 <a id="main-content" tabindex="-1"></a> #  Synnytys 

  Asiasanat: - [synnytys](<
            /haku?q=synnytys
            >)
- [raskaus](<
            /haku?q=raskaus
            >)
- [Naistenklinikka](<
            /haku?q=Naistenklinikka
            >)
- ...   Näytä kaikki asiasanat
- [Espoon sairaala](<
            /haku?q=Espoon sairaala
            >)
- [Hyvinkään sairaala](<
            /haku?q=Hyvinkään sairaala
            >)
- [vastasyntynyt](<
            /haku?q=vastasyntynyt
            >)
 
Synnytys käynnistyy supistuksilla tai lapsiveden menolla. Soitathan aina synnyttäjien puhelinpalveluun ennen tuloasi.

 

  ![Synnyttäjä ja kätilö synnytyshuoneessa.](/sites/default/files/styles/main_content_small/public/2025-01/nkl-a-siipi-synnytys.jpg?itok=V9ftKtLi) 

 

 ##   Synnytyssairaalamme    

---

Meillä voit synnyttää Naistenklinikalla sekä Espoon ja Hyvinkään sairaaloissa.

- Naistenklinikka: synnytykset, mukaan lukien koko HUSin alueen riskiraskaudet ja hyvin ennenaikaiset synnytykset
- Espoon sairaala: synnytykset aikaisintaan raskausviikoilla 32
- Hyvinkään sairaala: synnytykset aikaisintaan raskausviikolla 35.

 



 



##   Soita aina synnyttäjien puhelinpalveluun ennen kuin hakeudut synnyttämään    

---

p. 09 471 71500

Puhelimeen vastaava kätilö selvittää tilanteesi ja ohjaa sinut sopivaan sairaalaan. Ohjauksessa otetaan huomioon ensisijaisesti oma toiveesi, lääketieteelliset kriteerit sekä synnytyssairaaloiden paikkatilanne.

 



 



 

Sairaalaan kannattaa tulla, kun supistukset

- tulevat säännöllisesti alle kymmenen minuutin välein
- kestävät noin minuutin
- tuntuvat niin voimakkailta ja kivuliailta, että on keskityttävä vain supistukseen.

Ennen varsinaisen synnytyksen käynnistymistä supistukset ovat useimmiten kestäneet jo useita tunteja.

Jos epäilet lapsiveden menoa, laita side ja seuraa tilannetta. Jos lapsivesi on mennyt ja sinulla on voimakkaita ja kivuliaita supistuksia, soita synnyttäjien puhelinpalveluun.

Jos lapsiveden menoa eivät seuraa voimakkaat supistukset, soita raskaana olevien ja synnyttäjien päivystykseen. Saat päivystyksestä tarkemmat ohjeet. Usein lapsiveden menon jälkeen voit vielä odottaa kotona supistusten alkamista. Suurimmalla osalla synnytys käynnistyy vuorokauden kuluessa lapsiveden menosta.

 



 

##   Ole heti yhteydessä raskaana olevien ja synnyttäjien päivystykseen näissä poikkeuksellisissa tilanteissa    

---

**Runsas verenvuoto**

- Huom! Vereslimainen vuoto loppuraskaudessa supistelun yhteydessä on normaalia.
- Jos verenvuoto on erittäin runsasta, soita ambulanssi (112)

**Jatkuva kova kipu**

- Huom! Jos kipu on erittäin kovaa ja siihen liittyy verenvuotoa tai tarvetta ponnistaa, soita ambulanssi (112)

**Lapsiveden meno ja erikoistilanteet**

- Verinen tai vihreä lapsivesi
- Lapsi on perätilassa
- Raskautesi on monikkoraskaus

**Muutokset sikiön liikkeissä**

- Jos sikiö ei liiku kohdussa normaalisti

**Äkilliset muut oireet**

- Kova päänsärky, näköhäiriöitä, ylävatsakipua tai voimakasta kutinaa esim. jalkapohjissa, kämmenissä tai vatsalla.

 



 



 

##  [ Raskaana olevien ja synnyttäjien päivystys ](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/raskaana-olevien-ja-synnyttajien-paivystys) 

 hus.fi 

Raskaana olevien ja synnyttäjien päivystyksissä hoidamme kiireellistä hoitoa vaativia potilaita. Ota yhteyttä sairaalaan ennen kuin hakeudut päivystykseen.

 

 <a class="action-link action-link--internal" id="liftup-service--1361153101" role="presentation" tabindex="-1"> Tästä raskaana olevien ja synnyttäjien päivystyksen sivulle  </a> 

 

   ![Lääkäri ja kätilö tutkivat raskaana olevaa potilasta.](/sites/default/files/styles/liftup_small/public/2025-01/nkl-laakari-ja-katilo.jpg?itok=WYVVaHnE) 



##  Mitä mukaan sairaalaan? 

###   Otathan aina mukaasi    

---

- neuvolakortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen
- säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet
- henkilökohtaiseen puhtauteen tarvitsemasi välineet, kuten hammasharjan ja -tahnan, deodorantin, shampoon jne.
- vaatteita itselle ja vauvalle, jos suunnittelet meneväsi Perhepesähotelliin synnytyksen jälkeen

 



 



###   Ota halutessasi mukaasi    

---

- mukavia, rentoja vaatteita, jos haluat käyttää sairaalassa omia vaatteitasi (esim. aamutakki, oloasuja)
- liukumattomat sisäkengät
- kameran
- rentouttavaa musiikkia
- lämpöpakkauksen, jyväpussin tms.
- tukihenkilölle eväät sekä mukavat vaatteet ja kengät
- huulirasvan
- imetysliivit
- liivinsuojat
- kantoliinan
- kestovaipat, jos haluat käyttää niitä lapsellasi alusta asti (joudut myös pesemään ne itse)
- Kotiinlähtöä varten (hakija voi tuoda):
    - vauvan vaatteet ja turvaistuimen
    - vaatteet äidille

Jätäthän suosiolla arvotavarat, kuten korut ja muut arvokkaat esineet kotiin.

 



 



###   Täytä Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lomake ennen sairaalaan tuloa    

---

Täytä ennen sairaalaan tuloasi *Ajatuksia tulevasta synnytyksestä* -lomake ja tulosta se mukaasi.

 



 [  Ajatuksia tulevasta synnytyksestä (suomeksi)(pdf 119.14 KB) ﻿ (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.) ](https://www.hus.fi/sites/default/files/2020-09/HUS_Ajatuksia%20tulevasta%20synnytyksest%C3%A4_SU_1.pdf) 

 



 

##  Synnytyksen kulku 

###   Latenssivaihe    

---

Synnytyksen käynnistymistä edeltää usein epäsäännöllinen, joskus kivuliaskin supistelu, joka voi ensisynnyttäjällä kestää useita päiviä. Tätä kutsutaan latenssivaiheeksi. Latenssivaihe on edessä usein myös silloin, kun lapsivesi on mennyt.

