Valikko Navigation links - Nykyinen: Valikko - [ Apusisaresta lähihoitajaksi ](/tietoa-meista/historia/apusisaresta-lahihoitajaksi) - [ Naistenklinikka: 90 vuotta naistentautien ja synnytysten hoitoa ](/tietoa-meista/historia/naistenklinikka-90-vuotta-naistentautien-ja-synnytysten-hoitoa) - [ Sairaanhoitajien ja kätilöiden vuosi ](/tietoa-meista/historia/sairaanhoitajien-ja-katiloiden-vuosi) - [ Töölön sairaala: 90 vuotta tapaturmien hoitoa ](/tietoa-meista/historia/toolon-sairaala-90-vuotta-tapaturmien-hoitoa) - [ Apusisaresta lähihoitajaksi ](/tietoa-meista/historia/apusisaresta-lahihoitajaksi) - [ Naistenklinikka: 90 vuotta naistentautien ja synnytysten hoitoa ](/tietoa-meista/historia/naistenklinikka-90-vuotta-naistentautien-ja-synnytysten-hoitoa) - [ Sairaanhoitajien ja kätilöiden vuosi ](/tietoa-meista/historia/sairaanhoitajien-ja-katiloiden-vuosi) - [ Töölön sairaala: 90 vuotta tapaturmien hoitoa ](/tietoa-meista/historia/toolon-sairaala-90-vuotta-tapaturmien-hoitoa) # Naistenklinikka: 90 vuotta naistentautien ja synnytysten hoitoa Verkkonäyttelyssä pääset tutustumaan Naistenklinikan historiaan 1930-luvulta nykypäivään. Näyttelyn on tuottanut HUSin museotoimikunta. ![Naistenklinikka 1934](/sites/default/files/styles/main_content_small/public/2024-09/hus202117v117.jpg?itok=KjTdspu_) Naistenklinikka oli ensimmäinen sairaalarakennus Meilahden sairaala-alueella. Taustalla näkyy talousrakennus, josta ruoka kuljetettiin tunnelia pitkin Naistenklinikalle. Kuva: Rafael Roos, 1934, HUS. ## Naistenklinikan perustaminen Suomen ensimmäinen synnytyssairaala siirtyi yliopiston mukana Turusta Helsinkiin vuonna 1833. 1900-luvun alussa sairaalasynnytysten suosio kasvaa ja Helsingin synnytyslaitos käy pieneksi. Myös Naistentautien klinikan tilat ovat puutteelliset. Seth Wichmann nimitetään synnytys- ja naistentautiopin professoriksi vuonna 1924, jonka jälkeen hän ryhtyy aktiivisesti ajamaan Naistenklinikan perustamista. Naistenklinikka vihitään käyttöön 3.10.1934. Valmistuessaan se on Suomen ensimmäinen sekä Euroopan suurin synnytys- ja naistentautien klinikka. Yliopistollisena sairaalana Naistenklinikan tehtäviin on alusta lähtien kuulunut myös lääkäreiden opetus. [ Skip image gallery ](#skip-1811867738) ![Naistenklinikan edeltäjä, vanha Kätilöopisto.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/vanha_katiloopisto_k.-helve_1923_hkm.jpg?itok=iyXiTcMC) ![Kuvassa on Naistenklinikka vuonna 1934.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v94.jpg?itok=DtJ-tvl3) ![Seth Wichman katse kohti kameraa.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/seth_wichmann_atelier_apollo_1923-1927_museovirasto_historian_kuvakokoelmat.jpg?itok=H5E9zRNF) ![Laimi Ladenius valkoisessa takissa.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/l._leidenius_kuva_heinrich_iffland_1937_museovirasto_historian-kuvakokoelma.-29b176c8ba0444e7c3014ef1f0b112d8-0-original_rajattu.jpg?itok=Quxc8v8C) ![Naistenklinikan edeltäjä, vanha Kätilöopisto.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/vanha_katiloopisto_k.-helve_1923_hkm.jpg?itok=iyXiTcMC) Naistenklinikan edeltäjä oli Helsingin synnytyslaitos, joka tunnettiin myöhemmin vanhana Kätilöopistona. Kuva: K. Helve, 1923, Helsingin kaupunginmuseo. ![Kuvassa on Naistenklinikka vuonna 1934.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v94.jpg?itok=DtJ-tvl3) Naistenklinikkaa viimeistellään vuonna 1934. Arkkitehti Jussi Paatelan suunnittelemassa funktionalistisessa rakennuksessa tavoiteltiin ennen kaikkea käytännöllisyyttä ja hygieenisyyttä. Kuva: Aarne Pietinen, HUS. ![Seth Wichman katse kohti kameraa.