-streptokokin aiheuttama virtsatieinfektio on hieman yleisempi löydös raskauden aikana, mutta useimmiten virtsatieinfektion aiheuttaa jokin muu bakteeri, esimerkiksi E. Coli. Raskaudenaikaista GBS-infektiota voidaan hoitaa kefalosporiineilla, usein yhdistettynä metronidatsoliin, sekä esimerkiksi piperasilliini-tatsobaktaamiyhdistelmällä.

Ystävällisin terveisin,

Marja Makkonen
Erikoistuva lääkäri, LT
Naistentaudit ja synnytykset
HUS/Hyvinkään sairaala

KYSYMYS:
Hei. Mikä on käytäntö seuraavassa tilanteessa: odottava äiti on genitaaliherpeksen kantaja. Herpes ei uusiudu kovin usein. Hänelle tehdään suunniteltu sektio. Onko tarpeellista aloittaa estolääkitys raskauden viimeisillä viikoilla? Jos synnytys käynnistyisikin ennen sovittua päivää eikä lääkitystä olisi ja tehtäisi kiireellinen sektio ja herpes olisi aktiivinen, niin onko olemassa riski,että vauva saa tartunnan? Onko siinä vaiheessa liian myöhäistä antaa lääkitystä?
VASTAUS:
Hei, Äidin raskaudenaikaisen uusiutuvan herpeksen tartuntariski sikiöön on pieni, noin 5%. Mikäli herpes on oireeton eikä uusintainfektioita ole ollut raskauden aikana, ei ole tarvetta aloittaa estolääkitystä raskauden loppuvaiheessa. Valtaosassa vastasyntyneen herpestartunnoista tartunta tapahtuu synnytyskanavassa alatiesynnytyksen yhteydessä tai synnytyksen jälkeen, sektion yhteydessä riski on hyvin pieni. Mikäli uusintainfektio ilmenee kuitenkin juuri synnytyksen käynnistyessä, on mahdollista aloittaa asikloviirihoito suonensisäisesti sairaalaan synnyttämään tullessa.

Marja Pasanen
LT, erikoistuva lääkäri
Naistentaudit ja synnytykset
HUS/Hyvinkään sairaala

KYSYMYS:
Hei! Olen töissä sairaala osastolla jossa on MRSA:ta ja ESBL:ää.Olisin kysynyt kuinka herkästi nämä tarttuvat ja ovatko sikiölle vaarallisia? Työpaikassani käytetään kyllä hansikkaita ja essuja huoneisiin mentäessä. Mietityttää vaan kun kaikki eivät huolehdi asiasta kovin hyvin tuo bakteerien leviäminen.Asia vaivaa mieltäni kovasti kun on pakko päivittäin näissä huoneissa käydä.Kiitos jo etukäteen vastauksesta.
VASTAUS:
Hei, MRSA (Metisilliini resistentti stafylococcus aureus) ja ESBL (beetalaktamaaseja tuottava escheria coli) ovat itseasiassa elimistöön normaaleja bakteereja. Stafylocokkus aureus on ihon normaaliinbakteerikasvuun kuuluva ja escheria coli on suoliston normaaliin bakteerikasvuun kuuluva. Ongelmia voi tulla jos nämä elimistöön kuuluvat bakteerit kehittävät kantoja, joihin tavalliset antibiootit eivät tehoa. Yleisin syy näiden "superbakteereiden" kehittymiselle on viime vuosina lisääntynyt antibiootien käyttö. Nämä bakteerit voivät siirtyä ihmisestä toiseen kosketustartuntana.
Jos henkilöltä löytyy tälläinen MRSA tai ESBL ei tarkoita, että hän on sairas. Terveille ihmisille nämä bakteerit ovat yleensä vaarattomia. Ongelma voi tulla jos sairaalle tai muuten huonokuntoselle henkilölle tulee jokin toimenpide tai lisäsairaus/tulehdus ja yleistilan laskiessä nämä "superbakteerit" osallistuvat tilanteeseen. Silloin tavalliset antibiootit eivät tehoa.
Terveille henkilöille tai raskaana oleville ei näistä varsinaisesti koidu haittaa. Myöskään raskauden aikana nämä eivät ole sikiölle vaarallisia. Mutta synnytyssairaalan on erittäin tärkeä tietää mahdollisesta altistuksesta. Meidän tehtävä on huolehtia, etteivät kyseiset bakteerit pääse leviämään osastolla muihin äiteihin tai vauvoihin. Jos äiti on näiden bakteerien kantaja, lastenlääkäri ottaa vastasyntyneestä näytteet.
Mielestäni voit olla rauhallisin mielin. Huolehti hyvästä käsihygienasta ja käy työterveyshuollossa ottamassa näytteet joista selviää oletko kantaja. Työterveyshuollon kanssa voit myös neuvotella mahdollisesta aikaistetusta äitiyslomasta tai muista työtehtävistä mikäli työterveyslääkäri katsoo sen aiheelliseksi. Lisäksi toivomme ilmoitusta tänne sairaalaan, jotta voimme merkitä altistuksesi potilaspapereihin ja näytteiden vastaukset - näin voimme turvata sinun hyvän hoidon saapuessasi sairaalaan.

Ystävällisin terveisin,
Sari Silventoinen
osastonlääkäri, Hyvinkään sairaala