Latenssivaiheen tärkeä tehtävä on kypsyttää kohdun kaulakanavaa synnytystä varten. Silloin paras ja turvallisin paikka odottaa synnytyksen käynnistymistä on koti. Latenssivaihetta ei voi itse nopeuttaa tai hidastaa. Siksi supistusten välissä kannattaa levätä, rentoutua ja kerätä voimia itse synnytystä varten. Tee asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja hyviltä.

Synnytyksen alkuvaiheessa voit esimerkiksi lähteä kävelylle, tehdä kotona arkiaskareita tai mennä pitkään sopivan lämpöiseen suihkuun. Jos olet kovin kipeä ja väsynyt pitkään jatkuneiden supistusten vuoksi, soita sairaalaan. Kätilö voi antaa vinkkejä lääkkeettömästä kivunhoidosta, tukea ja tarvittaessa voit saada sairaalassa kipulääkettä.

Kun tulet sairaalaan, kätilö ottaa sinut vastaan ja tarkastaa vauvasi voinnin ja synnytyksen vaiheen. Jos synnytyksesi on vasta käynnistymässä, voit keskustella kätilösi kanssa, mikä on paras vaihtoehto odottaa synnytyksen käynnistymistä.

Joskus synnytykseen voi liittyä merkittävää verenvuotoa, jolloin tarvitset luovutettua verta. Turvallisuutesi takaamiseksi otamme sinulta synnyttämään tullessasi verensiirtoon tarvittavan **sopivuuskokeen**, jossa tutkimme veren plasmasta kliinisesti merkityksellisiä punasoluvasta-aineita sekä **pienen verenkuvan**, jossa tutkimme puna- ja valkosolujen ja verihiutaleiden määrän sekä hemoglobiiniarvon. Jos näytteet on otettu sinulta jo aiemmin viiden vuorokauden sisällä sairaalassamme, niitä ei tarvitse ottaa uudelleen.

Synnytys on käynnissä, kun supistukset avaavat kohdunsuuta. Ne tulevat säännöllisesti alle kymmenen minuutin välein, kestävät noin minuutin ajan ja ovat niin voimakkaita, että niihin on keskityttävä.

 



 



###   Tulkkipalvelu    

---

Olet tarvittaessa oikeutettu saamaan tulkkipalvelua hoitosi aikana. Tulkki voi olla läsnä sairaalassa tai tulkata puhelimen välityksellä. Ilmoitathan tulkin tarpeestasi hoitavalle henkilökunnalle, kun tulet sairaalaan.

 



 



###   Tukihenkilö synnytyksessä    

---

Voit ottaa mukaan synnytykseen korkeintaan kaksi tukihenkilöä. Tukihenkilö voi olla lapsen isä, puoliso, doula tai muu sinulle läheinen henkilö. Jos tulet synnyttämään yksin, kätilö on tukenasi. Tukihenkilön kannattaa varata itselleen mukaan mukavat vaatteet ja eväitä. Jos tukihenkilösi sairastaa tarttuvaa tautia, esimerkiksi ylähengitystieinfektiota, synnytykseen ei voi tulla mukaan.   
  
Tukihenkilö voi helpottaa oloasi esimerkiksi hieromalla, rohkaisemalla, pitämällä kädestä tai vain olemalla läsnä. Tukihenkilöllä on mahdollisuus luoda suhde vastasyntyneeseen ensi hetkistä alkaen. Jos et voi synnytyksen jälkeen ottaa lasta ihokontaktiin, voi tukihenkilö pitää vauvaa lähellään ihokontaktissa. Tukihenkilö voi osallistua myös suunniteltuun keisarileikkaukseen.   
  
Voitte kuvata omaa perhettänne synnytyksessä vapaasti. Kaikki henkilökuntamme jäsenet eivät halua kuitenkaan tulla kuvatuiksi. Toivomme, että kunnioitatte tätä toivetta.

Naistenklinikalla ja Espoon sairaalassa käytössä on tukihenkilön tunnisteranneke. Tukihenkilön tulee pitää ranneketta koko sairaalassa olonsa ajan. Poistamme rannekkeen kotiutumisen yhteydessä. Tarkoituksenamme on identifioida synnyttäjien ja synnyttäneiden tukihenkilöt muista osastoilla, mahdollisesti myös luvatta liikkuvista henkilöistä. [Lue lisää täältä.](/node/3926)

 



 



###   Synnytyshuoneessa    

---

Kun synnytys on käynnissä, hoidamme sinua synnytyshuoneessa. Voit yhdessä kätilön kanssa keskustella synnytykseen liittyvistä toiveistasi ja eri kivunlievitysvaihtoehdoista. Avautumisvaihe voi kestää useita tunteja. Teethän olosi synnytyshuoneessa mukavaksi: voit etsiä itsellesi hyvää asentoa ja rentoutua vaikkapa musiikkia kuunnellen. Halutessasi voit ottaa mukaasi vaikkapa oman tyynyn ja toivomiasi pieniä, helposti säilytettäviä ja sulavia välipaloja. Kivunlievitystä saat toiveidesi ja tarpeittesi mukaan.

Kätilömme seuraa sinun ja vauvasi hyvinvointia ja synnytyksen edistymistä synnytyksen aikana. Apuna tässä kätilö käyttää mm. sikiön sydänääniä ja kohdun supistuksia sekä ulko- ja sisätutkimusta.

Ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on täysin auki (10 cm) ja lapsen tarjoutuva osa, pää tai peppu, on matalalla. Tässä vaiheessa tunnet voimakasta painontunnetta ja ponnistamisen tarvetta. Joskus vauvan tarjoutuvan osan laskeutumista ja ponnistamisen tarvetta joutuu odottamaan, vaikka kohdunsuu on täysin auki.

Ponnistusvaihe kestää keskimäärin 30–90 minuuttia. Ponnistaa voi monessa asennossa, ja suosittelemmekin kokeilemaan luontevilta tuntuvia asentoja jo ennen vaiheen alkua. Apuna voit käyttää esimerkiksi patjaa, palloa tai synnytysjakkaraa. Kätilö auttaa sinua. Tukihenkilö voi auttaa hyvän synnytysasennon löytämisessä. Ponnistamisvaihe päättyy lapsen syntymään.

 



 



###   Syntymän jälkeen    

---

Nostamme hyväkuntoisen vastasyntyneen ihokontaktiin. Tukihenkilö saa halutessaan leikata napanuoran. Ihokontakti auttaa vastasyntynyttä sopeutumaan kohdunulkoiseen elämään, ja vauva alkaa hakeutua ihokontaktissa itse rinnalle. Yleensä vauva on valmis imemään rintaa ensimmäisen kerran noin tunnin ikäisenä.

Vauvan syntymän jälkeen kohtu jatkaa supistelua, ja useimmiten tunnin sisällä vauvan syntymästä syntyy pehmeä istukka. Istukan syntyminen on synnytyksen viimeinen vaihe. Jos väliliha on leikattu tai synnytyksessä on tullut repeämiä, ompelemme ne istukan synnyttyä.

Ennen synnyttäneiden osastolle siirtymistä kätilö tutkii, mittaa ja punnitsee vauvan. Kaikki vastasyntyneet saavat myös K-vitamiinipistoksen, joka tehostaa vauvan hyytymistekijäaineenvaihduntaa ja ehkäisee mahdollisia sisäisiä verenvuotoja. Synnytysosastolla sinun ja tukihenkilösi on mahdollista saada pientä syötävää ennen synnyttäneiden osastolle siirtymistä. Sinulla on myös mahdollisuus käydä suihkussa.

Synnyttäneiden osastolla kätilö tai lastenhoitaja käy kanssasi synnytyskeskustelun. Jos joku synnytykseen liittyvä asia jää vaivaamaan mieltä, voit aina ottaa sairaalaan yhteyttä myös kotoa käsin.

 



 



###   Suunniteltu keisarileikkaus    

---

Teemme suunniteltuja keisarileikkauksia esimerkiksi sikiön perätilan tai sikiön koon ja äidin lantion välisen epäsuhdan vuoksi. Jos olet tulossa suunniteltuun keisarileikkaukseen, valmistelemme sinut leikkaukseen ja tarkistamme sikiön voinnin heti leikkauspäivän aamuna. Keisarileikkausta voi joutua odottamaan leikkaussalin tilanteen mukaan.  
  
Kun leikkaussali on valmis, kätilömme saattaa sinut ja tukihenkilösi leikkausosastolle. Laitamme sinulle tipan käteen ja katetrin virtsarakkoon. Teemme suurimman osan suunnitelluista keisarileikkauksista spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa. Pesemme leikkausalueen ja suojaamme sen steriileillä liinoilla.  
  
Vauva syntyy noin kymmenessä minuutissa, minkä jälkeen sinä ja tukihenkilösi saatte nähdä vauvan. Kätilö tarkistaa vastasyntyneen voinnin, ja tarvittaessa kutsumme paikalle lastenlääkärin. Jos vauvan vointi on hyvä, saat vauvan rinnallesi ihokontaktiin. Myös tukihenkilö voi ottaa vauvan ihokontaktiin. Tätä varten tukihenkilön on hyvä ottaa mukaan paita, jonka saa edestä auki.  
  
Samanaikaisesti leikkaus jatkuu. Puristelemme istukan irti ja puhdistamme kohdun. Suljemme ihon joko ommellangalla tai hakasilla. Tarkkailemme leikkauksen jälkeen vointiasi heräämössä noin kaksi tuntia.  
  
Myöhemmin kätilö mittaa ja punnitsee vastasyntyneen. Kaikki vastasyntyneet saavat myös K-vitamiinipistoksen, joka tehostaa vauvan hyytymistekijöitä ja ehkäisee mahdollisia sisäisiä verenvuotoja.  
  
Kun siirryt heräämöstä synnyttäneiden osastolle, autamme vauvan ihollesi ja ensi-imetykseen. Seuraamme toipumistasi ja kiinnitämme erityistä huomiota kivun hoitoon. Pääset nousemaan jalkeille samana päivänä vointisi mukaan. Suihkuun voit mennä seuraavana päivänä. Hyvävointisen äidin on mahdollista kotiutua ongelmattoman keisarileikkauksen jälkeen jo vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Useimmiten kotiutuminen on mahdollista toisena tai kolmantena päivänä.

 



 



###   Synnyttäneiden osastolla    

---

Kaikissa HUSin synnytyssairaaloissa synnyttäneiden osastoilla on perhehuoneita. Perhehuoneita ei voi varata etukäteen. Huoneet on tarkoitettu perheille, joissa tukihenkilö voi olla läsnä koko hoitojakson ajan. Henkilökuntamme on apuna ympäri vuorokauden. On hyvä huomioida, ettemme voi aina järjestää perhehuonetta esimerkiksi silloin, jos sairaalassa on ruuhkaa.

Kaikissa sairaaloissamme on myös useamman äidin ja vastasyntyneen huoneita. Lisäksi Naistenklinikalla on myös synnyttäneiden salonkihuoneita, jossa hoidetaan hyväkuntoisia synnyttäneitä kuuden tunnin ajan synnytyksen jälkeen ennen siirtymistä kotiin tai Perhepesähotelliin.

Helsingissä Naistenklinikan läheisyydessä sijaitsee Perhepesähotelli (Scandic Hotel Meilahti), jossa on 19 perhehuonetta ja ympäri vuorokauden palveleva hoitohenkilökunta. Perhepesähotelliin voit siirtyä salongista alatiesynnytyksen ja seurannan jälkeen, jos sinä ja vauvasi voitte hyvin eikä kummallakaan teistä ole tarvetta vaativalle erityisseurannalle.

Synnytyksen jälkeen kätilö keskustelee kanssasi siitä, mitkä ovat toiveesi liittyen synnytyksen jälkeiseen hoitoon. Keskustelussa mietitään myös, mikä on lääketieteellisestä ja hoitotyön näkökulmasta sinulle ja vauvallesi paras hoitopaikka. Päätös hoitopaikasta tehdään yhdessä kanssasi yksilöllisesti aina vasta synnytyksen jälkeen.

 



 



###   Kotiutuminen synnytyssairaalasta    

---

Kotiutumisen ajankohta synnytyksen jälkeen on yksilöllinen, ja riippuu äidin ja vauvan voinnista. Keskimääräiset hoitoajat synnytyksen jälkeen ovat

- ensisynnyttäjillä noin 1,5–2 vrk
- uudelleensynnyttäjillä 1–2 vrk
- sektiosynnyttäjillä 1–3 vrk.

Hyväkuntoinen uudelleensynnyttäjä ja vastasyntynyt voivat kotiutua jo 6–24 tunnin kuluttua synnytyksestä. Polikliinisesti kotiutuneilla on seurantakäynti sairaalan synnyttäneiden vastaanotolla 3–5 vuorokauden kuluttua synnytyksestä.

 



 



###   Synnyttäneiden vastaanotto ja kätilön kotikäynti    

---

Synnyttäneiden vastaanotolla annamme hoitoa ja ohjausta vastasyntyneiden perheille kotiutumisen jälkeen.

Jos vauvasi tarvitsee kontrollikäyntiä ensimmäisen kahden viikon aikana esimerkiksi varhaisen kotiutumisen, kellastumisen, painon seurannan tai kuulon tutkimuksen vuoksi, varaamme ajan ennen kotiutumistanne joko synnytyssairaalaan tai kotikätilölle.

Voimme varata ajan myös etävastaanottona tai kotikäyntinä, jos sinulla on tarvetta imetyksen ohjaukseen tai lisämaitojen vähentämiseen. Jos vauvasi kotiutuu alle vuorokauden iässä, lastenlääkäri tarkastaa hänet uudelleen synnytyssairaalassa 2–5 vuorokauden ikäisenä.

Kätilöiden kotikäyntipalvelu on tarjolla Naistenklinikalla sekä Espoon ja Lohjan sairaaloissa synnyttäneille. Kotikäynti voidaan varata kontrollikäynniksi varhaisen kotiutumisen jälkeen, painon seurannan tarpeeseen tai lyhyeen imetysohjaukseen vauvan kahden ensimmäisen elinviikon aikana. Voit tiedustella mahdollisuutta kätilön kotikäyntiin sairaalasta kotiutumisesi yhteydessä. Kätilömme kulkevat autolla, joten autolle tulee saada parkkipaikka kotikäynnin ajaksi. Käynnit Helsingin kantakaupungissa harkitaan tästä syystä tapauskohtaisesti. Palvelu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Naistenklinikan ja Espoon sairaalan kätilöt tekevät kotikäyntejä Espoon, Kauniaisten, Helsingin, Vantaan ja Kirkkonummen alueilla. Lohjalla kätilöt tekevät kotikäyntejä alueille, jotka sijaitsevat korkeintaan puolen tunnin ajomatkan päässä Lohjan sairaalasta. Kotieläimet pyydetään sijoittamaan toiseen huoneeseen kotikäynnin ajaksi.

Kätilön kotikäynti ei korvaa neuvolan kotikäyntiä, jonka sisältö on laajempi ja koskee koko perheen hyvinvointia. Varaathan neuvolakäynnin omasta äitiysneuvolastasi viimeistään kotiutuessasi synnytyssairaalasta.

 



 



###   Ennenaikaiset synnytykset    

---

- Naistenklinikka: kaikki HUS-alueen synnytykset ennen raskausviikkoa 32
- Espoon sairaala: synnytykset raskausviikosta 32
- Hyvinkään ja Lohjan sairaalat: synnytykset raskausviikosta 35

HUSin jokaisessa synnytyssairaalassa on ympärivuorokautinen lastenlääkäripäivystys ja vastasyntyneiden osasto, lastenosasto tai valvontayksikkö, jossa vastasyntynyttä voidaan hoitaa syntymän jälkeen. Huomattavan ennenaikaisesti syntyneet ja tehohoitoa syntymänsä jälkeen tarvitsevat vauvat siirretään hoitoon Naistenklinikan Vastasyntyneiden teho-osasto Saareen. Vanhempia rohkaistaan olemaan läsnä ja osallistumaan vauvansa hoitoon heti alusta lähtien. Hoitajat auttavat ja neuvovat vauvan hoitoon liittyvissä asioissa.

 



 



 

##  Vastasyntynyt 

###   Lastenlääkärin tarkastus ja seulonnat synnytyssairaalassa    

---

Lastenlääkäri tutkii vastasyntyneen ennen kotiutumista noin 1–2 vuorokauden iässä. <a>Alle 20 tunnin </a> ikäisinä tutkitut lapset kutsutaan uusintatarkastukseen. Lääkäri tutkii vauvan sekä tarkastaa tiedot äidin terveydestä, raskauden ja synnytyksen kulusta sekä vauvan voinnista syntymän jälkeen ja osastoseurannan aikana.

Vastasyntyneen tarkastuksessa lääkäri:

- arvioi yleisvointia, väriä, jäntevyyttä, ärtyvyyttä sekä varhaisheijasteita, kuten tarttumista ja Moron refleksiä
- tarkastaa ulkoiset piirteet ja ihon
- kuuntelee sydämen ja keuhkot
- tunnustelee reisivaltimopulssit
- tutkii silmien punaheijasteet, suuontelon, suulaen, kallonsaumat ja aukileet
- tunnustelee vatsan, munuaiset ja muut sisäelimet
- tarkistaa lonkat ja ulkoiset sukupuolielimet

Synnynnäisen kilpirauhasen vajaatoiminnan poissulkemiseksi otamme jokaisen vastasyntyneen napanuorasta heti syntymän jälkeen verinäytteen, josta määritämme kilpirauhasen toimintaa kuvaavan TSH-arvon.

Lisäksi otamme vanhempien suostumuksella kaikilta vastasyntyneiltä 2–5 vuorokauden iässä vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulontaverinäytteen (VasSeu1). Tutkimuksella seulomme harvinaisia, periytyviä synnynnäisiä aineenvaihdunta- ja immuunipuutossairauksia, joita on vaikea diagnosoida, mutta joihin on olemassa hoito.

Seulontaa varten otamme verinäytteen ihopistolla vauvan kantapäästä. Jos olette vielä sairaalassa, laboratoriohoitajamme ottaa näytteen osastolla. Jos olette jo kotiutuneet sairaalasta, näytteen ottaa useimmiten kätilö kotikäynnillä. Halutessanne voitte myös käydä antamassa näytteen HUSLABin laboratoriossa. Varauduthan kertomaan laboratoriossa vauvan henkilötunnuksen, jonka hän on saanut jo sairaalassa. Löydät henkilötunnuksen lapsen sairaalarannekkeesta, kotiin lähtiessä mukaanne tulostetuista papereista tai OmaKannasta.

Ennen kotiutumista tutkimme myös vauvan kuulon (kuulon seulonta).

Jos tarkastuksessa tai seulontatutkimuksissa ilmenee poikkeavaa, ohjaamme vauvan jatkoseurantaan ja tarvittavaan hoitoon.

**Palvelupisteet**

- [Tullinpuomin laboratorio](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/tullinpuomin-laboratorio "Tullinpuomin laboratorio")
- [Naistenklinikan laboratorio](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/naistenklinikka/naistenklinikan-laboratorio "Naistenklinikan laboratorio")
- [Uuden lastensairaalan laboratorio](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/uusi-lastensairaala/uuden-lastensairaalan-laboratorio "Uuden lastensairaalan laboratorio")
- [Jorvin sairaalan laboratorio](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/jorvin-sairaala/jorvin-sairaalan-laboratorio "Jorvin sairaalan laboratorio")
- [Hyvinkään sairaalan laboratorio](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/hyvinkaan-sairaala/hyvinkaan-sairaalan-laboratorio "Hyvinkään sairaalan laboratorio")
- [Lohjan sairaalan laboratorio](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/lohjan-sairaala/lohjan-sairaalan-laboratorio "Lohjan sairaalan laboratorio")
- [Raaseporin sairaalan laboratorio](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/raaseporin-sairaala/raaseporin-laboratorio "Raaseporin laboratorio")
- [Porvoon sairaalan laboratorio](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/porvoon-sairaala/porvoon-sairaalan-laboratorio "Porvoon sairaalan laboratorio")

 



 



###   BCG-rokotus    

---

Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa BCG-rokotuksen saavat maksutta alle 7-vuotiaat lapset, joilla on suurentunut riski saada tuberkuloositartunta. THL määrittelee riskiryhmään kuuluvat. Vauvan rokotustarve tarkastetaan kohdallasi raskausaikana neuvolassa tai viimeistään synnyttäneiden osastolla sairaalassa. Annamme HUS-alueella syntyneille, riskiryhmään kuuluville vauvoille BCG-rokotuksen sairaalan poliklinikalla 2–3 viikon iässä.