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/seth_wichmann_atelier_apollo_1923-1927_museovirasto_historian_kuvakokoelmat.jpg?itok=H5E9zRNF) Professori Seth Wichmann (1885–1939) oli tärkein vaikuttaja Naistenklinikan synnyssä. Hän osallistui sairaalan suunnitteluun ja toimi Naistenklinikan I ja III klinikan ylilääkärinä ja johtajana. Wichmann kehitti naistentautien tutkimusta ja syövän hoitoa sekä vahvisti naistentautien ja synnytysopin asemaa omana erikoisalanaan Suomessa. Kuva: Atelier Apollo, 1923–1927, Museovirasto, historian kuvakokoelmat. ![Laimi Ladenius valkoisessa takissa.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/l._leidenius_kuva_heinrich_iffland_1937_museovirasto_historian-kuvakokoelma.-29b176c8ba0444e7c3014ef1f0b112d8-0-original_rajattu.jpg?itok=Quxc8v8C) Laimi Leidenius (1877–1938) oli ensimmäinen lääketieteen naisprofessori Suomessa ja Pohjoismaissa. Leidenius oli mukana rakennustoimikunnassa suunnittelemassa Naistenklinikkaa, jossa hän toimi II klinikan johtajana ja ylilääkärinä. Kuva: Heinrich Iffland, 1937, Museovirasto, historian kuvakokoelmat. Show thumbnail navigation Show caption Enter full screen Exit full screen Next image Previous image ## 1930- ja 1940-luvut: vauvabuumi uudella klinikalla Sairaalasynnytykset yleistyvät nopeasti klinikan valmistumisen jälkeen. Gynekologisia syöpiä hoidetaan alusta alkaen sädehoidolla ja kirurgisesti. Toisen maailmansodan aikana Naistenklinikka toimii sekä synnytyssairaalana että sotasairaalana. Sodan jälkeen yli puolet synnytyksistä on sairaalasynnytyksiä. Vauvabuumi näkyy myös Naistenklinikalla. [ Skip image gallery ](#skip-1183412697) ![Kuva leikkaussalista, jota Wichmann esittelee.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v109.jpg?itok=zWfKtpXK) ![Tutkimushuone edestäpäin kuvattuna, jossa on yksi hoitaja.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v125_varikorjattu_ja_rajattu.jpg?itok=Xwh1F3hS) ![Hoitaja laskemassa vastasyntynyttä sänkyyn.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v71.jpg?itok=HKgcZRki) ![Kuva leikkaussalista, jota Wichmann esittelee.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v109.jpg?itok=zWfKtpXK) Naistenklinikka vihittiin käyttöön juhlallisesti 3.10.1934. Professori Wichmann esitteli leikkaussalia presidentti Pehr Evind Svinhufvudille ja rouva Ellen Svinhufvudille. Kuva: Aarne Pietinen, HUS. ![Tutkimushuone edestäpäin kuvattuna, jossa on yksi hoitaja.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v125_varikorjattu_ja_rajattu.jpg?itok=Xwh1F3hS) Tutkimushuone Naistenklinikalla vuonna 1934. Kuva: Rafael Roos, HUS. ![Hoitaja laskemassa vastasyntynyttä sänkyyn.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v71.jpg?itok=HKgcZRki) Vastasyntyneitä kuljetetaan äitien luokse syömään 1950-luvulla. Suurilla ikäluokilla kaikki oli suurta – kuljetusvaunuista ja lastenhuoneista lähtien. Kuva: HUS. Show thumbnail navigation Show caption Enter full screen Exit full screen Next image Previous image ## 1950- ja 1960-luvut: edistystä syövän seulonnassa Sikiöiden röntgentutkimukset lopetetaan 1950-luvulla syöpäriskin vuoksi, minkä seurauksena kehityshäiriöitä on miltei mahdoton todeta ennen syntymää. Sikiön vointia ryhdytään seuraamaan mikrofonilla ja ensimmäisillä ultraäänilaitteilla 1960-luvulta alkaen. Naistenklinikan ylilääkäri ja professori Sakari Timonen luo PAPA-joukkoseulontajärjestelmän, jonka ansiosta kuolleisuus kohdunkaulan syöpään laskee koko maassa. [ Skip image gallery ](#skip-1899718710) ![Hoitaja tarkistamassa sikiön vointia.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v58.jpg?itok=eZzHa81i) ![10 lääketieteen kandidaattia harjoittelemassa.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v131.jpg?itok=uNnT_FYe) ![Numeroriipus](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus20234e48_rajattu.jpg?itok=konRzI-P) ![Radiumaplikaattoreita](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/syopakeskus_radiumaplikaattorit_a.manns_rajattu.jpg?itok=8FgGIM0j) ![Hoitaja tarkistamassa sikiön vointia.