Sivun sisältö
Jos sinulle herää epäilys, että asiakkaasi/potilaasi on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä
|
- Jos lapsi/nuori kertoo sinulle tapahtumista, ole rauhallinen ja kuuntele. Älä tuo esille omia mielipiteitäsi, vaan pysy neutraalina.
- Älä oma-aloitteisesti haastattele lasta/nuorta kyselemällä häneltä aktiivisesti asiasta. Sen sijaan, jos lapsi/nuori spontaanisti jatkaa kertomista, voit rohkaista häntä esimerkiksi sanomalla "Kerro siitä lisää". Älä tuo keskusteluun asioita, esimerkiksi mahdolliseen tekijään liittyviä oletuksiasi, joita lapsi/nuori ei itse ole maininnut.
- Jos lapsen/nuoren vanhempi kertoo asiasta niin, ettei lapsi/nuori ole paikalla, tee tarkentavia kysymyksiä. Jos taas lapsi/nuori kertoo asiasta itse tai on paikalla vanhemman kertoessa, älä tee tarkentavia kysymyksiä. Ohjaa myös vanhempaa niin, ettei hän puhu asiasta lapsen kuullen.
- Vältä painostamasta lasta/nuorta kertomaan asiasta ja tyydy tilanteeseen, jos hän ei spontaanisti halua puhua enempää.
- Kerro lapsen/nuoren iän ja kehitystason mukaisesti hänelle, mitä seuraavaksi tapahtuu, kuten että velvollisuutesi on ilmoittaa asiasta eteenpäin ja on poliisin tehtävä selvittää onko rikosta tapahtunut.
- Kirjaa tarkka tapahtumakuvaus siitä kuka asiasta kertoi ja kenelle, mitä hän kertoi, miten hän kertoi, missä hän kertoi ja milloin epäily on syntynyt. Kirjaa mahdollisimman tarkat kuvaukset siitä, ketkä ovat kysyneet lapselta tai nuorelta asiasta, kuinka monta kertaa häneltä on kysytty, mitä häneltä on kysytty ja mitä hän on vastannut ja kertonut.
- Käytä muistiinpanoissa kertojan omia ilmaisuja. Älä tulkitse.
- Neuvo myös vanhempia kirjaamaan ylös lapsen spontaanisti heille kertomat asiat ja toisaalta välttämään kysymästä asiasta lapselta.
- Tee mahdollisimman pian epäilystä ilmoitus poliisille.
- Keskustele ja arvioi lapsen/nuoren kanssa hänen tuen tarvettaan.
- Älä altista lasta/nuorta kuulemaan aikuisten selvittelyjä. Vältä keskustelemasta epäilystä ja siihen liittyvistä asioista vanhempien tai muiden kanssa lapsen/nuoren kuullen.
- Poliisin tutkinnan kannalta voi olla merkityksellistä, milloin epäilty saa tietää epäilyn heräämisestä. Jos mahdollista, keskustele asiaa tutkivan poliisin kanssa siitä kuka kertoo ja milloin on hyvä aika kertoa epäilyn heräämisestä epäillylle.
|
Ammattilaisilla on ilmoitusvelvollisuus
Niin sosiaali- ja terveydenhuollossa, lasten päivähoidossa, opetustoimessa, nuorisotoimessa kuin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä poliisitoimessa, palo- ja pelastustoimessa, rikosseuraamuslaitoksessa, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa että seurakunnassa tai muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa työskentelevät henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäädösten estämättä poliisille, jos heillä on työssään tietoonsa tulleiden asioiden vuoksi syytä epäillä lapsen joutuneen seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Yllä mainittu velvollisuus pätee niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työskenteleviin henkilöihin. Velvollisuus johtuu siitä, että rikostutkimusten nopea käynnistyminen on seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittämisessä tärkeää. Ilmoituksen jälkeen poliisi selvittää asiaa ja harkitsee onko asiassa syytä epäillä rikosta sekä tarvittaessa käynnistää esitutkinnan.
Lapsen tai nuoren hoidon tarve tulee hyväksikäyttöepäilyjen yhteydessä tarvittaessa arvioida erikoissairaanhoidossa. Hoidossa ei tule käsitellä tai selvittää epäiltyä rikosta ennen esitutkinnan valmistumista. Jos esitutkinta on käynnissä, hoitavan yksikön on suositeltavaa konsultoida poliisia tai lasten ja nuorten oikeuspsykiatrista yksikköä siitä, miten hoito voidaan järjestää niin, ettei se haittaa rikostutkintaa.
Ohjeet siihen miten terveydenhuollossa toimia, jos potilaasi kertoo seksuaalisesta hyväksikäytöstä löydät Käypä hoito suosituksesta.
Ohjeet pätevät myös muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville.