HUS:ssa tehdään epilepsiakirurgisia leikkauksia vuosittain 25-30. Leikatuista potilaista kaksi kolmannesta on lapsia. Lapsipotilaita tulee Hyksiin leikattavaksi koko Suomen alueelta.
Lisätietoa epilepsiakirurgiasta löytyy täältä.
Lapsen ja nuoren hoito epilepsiakirurgisen toimenpiteen yhteydessä
Leikkausta edeltävänä päivänä
Lapsi kutsutaan epilepsiaosastolle L11 leikkausta edeltävänä päivänä klo 13 mennessä. Osaston lääkäri ottaa perheen vastaan ja tutkii, voiko lapsen nukuttaa. Mikäli ennen osastolle tuloa lapsella on nuhaa, yskää, kuumetta tai lapsi on ollut rokkotautikontaktissa, toivomme teidän ottavan yhteyttä hyvissä ajoin osastolle L11.
Illan aikana lapsi mitataan ja punnitaan. Lapselta otetaan myös leikkauskontrollit eli verenpaine ja lämpö mitataan, katsotaan pupillien koko lampulla ja arvioidaan käsien ja jalkojen voimaa. Samalla lapsi tottuu näihin tutkimuksiin, joita tehdään toistetusti leikkauksen jälkeen. Illalla lapsi käy suihkussa ja hiukset pestään. Hiuksia leikataan vain leikkaushaavan alueelta, poikkeuksena lapset joille tehdään grid-tutkimus. Syödä ja juoda saa normaalisti. Epilepsialääkkeet annetaan lääkärin ohjeen mukaan. Yleensä lääkitys jatkuu samana koko leikkaushoitojakson ajan.
Leikkauspäivänä
Aamulla epilepsialääkkeet annetaan pienen vesimäärän kanssa, muuten lapsi on ravinnotta. Leikkaukset tehdään Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla. Osaston sairaanhoitaja ja vanhemmat saattavat lapsen Töölön sairaalan vuodeosastolle 6. Lapsi voi olla omissa vaatteissa, sillä Töölön sairaalassa vaihdetaan avopaita ja pyjamahousut leikkausta varten. Leikkaussaliin siirtyminen tapahtuu sängyllä tutun sairaanhoitajan saattamana. Vanhemmat jäävät osastolle odottamaan. Leikkaussalissa lapselle laitetaan verenpainemansetti, verenhappipitoisuutta mittaava saturaatiomittari ns. ”pyykkipoika” ja EKG-elektrodit. Nukutuslääkäri laittaa suonikanyylin, jonka kautta nukutusaineet annetaan. Lisäksi nukahtamisvaiheessa lapselle annetaan happea maskilla. Tuttu sairaanhoitaja on lapsen kanssa leikkaussalissa siihen asti kunnes lapsi nukahtaa. Leikkauksen ajaksi laitetaan myös virtsakatetri, joka poistetaan muutaman päivän kuluessa.
Leikkaus kestää useita tunteja ja odotusaika voi tuntua vanhemmista pitkältä. Kun leikkaus on tehty, neurokirurgi soittaa vanhemmille ja kertoo miten leikkaus on sujunut. Lapsi siirtyy Töölön sairaalan tehostetun valvonnan osastolle (TVO), jossa lapsen toipumista seurataan ensimmäisen vuorokauden ajan. Leikkauksen loputtua lapselle laitetaan päähän sidokset, joiden tarkoituksena on ehkäistä turvotusta ja suojata haava-aluetta. Leikkauksen jälkeen lapsi saa paljon lääkkeitä ja hän on hyvin väsynyt. Lapsen vointia voi tiedustella TVO:n hoitajilta ja sopia vierailuajasta.
Hoito leikkauksen jälkeen
Jatkohoito tapahtuu lasten epilepsiaosastolla L11. Leikkauspotilaat siirtyvät takaisin osastolle yleensä leikkausta seuraavana päivänä. Siirtoaikataulu arvioidaan kuitenkin lapsen toipumisen mukaan. Leikkauksen jälkeen lapsen toipumista seurataan tarkkaan. Lapselta otetaan ”kontrolleja” eli mitataan verenpainetta ja lämpöä, arvioidaan jalkojen ja käsien voimia sekä katsotaan pupillien kokoa lampulla. Ensimmäisinä päivinä lapsi on vielä väsynyt ja tarvitsee säännöllistä kipulääkitystä. Lapsen kasvot voivat olla turvoksissa, toisinaan silmät muurautuvat kokonaan umpeen. Turvotus vähenee päivien kuluessa. Aluksi lapsi saa nesteitä ja lääkkeitä suonensisäisesti kanyylin kautta. Lapsi saa syödä ja juoda voinnin mukaan, mutta nesteiden määrä on rajoitettu turvotusten ehkäisemiseksi. Kaikki syömiset ja juomiset kirjataan tarkasti ylös sekä virtsamäärät mitataan.
Lapset tarvitsevat paljon vanhempien tukea ja kannustusta. toipumisen ajan. Epilepsiaosastolla vanhemmat voivat olla lapsen seurana koko ajan. Varsinkin ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä lapsen luona on lähes jatkuvasti sairaanhoitaja. Lapsen vointia seurataan useasti ja lasta hoidetaan paljon, hän saa myös paljon lääkkeitä. Vaikka lapsen kanssa on mahdollista yöpyä samassa huoneessa, saattavat ensimmäiset yöt olla rauhattomia. Vanhempien oman jaksamisen kannalta on usein parempi, ettei lapsen luona olla yötä. Vanhempien on tärkeä huolehtia myös omasta voinnistaan; lepohetkistä, ruokailuista ja ulkoilusta.
Toipumisvaiheessa lapsen mielialat saattavat vaihdella. Lapsi voi olla välillä iloinen ja virkeä, mutta ajoittain lasta saattaa harmittaa ja itkettää pienikin asia, ja ruokahalu on huono. Nämä tunnevaihtelut ovat tavallisia epilepsialeikkauksen jälkeen ja helpottavat toipumisen edistyessä.
Kotiutuminen
Keskimääräinen hoitoaika sairaalassa leikkauksen jälkeen on 7-10 vuorokautta. Lapsi on kotihoidossa kahdesta kolmeen viikkoon leikkauksen jälkeen. Leikkaushaavan hoidosta annetaan kirjalliset ohjeet ennen kotiutumista. Lapsi on usein normaalia väsyneempi ja tarvitsee aiempaa enemmän lepoa. Päivähoitoon tai kouluun palataan asteittain. Jo kotihoitoaikana voi päivähoidossa tai koulussa käydä tervehtimässä kavereita voinnin mukaan. Rasittavaa liikuntaa ja tapaturma-alttiita lajeja on syytä välttää kahden kuukauden ajan leikkauksen jälkeen. Epilepsialääkitys jatkuu ainakin muutamia vuosia, vaikka epilepsiakohtauksia ei enää olisikaan.
Leikkauksen jälkeinen seuranta
Leikkaushoidon jälkeen lapsen vointia ja kehitystä seurataan säännöllisesti. 2 kk, 6 kk ja 2 vuotta leikkauksen jälkeen lapsi kutsutaan osastotutkimuksiin. muutamaksi päiväksi. Osastojaksojen aikana lapsen tapaavat lastenneurologi, hoitaja sekä samat erityistyöntekijät kuin ennen leikkausta. Aivojen magneettikuvaus tehdään yleensä noin puoli vuotta leikkauksen jälkeen kaikille leikatuille potilaille, jotka eivät tarvitse kuvaukseen nukutusta. Nukutusta vaativia magneettikuvauksia ja EEG-tutkimuksia tehdään vain tarvittaessa.