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v58.jpg?itok=eZzHa81i) Ennen ultraäänilaitteita kuulotorvi oli tärkein instrumentti sikiön voinnin tarkistamiseksi. Kuva: HUS. ![10 lääketieteen kandidaattia harjoittelemassa.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v131.jpg?itok=uNnT_FYe) Lääketieteen kandidaatit harjoittelevat pihtisynnytystä synnytyssimulaattorilla. Kuva: HUS. ![Numeroriipus](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus20234e48_rajattu.jpg?itok=konRzI-P) 1960-luvulle asti jokainen vastasyntynyt sai kaulaansa numeroriipuksen, jonka tarkoituksena oli estää lasten vaihtuminen lastenhuoneessa. Kuva: Anders Manns, HUS. ![Radiumaplikaattoreita](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/syopakeskus_radiumaplikaattorit_a.manns_rajattu.jpg?itok=8FgGIM0j) Kohdunsisäisiä radiumapplikaattoreita käytettiin 1930-luvulta 1980-luvulle kohdunkaulan syövän hoidossa. Applikaattoreita pakattiin Naistenklinikalla vielä 1980-luvulla. Radiumpakkaajiksi pääsivät vain synnytysiän ohittaneet naiset kerran elämässään puoleksi vuodeksi. Kuva: Anders Manns, HUS. Show thumbnail navigation Show caption Enter full screen Exit full screen Next image Previous image ## 1970- ja 1980-luvut: sikiötutkimus mullistuu Naistenklinikan laajennusosa valmistuu 1975. Usean hengen synnytyssalit jäävät historiaan ja isät pääsevät mukaan synnytyksiin. Sikiötutkimus mullistuu: lapsivesitutkimuslaboratorio aloittaa toimintansa ja ultraäänitutkimukset tehdään kaikille raskaana oleville. Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyy Naistenklinikalla 1984. Joukkoseulonnan ja uusien hoitomuotojen ansiosta 85 prosenttia ensimmäisen asteen kohdunkaulan syövistä pystytään parantamaan. [ Skip image gallery ](#skip-1303551760) ![Kaksi kätilö synnytyssalissa potilaan kanssa 1970-luvulla](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v25.jpg?itok=C4V_mYGJ) ![Kaksi lääkäriä vauvan kanssa](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/koeputkilapsi.jpg?itok=EeZV6gdw) ![Naistenklinikan synnytyssali etuviistosta kuvattuna](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v219.jpg?itok=yJWEjsSK) ![Oppilaiden lahjoittama pakkaus](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus20234e119.jpg?itok=F3GNA-Ij) ![Kaksi kätilö synnytyssalissa potilaan kanssa 1970-luvulla](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v25.jpg?itok=C4V_mYGJ) Vielä 1970-luvun alussa Naistenklinikalla oli käytössä kolmen hengen synnytyssaleja, joissa oli verhot näkösuojina sänkyjen välillä. Kuva: HUS. ![Kaksi lääkäriä vauvan kanssa](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/koeputkilapsi.jpg?itok=EeZV6gdw) Lääkärit Aarne Koskimies ja Anssi Tenhunen sekä Suomen ensimmäinen koeputkilapsi vuonna 1984. Kuva: HUS. ![Naistenklinikan synnytyssali etuviistosta kuvattuna](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v219.jpg?itok=yJWEjsSK) Naistenklinikan synnytyssali vuonna 1984. Kuva: Erkki Manninen, HUS. ![Oppilaiden lahjoittama pakkaus](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus20234e119.jpg?itok=F3GNA-Ij) Kaikille Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaateille pakollinen viikon pituinen synnytysopin intensiivijakso järjestettiin Naistenklinikalla vuoteen 2021 asti. Kandidaatit lahjoittivat vuonna 1986 Naistenklinikan opettajakunnalle humoristisen pakkauksen, joka sisältää yllätyksellisiä tarvikkeita kandidaattien ohjaukseen, kuten kulkusia kiinnitettäväksi opiskelijoihin ryhmäopetuksen ajaksi. Kuva: Anders Manns, HUS. Show thumbnail navigation Show caption Enter full screen Exit full screen Next image Previous image ## 1990- ja 2000-luvut: tähystyskirurgia kehittyy Gynekologinen tähystyskirurgia otetaan laajasti käyttöön. Potilaslähtöisyyttä lisätään ja synnyttäjät saavat esimerkiksi valita synnytysasennon. Naistenklinikasta ja Kätilöopistosta muodostetaan yhteinen hallinnollinen kokonaisuus, jossa Naistenklinikalle