Taustaa kohdunkaulasyövästä, HPV-tartunnasta ja seulonnasta

Kohdunkaulasyövän kehittyminen

 

Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin naisten syöpä. Syöpä kehittyy hitaasti esiasteiden kautta. Sen tärkein yksittäinen taustatekijä on pitkittynyt papilloomavirustartunta eli HPV-infektio. Muita riskitekijöitä ovat varhain aloitettu seksuaalinen kanssakäyminen, useat partnerit, immuunipuolustusta heikentävät tekijät ja sukupuolitaudit, kuten klamydia, sekä erityisesti tupakointi.

Pääasiassa sukupuolisessa kanssakäymisessä leviävä HPV on hyvin yleinen: suurin osa ihmisistä saa tartunnan jossakin elämänsä vaiheessa, ja tartunta on lähes aina oireeton. Tavallisesti HPV häviää itsekseen muutamassa vuodessa. Joskus tartunta kuitenkin pitkittyy, jolloin voi ilmaantua solumuutoksia ja syövän esiasteita.

Suomessa kohdunkaulasyöpä on nykyään seulonnan ansiosta melko harvinainen. Uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 170. Useista muista syövistä poiketen kohdunkaulasyöpää todetaan nuorillakin naisilla: se alkaa yleistyä jo heti 30 ikävuoden jälkeen.

Syövän kehittyminen on hyvin hidasta. HPV-tartunnasta esiasteiden kautta syövän kehittymiseen kuluu keskimäärin 10-15 vuotta. Seulonnassa syövän esiasteet voidaan löytää ja hoitaa ajoissa ennen varsinaisen syövän kehittymistä. Säännöllisten seulontojen ansiosta kymmenettuhannet naiset ovat säilyttäneet terveytensä ja hedelmällisyytensä. Uudet syöpätapaukset löytyvät useimmiten naisilta, jotka eivät ole osallistuneet seulontaan.

 

HPV-infektio

 

HPV-infektio on hyvin tavallinen: noin 80 % sukupuolisesti aktiivista ihmisistä saa HPV-tartunnan elämänsä aikana. Tutkimusten mukaan 20–25-vuotiaista muutoin terveistä naisista noin 25 %:lla voidaan todeta HPV-tartunta. Yleensä infektion kesto on 6–24 kuukautta, ja se on tavallisesti oireeton ja paranee itsestään.

Kerran saatu HPV-tartunta ei suojaa uusilta tartunnoilta. Joskus HPV jää kohdunnapukan limakalvolle pidemmäksi aikaa, jopa vuosiksi, aiheuttamatta solumuutoksia. Lieväasteisista muutoksista valtaosa paranee itsestään ihmisen oman immuunipuolustuksen ansiosta, ja vain murto-osa niistä etenee vuosien kuluessa syövän esiasteiksi. Syövän vakavista esiasteista edelleen vain osa etenee lopulta syöväksi.

Seulontakäytännöt ja seulonnan hyödyt

 

Kutsu maksuttomaan seulontaan lähetetään lakisääteisesti Suomessa asuville 30–60-vuotiaille naisille joka viides vuosi. Osa kunnista kutsuu myös 25- ja 65-vuotiaat. Kutsuttavat poimitaan väestörekisteristä syntymävuoden perusteella. Kutsua varten ei tarvitse siis erikseen ilmoittautua, eikä siitä voi myöskään etukäteen kieltäytyä.

Seulontaan kannattaa osallistua seksuaalisesta aktiivisuudesta, käytetystä ehkäisymenetelmästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Myös HPV-rokotteen saaneille suositellaan seulontaa. Imetys tai kohdunpoisto eivät estä seulontaan osallistumista. Raskaana olevilta näyte voidaan ottaa tavalliseen tapaan 35. raskausviikolle asti. Näyte voidaan ottaa synnytyksestä toivuttua, tavallisesti noin 1–2 kuukautta synnytyksen jälkeen. Kuukautisten aikana näytettä ei suositella otettavaksi.

Seulontakäynnillä 30 vuotta täyttäneiltä naisilta HPV-näyte ja Papa-näyte. Noin 8 %:lla seulottavista HPV-näyte on positiivinen, jolloin myös Papa-näyte tutkitaan. Alle 30-vuotiailta naisilta otetaan vain Papa-näyte.

Jos Papa-testi on selvästi poikkeava, seulottava ohjataan jatkotutkimuksiin kohdunkaulan tähystystutkimukseen eli kolposkopiaan. Lievemmissä poikkeavissa tuloksissa, eli jos HPV-testi on positiviinen ja/tai papassa todetaan lieviä hyvänlaatuisia muutoksia, seulottava saa kutsun uuteen testiin 1–2 vuoden kuluttua kohonneen syöpäriskin vuoksi. Mikäli ei todeta viitteitä HPV-tartunnasta tai solumuutoksista, seulottava saa seuraavan ikäryhmäkutsun 5 vuoden kuluttua.

Jatkotutkimuksia eli kolposkopiaa vaativa löydös on melko harvinainen. Koepalan otto ja mahdollinen hoito tapahtuvat kolposkooppisen tutkimuksen yhteydessä, ja osa solumuutoksista voidaan myös hoitaa kolposkopian yhteydessä.

Lisätietoa kolposkopiasta Terveyskylä.fi-palvelun Naistalossa. (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Kohdunkaulansyöpä on Suomessa ja muissa länsimaissa nykyään seulonnan ansiosta varsin harvinainen syöpä. Matalan elintason maissa, joissa ei tarjota mahdollisuutta osallistua seulontaan, se on naisten tavallisin gynekologinen syöpä ja kolmanneksi yleisin kaikista syövistä.

Sen sijaan syövän esiasteet ja varhaisvaiheet ovat varsin tavallisia kaikissa maissa, myös Suomessa. Nämä muutokset ovat yleisiä myös seulonnan piiriin kuuluvissa nuorimmissa ikäluokissa. Noin yhdellä naisella kymmenestätuhannesta joukkotarkastukseen osallistuneesta todetaan syöpä, ja yhdellä naisella kahdestasadasta todetaan paikallishoitoa vaativa syövän esiaste tai varhaisvaihe.

Suurin osa todetuista solumuutoksista johtuu HPV-tartunnasta. Seulonnassa pyritään löytämään ajoissa paikallishoitoa vaativat, pitkittyneen HPV-tartunnan aiheuttamat solumuutokset ennen niiden kehittymistä syöväksi.

 

Lisätietoa

 

Terveyskylän Naistalo, tietoa kohdunsuun irtosolumuutoksista: https://www.terveyskyla.fi/naistalo/gynekologinen-terveys/kohdunsuun-irtosolumuutokset-papa

Terveyskylän Naistalo, usein kysytyt kysymykset HPV-infektiosta: https://www.terveyskyla.fi/naistalo/gynekologinen-terveys/kohdunsuun-irtosolumuutokset-papa/usein-kysyttyä