Toiminnallisiin sairauksiin kuuluu laaja joukko monimuotoisia ja erilaisia oireyhtymiä. Tieteellinen ymmärrys niiden syistä kehittyy koko ajan ja poliklinikan toimintaan osallistuvat asiantuntijat seuraavat tutkimustietoa koko ajan. Monia syitä tiedetään, kuten perinnöllinen alttius, erilaiset rasitus- ja ympäristötekijät, virusinfektiot ja muut sairaudet. Useimmiten toiminnallinen oire tai sairaus johtuu monen tekijän yhdistelmästä.
Usein syitä ei voida kokonaan poistaa ja altisteiden välttämiselläkään ei ole saatu vakuuttavia tuloksia. Nykytiedon valossa kannattavin toimintamalli on hakea toimivia keinoja, joilla oireet saadaan hallintaan. Usein paraneminen vaatii, että tutkimuskierre lopetetaan ja syyn etsimisen sijaan keskitytään oireista kuntoutumiseen. Poliklinikalla on sekä tutkimuksista että käytännön työstä saatua tietoa useista potilaista, jotka ovat parantuneet toiminnallisista sairauksista.
Uskotaanko oireet todelliseksi poliklinikalla, vaikka ne eivät aina näy missään?
Poliklinikalla lähdetään siitä, että oireet ovat todellisia. Kuuntelemme potilaita huolella. Vaikka oireille ei olisi löytynyt tarkkaa syytä, oireita voidaan hallita tai vähentää. Monesti tarkka syy ei koskaan löydy nykyisin käytössä olevilla tutkimusmenetelmillä. Syyn etsimisen sijaan monissa tapauksissa on kannattavampaa huolellisten tutkimusten jälkeen keskittyä oireen vähentämiseen, samalla tavalla kuin toimitaan kroonisen kivun hoidossa.
Keitä poliklinikan työryhmään kuuluu?
Poliklinikalla työskentelee osastonylilääkäri, sairaanhoitaja, psykologi sekä osa-aikainen sosiaalityöntekijä. Tämän lisäksi poliklinikkaa tukee HUSin Toiminnallisten häiriöiden ohjausryhmä, joka on kokoontunut HUSissa jo vuoden 2018 alusta lähtien. Eri erikoisalojen asiantuntijat osallistuvat poliklinikan viikoittaiseen yhteistyökokoukseen, jossa suunnitellaan potilaiden hoitoa ja kuntoutusta yksilöllisesti.
Mihin suosituksiin poliklinikalla annettu hoito nojautuu?
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on saanut STM:ltä määrärahan kroonisen väsymysoireyhtymän hoidon selkiyttämiseksi. Hoitosuositustyö on alkamassa syksyllä 2019 ja tulee todennäköisesti kestämään kuukausia.
Suomalaisia hoitosuosituksia odotellessa poliklinikalla hyödynnetään ulkomaisia hoitosuosituksia ja tutkittua tietoa toiminnallisten häiriöiden hoidon vaikuttavuudesta.
Onko poliklinikka sitoutunut ns. Tanskan malliin?
Poliklinikka ei ole mitenkään sidoksissa Tanskassa toimivaan toiminnallisten häiriöiden poliklinikkaan. Henkilöstömme on tietoinen Tanskan klinikan toiminnasta ja tutustunut siellä tehtyihin tutkimuksiin. Yhtä lailla seuraamme muissa yksiköissä tehtyä tutkimustyötä, ja suhtaudumme uteliain ja avoimin mielin kehittyviin hoitomalleihin.
Saako poliklinikalla happihoitoa, immoglobuliinihoitoa ja rituksimabia kroonisen väsymysoireyhtymän hoitoon?
HUS on julkisilla varoilla rahoitettu organisaatio ja toimintamme perustuu vaikuttavaksi osoitettuihin hoitoihin. Kokeellisia hoitoja voimme antaa vain kliinisen hoitokokeen aikana. Seuraamme aktiivisesti uusinta tutkimustietoa ja hyödynnämme sitä potilaiden hoidossa. Harvinaisten ja uusien hoitomuotojen osalta päätökset hoidosta tehdään erikoislääkärien viikoittaisessa yhteiskokouksessa.
Tehdäänkö poliklinikalla eläkelausuntoja?
Suomessa toiminnalliset sairaudet ovat sosiaalivakuutuksen näkökulmasta haastava alue. Poliklinikka käynnistää tutkimusta ja tekee aktiivista yhteistyötä Kelan kanssa sekä pyrkii vaikuttamaan siihen, että potilaat saavat heille kuuluvat sosiaalietuudet. Koska poliklinikan resurssit ovat pienet, varsinaiseen työkyvynarviointityöhön ei ole mahdollisuuksia. Poliklinikan hoito ja kuntoutussuunnitelmat ovat kuitenkin tärkeää tietoa mahdollisesti myöhemmin omassa työterveyshuollossa tai työterveysasemalla tapahtuvaan työkyvyn arviointiin.
Saako hoitoa myös omalla paikkakunnalla?
Poliklinikan tehtävänä on kasvattaa tietoisuutta toiminnallisista sairauksista ja kehittää niiden hoitoa koko maassa. Olemme kokoamassa koko maan laajuista verkostoa, joka yhdessä oppii ja kehittää näiden sairauksien hoitoa. Osallistumme myös muiden järjestämiin tilaisuuksiin kouluttajina.
Mitä hoito- ja kuntoutusmuotoja toiminnallisten häiriöiden poliklinikka suosittelee?
Poliklinikalla on viisi toimivaa hoitopolkua.
Psykoedukaatio, jossa annetaan tietoa toiminnallisista oireista ja niiden kanssa selviytymisestä. Koko moniammatillinen tiimi on kouluttautunut antamaan tietoa ja tukemaan kuntoutujaa.
Poliklinikan oma kuuden käyntikerran ryhmäinterventio, jota vetävät psykologi, sosiaalityöntekijä ja psykofyysinen fysioterapeutti.
Poliklinikka ohjaa potilaita Kelan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeiluun.
Toiminnallisten häiriöiden nettiterapia on alkamassa 5/2020.
Potilaille tehdään lausuntoja myös Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja muihin Kelan terapioihin.
Suositteleeko toiminnallisten häiriöiden poliklinikka potilailleen Maria Nordinin Eroon oireista -kurssia?
Kurssi ei kuulu osaksi toiminnallisten häiriöiden poliklinikan toimintaa tai suosituksia, eivätkä asiantuntijamme ole siitä medialle antamissaan haastatteluissa maininneet. HUS ei voi suositella omahoidon ohjelmaa, jonka tehosta ei ole vielä tarvittavaa tutkimusnäyttöä.
DNRS-menetelmää (dynamic neural retraining system) koskeva tutkimus on kuitenkin esitelty hiljattain kanadalaisessa, arvostetussa lääketieteen kongressissa ja sitä tutkivat muun muassa kanadalaisen McMaster Universityn tutkijat laadukkailla menetelmillä. Tieteellistä näyttöä on ollut viime marraskuusta alkaen. Seuraamme mielenkiinnolla tutkimuksen etenemistä.