Siirry pääsisältöön

Kaltoinkohtelusta aiheutuva oireilu lapsella

Kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön aiheuttamat oireet ovat moninaisia ja seuraukset tapahtumista voivat olla kauaskantoisia. Lapsen oireisiin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan hoitaa.

Hyväksikäytöstä aiheutuva oireilu

Ei ole olemassa nimenomaan hyväksikäyttöön viittaavia oireita tai oireyhtymää, joka olisi tyypillinen valtaosalle hyväksikäytön kokeneista, eikä hyväksikäyttökokemusta näin ollen voida todeta psyykkisten oireiden perusteella.

Seksuaalisella hyväksikäytöllä viitataan hyvin monenlaisiin kokemuksiin ja vakavuusasteeltaan erilaisiin tekoihin. Tämän vuoksi myös hyväksikäytön seuraukset ovat erilaisia. Kaikki hyväksikäytetyt lapset eivät reagoi siihen samalla tavalla, ja merkittävällä osalla hyväksikäytetyistä lapsista ei ole näkyvää oireilua lainkaan. Jotkut lapset alkavat oireilla välittömästi, kun toisilla oireilu alkaa kuukausia tai jopa vuosia hyväksikäytön jälkeen. Oireet saattavat myös muuttua ajan myötä.

Vanhempien toiminta vaikuttaa lasten kykyyn käsitellä hyväksikäyttökokemusta, minkä takia vanhemmat saattavat tarvita apua tukiessaan lastaan. Yleisimmin seksuaaliseen hyväksikäyttöön yhdistetyt oireet ovat erilaiset stressi-, mieliala- ja käytösoireet sekä erilaiset pelot.

Pahoinpitelystä aiheutuva oireilu

Lapsen kaltoinkohtelu/pahoinpitely on monimuotoinen ilmiö, joka on omiaan vahingoittamaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Kaltoinkohtelun seuraukset voivat olla kauaskantoisia.

Lapsen kokema väkivalta vaihtelee vakavuusasteeltaan ja teon piirteiltään, minkä takia väkivallasta aiheutuneet vammat ovat moninaisia. Fyysinen väkivalta voi jättää vammoja tai jälkiä lapsen kehoon. Lisäksi kaikenlainen väkivalta on tutkimustiedon perusteella haitallista myös lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Seuraukset voivat olla pitkällisiä.

Väkivallan haittavaikutukset liittyvät mm. käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteisiin sekä päihteiden käyttöön ja mielenterveyspulmiin, esim. mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Seurausten on arvioitu olevan sitä vakavampia, mitä toistuvampaa ja vakavampaa väkivalta on ollut. Osalle pahoinpidellyistä lapsista voi kehittyä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Väkivallan kauaskantoiset seuraukset voivat vaikuttaa myöhempiin parisuhde- ja vanhemmuustaitoihin välittämällä lapselle aggressiivisen ongelmanratkaisumallin. Lasten pahoinpitelyn on nähty olevan myös ylisukupolvista; pahoinpitelyä kokeneet lapset pahoinpitelevät aikuisuudessa muita todennäköisemmin myös omia lapsiaan.

Useimmiten lapsen pahoinpitelyssä on kyse ns. kuritusväkivallasta, mikä ei jätä mitään pysyvää fyysistä vammaa. Kuritusväkivallalla on tutkimuksissa havaittu olevan haitallisia seurauksia vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle ja lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille (esim. aggressiivinen käyttäytyminen, huono itsetunto, mielialaongelmat) eikä kuritusväkivallan ole nähty olevan yhteydessä myönteisiin muutoksiin lapsen käyttäytymisessä, jolloin kyseessä on tehoton kasvatuskeino.

Usein pelkän pahoinpitelyn vaikutusta lapsen oireiluun tai kehitykseen on mahdotonta erotella muista mahdollisista negatiivisista elämänkokemuksista. Oireiluun vaikuttavat kaltoinkohtelukokemusten lisäksi muut riski- ja suojaavat tekijät. Pahoinpitelyä kokeneiden lasten kohdalla ei ole tavatonta, että he kokevat myös muunlaista kaltoinkohtelua. Tutkimusten perusteella lapsen kehityksen kannalta erityisen haitallista on monen tyyppisten kaltoinkohtelumuotojen kasautuminen samalle uhrille tai toistuvat väkivaltakokemukset. Toisaalta kaikki vakavaakin väkivaltaa kokeneet lapset eivät myöhemmässä iässä enää raportoi merkittäviä mielialaongelmia.

Lapsen kokeman kaltoinkohtelun haitallisuutta ei voida arvioida tarkastelemalla hänen vointiaan lyhyellä aikavälillä, koska lapset oireilevat yksilöllisesti. Jotkut lapset saavat oireita välittömästi, kun taas toiset alkavat oireilla vasta jopa vuosia pahoinpitelyiden loppumisen jälkeen. Joillain oirehdinta voi kestää vuosia ja pahentua ajan kuluessa, kun taas toisilla oireet häviävät varsin nopeasti. Osa oireilusta ei välttämättä näy lapsesta tai nuoresta millään tavoin ulospäin, mutta voi se voi silti aiheuttaa merkittävää haittaa hänen terveydelleen. Vakavistakin kaltoinkohtelu- ja väkivaltakokemuksista on kuitenkin mahdollista selviytyä oikea-aikaisen ja oikeanlaisen tuen avulla. Erityisen tärkeää on, että lapsella on ympärillään turvallisia aikuisia, joiden kanssa hän voi puhua vaikeistakin asioista.