keskitetään työnjaossa syövän hoito, sikiödiagnostiikka ja riskisynnytykset. [ Skip image gallery ](#skip-1409870206) ![Johtokeskus, jossa useita televisioita](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v244.jpg?itok=As16TICo) ![Kuva tyhjästä synnytyssalista 1990-luvulla](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v260.jpg?itok=TQy5Kmbg) ![Puinen synnytysjakkara](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/synnytysjakkara_rajattu.jpg?itok=t5wCljWo) ![Johtokeskus, jossa useita televisioita](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v244.jpg?itok=As16TICo) Johtokeskuksesta valvottiin synnytyssaleja 1990-luvulla. Kuva: HUS. ![Kuva tyhjästä synnytyssalista 1990-luvulla](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/hus202117v260.jpg?itok=TQy5Kmbg) Naistenklinikan synnytyssali vuonna 1998. 1990-luvulla myös tukihenkilöt huomioitiin yhä paremmin synnytyksissä. Kuva: HUS. ![Puinen synnytysjakkara](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/synnytysjakkara_rajattu.jpg?itok=t5wCljWo) Naistenklinikalla käyttöön otettuihin pehmeämpiin synnytyskäytäntöihin on kuulunut 1990-luvulta alkaen synnyttäjän oikeus valita synnytysasento. Vaihtoehdoksi tuli esimerkiksi synnytystuolin käyttö. Kuva: Anders Manns, HUS. Show thumbnail navigation Show caption Enter full screen Exit full screen Next image Previous image ## 2010–2020-luvut: uusia tiloja synnyttäjille ja naistentautien potilaille Naistenklinikan uusi laajennusosa valmistuu 2016. Tiloihin tulee leikkaus- ja synnytysosastot, vastasyntyneiden teho-osasto, opetustiloja, magneettitutkimuslaitteita sekä tiloja tukihenkilöille. Kätilöopiston sulkeuduttua vuonna 2017 joka viides suomalainen syntyy Naistenklinikalla. Tammikuussa 2024 otetaan käyttöön moderni leikkausrobotti, jolla voidaan tehdä vaativia endometrioosin ja kohdunrungon syövän leikkauksia. [ Skip image gallery ](#skip-2064559671) ![Naistenklinikan L-siipi](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/naistenklinikka_02.jpg?itok=3CXdZQgc) ![Kuva kätilöstä äidin ja vauvan kanssa perhepesässä.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/perhepesa-6.jpg?itok=fmXbWFI_) ![Kätilöitä tanssimassa Flashmobia Naistenklinikan pihalla](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/nkl_darude-4.jpg?itok=2UogsVDj) ![Naistenklinikan L-siipi](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/naistenklinikka_02.jpg?itok=3CXdZQgc) Naistenklinikan laajennusosa eli L-siipi valmistui vuonna 2016. Kuva: Matti Snellman, 2019, HUS. ![Kuva kätilöstä äidin ja vauvan kanssa perhepesässä.](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/perhepesa-6.jpg?itok=fmXbWFI_) Meilahdessa otettiin vuonna 2017 käyttöön Perhepesähotelli, jonne hyväkuntoinen vastasyntynyt ja perhe voivat siirtyä Naistenklinikalta. Kuva: Ville Männikkö, HUS. ![Kätilöitä tanssimassa Flashmobia Naistenklinikan pihalla](/sites/default/files/styles/full_fallback/public/2024-09/nkl_darude-4.jpg?itok=2UogsVDj) Kätilöt järjestivät Naistenklinikalla huhtikuussa 2020 flashmobin, johon Darude osallistui. Parvekedarudet-tempauksen tarkoituksena oli tuoda hyvää mieltä sekä henkilökunnan että synnyttäjien arkeen koronapandemian aikana, jolloin synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäoloa sairaalassa oli jouduttu rajoittamaan. Kuva: Ville Männikkö, HUS. Show thumbnail navigation Show caption Enter full screen Exit full screen Next image Previous image [Lisää Naistenklinikan historiallisia valokuvia sekä sairaalassa käytössä olleita esineitä löytyy HUSin julkaisemina Finnasta.](https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B1%5D=free_online_boolean%3A%221%22&filter%5B2%5D=%7Ebuilding%3A%220%2FHUSMUSEO%2F%22&filter%5B3%5D=%7Ehierarchy_parent_title%3A%22Naistenklinikan+kokoelma%22&type=AllFields&lng=sv) Päivitetty: 03.10.2024 Tulosta tämä sivu