**Palvelupisteet**

- [Lasten vastaanotot, Uusi lastensairaala](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/jorvin-sairaala/lasten-vastaanotot-jorvin-sairaala "Lasten vastaanotot, Jorvin sairaala ")
- [Vastasyntyneiden vastaanotto L2, Jorvin sairaala](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/jorvin-sairaala/vastasyntyneiden-vastaanotto-l2-jorvin "Vastasyntyneiden vastaanotto L2, Jorvin sairaala")
- [Lasten ja nuorten poliklinikat, Hyvinkään sairaala](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/hyvinkaan-sairaala/lasten-vastaanotot-hyvinkaan-sairaala "Lasten vastaanotot, Hyvinkään sairaala ")
- [Äitiyspoliklinikka, Lohjan sairaala](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/lohjan-sairaala/aitiysvastaanotot-lohjan-sairaala "Äitiysvastaanotot, Lohjan sairaala")

 



 



 

##  Usein kysytyt kysymykset 

###   Millaista tukea saan sairaalassa vauvan hoitoon ja imettämiseen?    

---

Jokaista synnyttänyttä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan vauvan hoidossa ja imettämisessä. Osa synnyttäneistä tarvitsee enemmän tukea, osalle asiat ovat jo tuttuja ja tukea tarvitaan vähemmän. Jos koet tarvitsevasi lisää tukea ja ohjeita esimerkiksi vauvan hoitoon tai imetykseen liittyen, kannattaa siitä mainita omalle hoitajalle.

Sairaalassa ollessa kannattaa myös osallistua mahdollisiin yhteisiin infotuokioihin ja tutustua mahdollisiin huoneissa oleviin tai sinulle jaettuihin infomateriaaleihin. Löydät myös paljon tietoa synnytyksen jälkeisestä ajasta, vauvan hoitoon ja imetykseen liittyvistä asioista Vauvamatkalla-digihoitopolulta, jonka käyttöönotto ei ole myöhäistä synnytyksen jälkeenkään.

 



 



###   Kannattaako synnytykseen valmistautua?    

---

Kyllä ehdottomasti! Tutkimusten mukaan synnytykseen valmistautuminen ja valmentautuminen parantaa synnytyskokemusta.

Voit osallistua HUSin synnytyssairaaloiden valmennuksiin, [joista löytyy lisätietoa täältä](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/synnytyssairaalan-valinta-ja-tutustumiskaynnit "Synnytyssairaalan valinta ja tutustumiskäynnit").

HUSin Terveyskylä-nettisivuston [Naistalosta](https://www.terveyskyla.fi/naistalo) löytyy luotettavaa, tutkittua ja ajantasaista tietoa raskaudesta ja synnytyksestä.

Edellisten lisäksi kannattaa tutkia Vauvamatkalla-digihoitopolun sisältöjä. Digihoitopolulle sinut on liitetty ensimmäisen seulakäynnin yhteydessä. Jos näin ei ole, ota yhteyttä äitiysvastaanotolle ja pyydä pääsy digihoitopolulle.

 



 



###   Milloin pitää olla yhteydessä sairaalaan?    

---

Jos sinua supistaa kipeästi ja säännöllisesti alle 10 minuutin välein niin, ettet pärjää enää kotona, jos herää epäily lapsivedenmenosta, jos tulee veristä vuotoa, jos vauva ei liiku normaalisti tai tulee äkillisiä oireita kuten kova päänsärky, näköhäiriöt, ylävatsakipu, voimakas kutina esimerkiksi jalkapohjissa, kämmenissä ja vatsalla, soita synnyttäjien keskitettyyn puhelinpalveluun p. 09 471 71500. Voit aina soittaa, vaikka olisit epävarma tilanteestasi. Kätilö puhelimessa arvioi kanssasi, onko syytä lähteä sairaalaan vai voitko seurata tilannetta vielä kotona.

Soita hätäkeskukseen 112, jos tunnet ponnistamisen tarvetta, alkaa erittäin runsas verenvuoto, kohdun alueella tuntuu jatkuva kova kipu, tai jos vauva on perätilassa ja äitiysvastaanotolta on ohjattu kutsumaan ambulanssi vedenmenotilanteessa.

 



 



###   Missä suunnitellut keisarileikkaukset tehdään?    

---

Hoidamme synnytyksiä ja teemme keisarileikkauksia kolmessa sairaalassamme: Espoon sairaalassa, Hyvinkään sairaalassa ja Naistenklinikalla. Matalamman riskin suunnitellut keisarileikkaukset teemme Espoon ja Hyvinkään sairaaloissa. Naistenklinikalla keskitämme suunnitellut keisarileikkaukset, joissa on raskauteen tai synnytykseen liittyviä kohonneita riskejä.

Kaikissa synnytyssairaaloissamme noudatamme samoja ohjeita ja käytäntöjä. Tavoitteenamme on turvallinen synnytys ja hyvä synnytyskokemus kaikille synnyttäjille. Olemme sitoutuneet WHO:n ja Unicefin vauvamyönteisyysohjelmaan.

 



 



###   Mitä sairaalaan pitää ottaa mukaan?    

---

Ota mukaan ainakin neuvolakortti, henkilöllisyystodistus, omat peruslääkkeet, hygieniatarvikkeet, imetysliivit, liivinsuojat, omat kivunlievitysmenetelmät (esim. TENS), kotiinlähtövaatteet (synnyttäjälle on vaatteita ja vauvalle hoitotarvikkeita sairaalassaolon ajaksi), tukihenkilölle eväitä ja edestä avattava huppari tai paita (vauvan ihokontaktissa sylittelyyn) sekä vaihtovaatteet, kamera tai muu kuvauslaite ja laturit sekä vauvalle turvakaukalo (se kannattaa jättää tullessa autoon).

Suosittelemme jättämään kaikki korut, lävistyskorut ja arvoesineet kotiin sekä poistamaan rakenne/geelikynnet turvallisuus- ja hygieniasyistä.

Edellisten lisäksi voit ottaa myös vesipullon, eväitä, sisäkengät ja bluetooth-kaiuttimen musiikin kuunteluun.

 



 



###   Mitä jos en osaakaan ponnistaa?    

---

Synnytyksen aikana, myös ponnistusvaiheessa, kannattaa kuunnella omaa kehoa. Ponnistusvaiheessa usein synnyttäjän oma keho ja vauvan laskeutumisen aiheuttama paineentunne ohjaavat ponnistamaan, myös kätilö voi neuvoa ja kannustaa.

 



 



###   Saako synnytyksen aikana syödä?    

---

Synnytyksen aikana saa yleensä syödä ja juoda oman voinnin mukaan. Useimmat kokevat kevyen ja helposti sulavan ruoan parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä synnytys voi aiheuttaa pahoinvointia.

Synnyttäjille tarjoillaan synnytyssalissa samat ateriat kuin osastollakin (aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala), mutta usein synnytyksen edetessä ruokahalu vähenee tai saattaa kadota kokonaan. Mukaan kannattaa ottaa sellaista pientä evästä, tai herkkuja, joista itse pitää. Synnytyksen jälkeen tarjoamme synnyttäjälle ja tukihenkilölle pienen välipalan synnytyssalissa ennen osastolle siirtymistä.

Jos synnytyksen kulussa ilmenee muutoksia tai joudumme varautumaan mahdolliseen sektioon, pyydämme synnyttäjää olemaan syömättä turvallisuussyistä.

 



 



###   Voinko ottaa omia eväitä sairaalaan?    

---

Kyllä voit.

- Hyvinkäällä sekä synnytysosastolta että synnyttäneiden vuodeosastolta löytyy potilasjääkaappi, mikro ja pieni pakastin.
- Naistenklinikan synnytysyksikössä on jääkaappi, muttei mikroa.
- Espoon sairaalassa on jääkaappi ja mikro synnytysyksikössä.
- Naistenklinikan ja Espoon sairaalan synnyttäneiden osastoilla ei ole potilasjääkaappia eikä mikroa.
- Perhepesähotellissa jokaisessa huoneessa on jääkaappi ja yleisissä tiloissa on mikro.

 



 



###   Saako tukihenkilö sairaalassa ruokaa?    

---

Synnytyksen aikana tukihenkilölle ei tarjoilla sairaalassa ruokaa, joten tukihenkilön on hyvä ottaa omat eväät mukaan. Myös sairaalan kahviota saa käyttää.

Synnytyksen jälkeen perhehuoneissa myös tukihenkilön ruoka kuuluu sairaalan vuorokausimaksuun. Perhepesähotellissa tukihenkilön ruoka ei kuulu sairaalamaksuun.

 



 



###   Mitä tarkoittaa käsinlypsy?    

---

Käsinlypsyllä tarkoitetaan rintamaidon poistamista rinnasta käsin lypsämällä. Käsinlypsyä voidaan käyttää maidonerityksen käynnistämiseen vauvan syntymän jälkeen ja maidon talteen keräämiseen. Käsinlypsyn voi aloittaa jo ennen synnytystä raskausviikolta 36 eteenpäin. Odotusaikana aloitetun käsinlypsyn hyöty on siinä, että tekniikka tulee tutuksi, sen tarkoituksena ei ole saada maitoa varastoon. Jos maitoa kuitenkin erittyy, kannattaa se ottaa talteen pieniin ruiskuihin tai pusseihin ja pakastaa. Pakastetun rintamaidon voi ottaa mukaan sairaalaan tullessa, jolloin se kannattaa kuljettaa kylmälaukussa.

[Terveyskylän Naistalosta löytyy ohjevideo käsinlypsyn tekniikkaan.](https://www.terveyskyla.fi/naistalo/synnytyksen-jalkeen/imetys/maidonerityksen-kaynnistaminen-lypsamalla) Huom! Videolla käsinlypsyä tekevä henkilö on synnyttänyt joitain päiviä aikaisemmin, joten häneltä heruu maitoa runsaammin, kuin vasta synnyttäneeltä tai odottajalta.

 



 



###   Voinko tuoda omia aromakynttilöitä, huonetuoksuja tai sisustuskankaita synnytykseen?    

---

Pyydämme ystävällisesti välttämään voimakkaasti tuoksuvia tuotteita. Myöskään avotulen teko ei ole sallittua, ja siksi kynttilöitä ei voi polttaa. Sen sijaan LED-kynttilöitä ja lyhyitä paristokäyttöisiä valoketjuja saa tuoda ja käyttää synnytyksessä ja vuodeosastolla. Oman tyynyn voi myös halutessaan tuoda mukanaan, mutta isommat verhot, seinäryijyt, matot ja ikkunaverhot tai muut sisustustekstiilit eivät valitettavasti ole hygienia- ja paloturvallisuussyistä sallittuja.

 



 



###   Kuinka monta ammetta sairaaloissa on ja voiko niihin synnyttää?    

---

- Hyvinkäällä on kaksi ammetta, yksi synnytyssalissa, ja toinen erillisessä ammehuoneessa, jossa voi myös synnyttää.
- Naistenklinikalla Luotsissa on 3 kiinteää ammetta, joihin on pääsy kuudesta synnytyshuoneesta. Aallokossa (matalan riskin synnytysyksikkö) on 2 kiinteää ammetta, joihin on pääsy neljästä synnytyshuoneesta.
- Espoossa on käytössä yksi kiinteä amme ja useita siirrettäviä ammeita.

 



 



###   Kuinka usein synnytyssaleissa on ruuhka?    

---

Ruuhkatilanteet vaihtelevat voimakkaasti ja niitä on hankala ennustaa etukäteen. Hyvä puoli kuitenkin on, että tilanteet myös muuttuvat nopeasti. Ruuhka voi purkautua lyhyessäkin ajassa, kun vauvat syntyvät ja perheet siirtyvät synnytyssalista osastolle.

Synnyttäjien keskitetyn puhelinpalvelun kätilöillä on jatkuvasti ajantasainen tilannekuva kaikista HUSin sairaaloiden synnytysyksiköistä ja he arvioivat kanssasi, voitko ruuhkan sattuessa odottaa vielä kotona vai ohjataanko sinut toiseen HUSin synnytysyksikköön.

 



 



###   Onko kaikille halukkaille perhehuoneita?    

---

Kaikissa synnytyssairaaloissamme lähes kaikki huoneet ovat perhehuoneita. Tavoitteenamme on järjestää perhehuone kaikille sitä toivoville, mutta huoneiden saatavuuden vuoksi se ei valitettavasti ole aina mahdollista. Toiveen perhehuoneesta voi kertoa synnytystä hoitavalle kätilölle jo ennen vauvan syntymää, tässä vaiheessa perhehuonetta ei kuitenkaan voi esimerkiksi varata. Synnytyksen jälkeen saatte tiedon siitä, onko toivottu perhehuone mahdollista saada.

[Perhehuoneesta laskutetaan kaksinkertainen hoitopäivämaksu.](/potilaalle/asiakasmaksut "Asiakasmaksut") Hyvinkäällä kaikki huoneet ovat yhden hengen huoneita, jotka soveltuvat myös perhehuoneiksi.

 



 



###   Kuinka kauan sairaalassa ollaan synnytyksen jälkeen?    

---

Alatiesynnytyksen jälkeen sairaalassa ollaan yleensä 1,5–2 vuorokautta. Sektion eli keisarileikkauksen jälkeen sairaalassaoloaika on 2–3 vuorokautta. Myös nopeampi kotiutuminen (alle 20 tuntia synnytyksestä) on mahdollista, jos varhaisen kotiutumisen kriteerit täyttyvät.

 



 



###   Onko synnyttäneiden osastolla vierailuajat?    

---

Synnyttäneen puolison tai tukihenkilön ja vauvan sisarusten vierailuajat ovat kello 10–20. Muut vierailut kello 18–19.

 



 



###   Voiko syntyvän vauvan sisarus olla mukana perhehuoneessa vuodeosastolla?    

---

Hyvinkäällä kyllä, mutta suosittelemme, että vuodeosastolla ollessa perhehuoneessa yöpyisivät vain vauva ja vanhemmat tai synnyttäjä ja tukihenkilö. Isompi sisarus saa vierailla vauvan luona joka päivä klo 10–20 välillä. Sairaalan huone käy nopeasti pienelle lapselle tylsäksi, ja lisäksi huoneessa käy hoitajia ympäri vuorokauden. Myös vastasyntyneen pikkusisaruksen valvominen voi häiritä isomman sisaruksen unta.

Naistenklinikalla isompi sisarus voi yöpyä perhehuoneessa, jos perhe siirtyy synnytyksen jälkeen Perhepesähotelliin.

Espoon sairaalassa perhehuoneissa voi yöpyä yksi tukihenkilö, mutta isomman sisaruksen ei ole mahdollista yöpyä synnyttäneiden osastolla.

 



 



###   Kuinka paljon synnyttäminen maksaa?    

---

Sairaalassaoloajalta (= synnytysosastolle tulopäivästä osastolta kotiutumispäivään) peritään hoitopäivämaksu, joka vuonna 2026 on 71,50 € / vrk. Perhehuoneista hoitopäivämaksu peritään sekä synnyttäjältä että tukihenkilöltä, jolloin vuorokausimaksu on 143 € / vrk. Vastaanotto- ja päivystyskäynneistä peritään vastaanottomaksu 71,30 €.

[Lisätietoa HUSin asiakasmaksuista täältä.](/potilaalle/asiakasmaksut "Asiakasmaksut")

 



 



###   Synnytys on alkanut pelottaa. Mitä voin tehdä?    

---

Ota asia matalalla kynnyksellä puheeksi neuvolassa. Synnytys jännittää ja pelottaa lähes jokaista, mutta varsinaisesta synnytyspelosta voidaan puhua, kun pelko haittaa normaalia elämää ja varjostaa raskauden tuomaa iloa. Tällaista pelkoa kokee 5–6 prosenttia odottajista. Tarvittaessa neuvolasta ohjataan lähetteellä synnytyspelon hoitoon. Lähetteen voi tehdä neuvolan terveydenhoitaja tai lääkäri.

 



 



 

##  Lisää tietoa 

###   Videot: Synnytyksestä vastasyntyneen hoitoon ja raskaudesta toipumiseen    

---

Kätilömme kertovat YouTube-videoissamme synnytyksestä, kotiutumisesta ja ensipäivistä vauvan kanssa.

## Synnytyksessä

- [YouTube: Synnytyksen käynnistäminen](https://www.youtube.com/watch?v=Lc6OlwFWEZM&feature=youtu.be)
- [YouTube: Avautumisvaihe](https://youtu.be/KiLMhEIBTnY)
- [YouTube: Synnytys](https://youtu.be/Whzubm5Pta8)
- [YouTube: Spinaali- ja epiduraalipuudutus](https://youtu.be/eEUd3Z4yOP0)
- [YouTube: Perätilasynnytys](https://youtu.be/YVvh2ayOMCw)
- [YouTube: Imukuppiavusteinen synnytys](https://youtu.be/z-FknI2FGAk)
- [YouTube: Keisarileikkaus](https://youtu.be/M3-SnFeFlRQ)
- [YouTube: Kaksossynnytys](https://youtu.be/l6LSkD0N3R0)

## Synnyttäneiden osastolla

- [YouTube: Lapsivuodeaika](https://youtu.be/4NqCcDLQtWc)
- [YouTube: Vauvan erityisseuranta](https://youtu.be/L4R_22tWE_o)
- [YouTube: Vastasyntyneen kotiinlähtötarkastus](https://youtu.be/8i1yPRDIVi4)

## Toipuminen, kotiutuminen ja vastasyntyneen hoito

- [YouTube: Kotiutuminen synnytyssairaalasta](https://youtu.be/jfANdsOUe6w)
- [YouTube: Toipuminen raskaudesta](https://youtu.be/iLVnO3ACsZU)
- [YouTube: Synnytyksestä toipuminen](https://youtu.be/1fxgjkEO_hM)
- [YouTube: Keisarileikkauksesta toipuminen](https://youtu.be/GbQIqTtFvI8)
- [YouTube: Ensipäivät vauvan kanssa](https://youtu.be/4GFXHMX5_70)

 



 



###   Vauvamatkalla – Opas vanhemmille    

---

Sähköisestä Vauvamatkalla-oppaasta saat tietoa ensimmäisistä viikoista synnytyksen jälkeen.

 



 [  Vauvamatkalla - Opas vanhemmille(pdf 2.9 MB) ﻿ (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.) ](https://www.hus.fi/sites/default/files/2021-10/vauvamatkalla-opas-vanhemmille_0.pdf) 

 



###   Synnytyssairaaloiden etävalmennukset ja videoesittelyt    

---

[Naistenklinikka ja Espoon sairaala](https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/synnytyssairaalan-valinta-ja-tutustumiskaynnit#naistenklinikka-ja-espoon-sair)

[Hyvinkään sairaala](https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/synnytyssairaalan-valinta-ja-tutustumiskaynnit#hyvink%C3%A4%C3%A4n-sairaala)

 



 



###   Vauvamyönteisyys    

---

Kaikki synnytyssairaalamme ovat sitoutuneet Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelman mukaisiin hoitokäytäntöihin. Haluamme mahdollistaa sinulle ja vauvallesi sujuvan imetyksen alkutaipaleen ja edistää perheesi hyvää vuorovaikutusta.

Meille on tärkeää ottaa huomion jokaisen perheen toiveet ja tarpeet. Vaikka et imettäisi, voit syöttää ja hoivata vauvaa hänen viestejään kuunnellen ja tarjota paljon läheisyyttä.

## Me sairaalassa

- Tarjoamme apua imetyksen alkutaipaleelle.
- Henkilökuntamme on koulutettu imetyksen tukemiseen ja ohjaamiseen.

## Sinun askeleesi

- Valmistaudu imetykseen jo raskausaikana hankkimalla tietoa.
- Pidä vauvaa ihokontaktissa, se tukee imetyksen alkamista.

Imetys on taito, joka vaatii harjoittelua. Oman valmistautumisen ja henkilökuntamme avulla opit tunnistamaan vauvan nälkäviestit ja imettämään vauvantahtisesti. Löydät myös hyvän imetysasennon ja osaat seurata imetyksen turvamerkkejä.

Tukea imetykseen saa myös kotiutumisen jälkeen. Sairaalan jälkeen ohjausta saa neuvolasta ja vertaistukea Imetyksen tuki ry:n kautta.

 



 



 

 Suositteluhalukkuus (NPS) 

##  Naistentaudit ja synnytykset 

 Palautteita (kpl) 

 8749 

 

 Tilanne 

 2.5.2026 

 

 

 

       

   

 

 

-100

82

100

 

 



 i Mikä on NPS?



##  [ Naistalo (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.) ](https://www.terveyskyla.fi/naistalo) 

 terveyskyla.fi 

Naistalosta saat tietoa naistentaudeista, synnytyksistä, hedelmällisyydestä sekä lapsettomuustutkimuksista ja -hoidosta. Terveyskylää ylläpitävät Suomen yliopistosairaalat.

 

 <a class="action-link action-link--external" id="liftup-service--1097954187" role="presentation" tabindex="-1"> Tästä Naistaloon  </a> 

 

   ![Kaksi naista otsat vastakkain lähikuvassa syksyisessä luonnossa.](/sites/default/files/styles/liftup_small/public/2025-03/Terveyskyl%C3%A4%20Naistalo.jpg?itok=7cthvExf) 





##  Palveluun liittyvät toimipisteet 

###  [ Synnytysyksiköt, Naistenklinikka ](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/naistenklinikka/synnytysyksikot-naistenklinikka) 

Naistenklinikalla on kaksi synnytysyksikköä, Luotsi ja Aallokko. Tarjoamme korkealaatuista, yksilöllistä ja perhemyönteistä hoitoa kaikille synnyttäjille.

 

 

     ![Synnytysamme Naistenklinikalla.](/sites/default/files/styles/card_large/public/2025-01/nkl-a-siipi-amme.jpg?itok=4MohzdqF)  

 

###  [ Synnytysyksikkö, Espoon sairaala ](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/espoon-sairaala/synnytysyksikko-espoon-sairaala) 

Espoon sairaalan synnytysyksikössä tarjoamme korkealaatuista, yksilöllistä ja perhemyönteistä hoitoa synnyttäjille.

 

 

  

 

###  [ Synnytysyksikkö, Hyvinkään sairaala ](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/hyvinkaan-sairaala/synnytysyksikko-hyvinkaan-sairaala) 

Hyvinkään sairaalan synnytysyksikössä tarjoamme korkealaatuista, yksilöllistä ja perhemyönteistä hoitoa synnyttäjille.

 

 

     ![Äiti, vauva ja kätilöt.](/sites/default/files/styles/card_large/public/2025-01/hyvinkaa-synnytys.jpg?itok=iBuU8tH2)  

 

###  [ Synnyttäneiden osasto 61, Naistenklinikka ](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/naistenklinikka/synnyttaneiden-osasto-61-naistenklinikka) 

Naistenklinikan synnyttäneiden osastolla 61 hoidamme synnyttäneitä ja vastasyntyneitä. Annamme yksilöllistä ohjausta vauvan hoitoon, imetykseen ja…

 

 

  

 

 

 





 

- [Näytä lisää](?page=1 "Load more items")
 
 



 



 



  

 

 ##  Lue lisää aiheesta 

###  [ Raskausajan vastaanotot ](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/raskausajan-vastaanotot) 

 

     ![Kätilö tekee ultraäänitutkimusta raskaana olevalle.](/sites/default/files/styles/card_large/public/2025-01/raskausajan-vastaanotto-katilo.jpg?itok=2BruYKmC)  

 

###  [ Synnytyssairaalan valinta ja tutustumiskäynnit ](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/synnytyssairaalan-valinta-ja-tutustumiskaynnit) 

 

     ![Vanhemmat katselevat vastasyntynyttä vauvaa.](/sites/default/files/styles/card_large/public/2025-01/perhepesa.jpg?itok=8fSGg2Ux)  

 

###  [ Vastasyntyneiden osasto- ja tehohoito ](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/vastasyntyneiden-osasto-ja-tehohoito) 

 

     ![Vastasyntyneiden hoito](/sites/default/files/styles/card_large/public/2020-09/Vastasyntyneiden%20hoito.jpg?itok=RJ0SQzKp)  

 

###  [ Imetykseen saa apua imetysvastaanotolta ](/husari/imetykseen-saa-apua-imetysvastaanotolta) 

Imetysvastaanotoilla tarjotaan tukea imetyksen alkutaipaleelle. Vastaanottoa pitävä kätilö Tiltu Kortetjärvi paitsi auttaa perheitä, myös kouluttaa omaa...

 

 

     ![Vastasyntyneet kaksoset](/sites/default/files/styles/card_large/public/2026-02/vastasyntyneet_kaksoset_husari.jpg?itok=1CEEeomm)  

 

 

###  [ Ryhmäohjaus tuo lisätukea perheille heti vauvan syntymän jälkeen ](/husari/ryhmaohjaus-tuo-lisatukea-perheille-heti-vauvan-syntyman-jalkeen) 

HUSin synnytyssairaaloissa on viime vuosina lisätty tapoja perheiden tukemiseen uudessa elämänvaiheessa. Kotia kohti -infoista saa tietoa muun muassa...

 

 

     ![Äiti ja vastasyntynyt vauva sairaalassa](/sites/default/files/styles/card_large/public/2026-01/kohti_kotia_info_espoon_sairaala_husari.jpg?itok=apu1NKa-)  

 

###  [ Itsellinen äiti Iida Åfeldt: “Synnytys oli ihana kokemus” ](/husari/itsellinen-aiti-iida-afeldt-synnytys-oli-ihana-kokemus) 

Iida Åfeldt synnytti toisen lapsensa Hyvinkään sairaalassa. Kokemus oli korjaava ja hälvensi ensimmäisestä synnytyksestä jääneitä pelkoja.

 

 

     ![Iida Åfeldt pitää sylissään vauvaa.](/sites/default/files/styles/card_large/public/2023-04/HUS_Iida%C3%85feldt_DSC6739-Edit.jpg?itok=2Rh7xQb4)  

 

###  [ Synnytyksen jälkeen vauvan kanssa Perhepesähotelliin ](/husari/synnytyksen-jalkeen-vauvan-kanssa-perhepesahotelliin) 

Keskellä Meilahtea on hotelli, jossa tuoreet vanhemmat saavat rauhassa tutustua uuteen tulokkaaseen.

 

 

     ![Satu Laiho, Kamran Bidel ja kätilö Jenna Mandelin](/sites/default/files/styles/card_large/public/2023-10/Satu_Laiho_Kamran_Bidel_Jenna_Mandelin.jpg?itok=kq6vbScN)  

 

 

  Näytä kaikki  

 

 

 

 Päivitetty: 22.04.2026

   Tulosta tämä sivu