# Lymfooman hoitopolku Tältä sivulta löydät tietoa lymfooman tutkimusten ja hoidon eri vaiheista HUSissa. ## [ Oireista diagnoosiin ](#oireista-diagnoosiin) ## [ Lymfooman diagnoosi ](#lymfooman-diagnoosi) ## [ Lymfooman hoito ](#lymfooman-hoito) ## [ Hoitojen jälkeen ](#hoitojen-jälkeen) ## [ Tukea ja tietoa ](#tukea-ja-tietoa) ## Oireista diagnoosiin Perusterveydenhuolto, esim. terveysasema ### Mitkä ovat lymfooman oireet? --- Lymfooma eli imukudossyöpä voi aiheuttaa monia erilaisia oireita riippuen lymfooman tyypistä ja sen sijainnista elimistössä. Tavallisin lymfooman oire on kivuton patti eli suurentunut imusolmuke kaulalla, kainalossa tai nivustaipeessa. Lymfooma voi aiheuttaa myös yleisoireita, kuten kuumeilua, väsymystä, selittämätöntä painonlaskua, hikoilua tai kutinaa. ### Tarvittavat lisätutkimukset ja lääkärin arvio --- Lymfoomaa epäiltäessä tehdään kliininen tutkimus, erityisesti imusolmukealueita tunnustelemalla. Epäselvissä tilanteissa tehdään myös ultraäänitutkimus. ### Lääkäri tekee lähetteen HUSiin --- Lähetteesi tehdään sille HUSin erikoisalalle, jossa lymfooman diagnostiset näytteet otetaan. Kaulan alueen imusolmukesuurentumat lähetetään korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotolle. Kainaloiden ja nivustaipeiden imusolmukesuurentumista tehdään lähete kirurgian vastaanotolle. Jos lymfoomaepäily herää rintakehän röntgenkuvassa todetusta välikarsinan eli keuhkojen, sydämen ja suurten verisuonten rajaaman tilan leventymisestä, voidaan lähete laatia keuhkosairauksien vastaanotolle. Osa lymfoomista kasvaa nopeasti ja vaatii kiireellisen, jopa päivystyksellisen lähetteen, diagnosoinnin sekä hoidon aloituksen. Diagnostiikalla on kriittinen merkitys ennusteesi arvioinnissa ja hoitosi suunnittelussa. Lymfoomaepäilyn vuoksi otetun kasvainnäytteen tulee olla riittävän kokoinen, ensisijaisesti kokonainen imusolmuke. Ohutneulanäyte ei riitä diagnoosin tekoon. ## Lymfooman diagnoosi Syöpäkeskus ja muu HUS ### Lähete saapuu HUSiin ja saat kutsun --- Kun diagnoosiksi on varmistunut lymfooma, lähetteesi käsittelevä syöpälääkäri ohjaa sinut levinneisyysselvittelyihin (TT- ja PET-kuvaukset) ja verikokeisiin, joiden jälkeen käsittelemme asiasi moniammatillisessa lymfoomakokouksessa. Kokouksessa ovat paikalla syöpälääkärin lisäksi radiologi, isotooppilääkäri ja patologi. Kokouksessa varmistuu lymfooman tarkempi alatyyppi ja sen levinneisyys, joiden perusteella annamme suosituksen jatkohoidostasi. Kokouksen jälkeen saat kutsun syöpälääkärin vastaanotolle. Yleisin lymfooman alatyyppi on diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma. Muita lymfooman alatyyppejä ovat esimerkiksi - follikulaarinen lymfooma - manttelisolulymfooma - marginaalivyöhykkeen lymfooma - perifeerinen T-solulymfooma ja - Hodgkinin lymfooma. ### Lymfooman lisätutkimukset --- Diagnoosisi perusteella arvioimme muiden tutkimusten, kuten luuydin- ja selkäydinnestenäytteiden, sydämen- ja keuhkon toimintakokeiden ja muiden tarkentavien laboratoriokokeiden tarpeellisuuden. Joskus aiemmin otettu kudosnäyte jää diagnoosin kannalta riittämättömäksi, jolloin saat lähetteen uuteen näytteenottoon. Nuorilla potilailla pyritään hedelmällisyyden suojaamiseen ennen hoitojen aloitusta. Naispotilaat lähetämme ennen hoitoa gynekologille hedelmällisyysneuvontaan. Miespotilaille suositellaan siemennesteen talteenottoa. ### Lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto --- Vastaanotolla käymme kanssasi läpi tutkimustulokset sekä niiden merkityksen, hoitomahdollisuutesi ja hoitoihin liittyvät hyödyt sekä riskit. Hoitoneuvotteluissa huomioimme aina mielipiteesi ja laadimme hoitosuunnitelman yhdessä. Lääkärin vastaanoton jälkeen hoitaja käy kanssasi tarkemmin läpi hoitojen toteutusta ja aikataulutusta. Hoitaja toimii vastaanotolla lääkärin työparina. Hoitaja tapaa sinut aina ensikäynnin yhteydessä ja tarvittaessa sinut saatetaan ohjata muillakin käynneilläsi ohjaukseen tai neuvontaan hoitajan vastaanotolle. ## Lymfooman hoito HUS ### Lymfooman hoito alkaa --- Lymfoomia hoidetaan solunsalpaajilla, biologisilla lääkkeillä sekä sädehoidolla. [ Lue lisää lymfooman hoidosta ](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/syopa/lymfooman-hoitopolku/lymfooman-hoito) ### Yhteydenpito hoitavaan yksikköön --- Rintasyövän hoidosta vastaa moniammatillinen hoitotiimi. Tavoitat hoitotiimisi [Maisa-portaalissa ](https://www.apotti.fi/maisa/)ja puhelimitse. Löydät hoitavan yksikkösi yhteystiedot kutsukirjeestä. - Syöpäkeskuksen puhelinpalvelu 09 471 74900 palvelee ma–pe klo 7.30–16. - Jos vointisi heikkenee äkillisesti tai kuume nousee yli 38 asteeseen, ota yhteyttä ympäri vuorokauden toimivaan päivystysavun maksuttomaan numeroon 116 117 tai lähimpään päivystävään sairaalaan. - Hätätilanteessa soita 112. [ Vastaanottojen ja osastojen yhteystiedot (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.) ](https://www.hus.fi/haku?size=n_20_n&filters%5B0%5D%5Bfield%5D=content_type&filters%5B0%5D%5Bvalues%5D%5B0%5D=hospital-other-units&filters%5B0%5D%5Btype%5D=all&filters%5B1%5D%5Bfield%5D=search_content_type_label&filters%5B1%5D%5Bvalues%5D%5B0%5D=Toimipiste&filters%5B1%5D%5Btype%5D=any) ### Paraneminen ja seuranta --- Nopeakasvuisten lymfoomien uusiutumisriski on suurin kahden ensimmäisen vuoden aikana. Hidaskasvuisten lymfoomien uusiutumisriski säilyy läpi elämän. Hoitojen jälkeisen seurannan tarkoituksena on löytää ajoissa varhaista hoitoa edellyttävät taudin uusiutumat, havaita ajoissa hoidon haittavaikutukset ja järjestää sinulle asianmukaista kuntoutusta. Seurannan aikataulun suunnittelemme yksilöllisesti sen mukaan, minkä tyyppinen lymfoomasi on ollut ja mitä hoitoja tautiisi on annettu. Seuranta toteutetaan Syöpäkeskuksessa. Käyt lääkärin vastaanotolla aluksi 4–6 kuukauden välein. Osa kontrollikäynneistäsi voidaan toteuttaa myös puhelimitse tai sairaanhoitajan kanssa. Seurantaa jatketaan lymfoomatyypistä riippuen 3–5 vuoden ajan. ### Jos tauti uusii tai hoidot eivät auta --- Noin 30 prosentilla nopeakasvuista lymfoomaa sairastaneista tauti uusiutuu. Nopeakasvuisen B-solulymfooman uusiutuman hoitona käytämme hyväkuntoisilla potilailla solunsalpaajahoitoa tai immunokemoterapiaa ja kantasolusiirrolla tuettua intensiivisolunsalpaajahoitoa. Myöhemmin uusiutuneen tai nopean, enintään vuoden sisällä uusiutuneen taudin hoitoon voimme käyttää CAR-T-soluhoitoa, jossa potilaan omat T-solut kerätään ja muokataan laboratoriossa geneettisesti tunnistamaan ja tappamaan lymfoomasolut. Hidaskasvuisen lymfooman uusiutuman hoitona voidaan käyttää uudelleen rituksimabia ja solunsalpaajia ja/tai sädehoitoa. Lymfoomien hoito on kehittynyt merkittävästi viime vuosina ja kehitystyö Syöpäkeskuksessa jatkuu edelleen. Tästä syystä on hyvin mahdollista, että sinulle tarjotaan mahdollisuutta saada jotakin uutta, vielä kehitettävänä olevaa lääkettä kliinisen lääketutkimuksen puitteissa. ### Palliatiivinen hoito --- Oireenmukainen hoitolinjaus tarkoittaa hoidon painopisteen muuttumista lymfooman etenemisen jarruttamisesta oireiden hallintaan. Yleensä hoitovastuu siirtyy tällöin palliatiiviseen yksikköön tai oman alueesi kotisairaalaan. Siirtyminen oireenmukaiseen hoitoon on parantumattomasti sairaan ihmisen parasta mahdollista hoitoa. Se ei poissulje mitään sellaisia hoitotoimia, mistä voisit vielä hyötyä. Ihminen voi elää palliatiivisen hoidon vaiheessa useita kuukausia, toisinaan jopa muutaman vuoden. ## Hoitojen jälkeen ### Seuranta HUSissa päättyy --- Lymfooman seurannan kesto suunnitellaan yksilöllisesti tautitilanteesi ja annettujen syöpähoitojen perusteella. Seurannan päättyessä HUSissa hoitosi siirtyy perusterveydenhuoltoon. Terveellisisillä elintavoilla voidaan pienentää lymfoomahoitojen myöhäishaittavaikutusten riskiä. Suosittelemme perusterveydenhuollossa toteutettavaa elintapaohjausta ja verenpaineen, rasva-arvojen ja pitkäaikaissokerin mittausta ja seurantaa vuosittain. Jos sinulle on annettu rintojen alueelle sädehoitoa alle 30-vuotiaana, käynnistetään mammografia tai rintojen vuosittainen magneettikuvaus sen jälkeen, kun hoidostasi on kulunut 8–10 vuotta tai olet täyttänyt 25 vuotta. Jos kilpirauhanen on ollut sädehoitokentässä, suosittelemme kilpirauhasarvojen seurantaa sen jälkeen, kun hoidosta on kulunut kaksi vuotta, erikoissairaanhoidon seurantakäyntien ajan 1–2 vuoden välein ja sen jälkeen tarvittaessa. ## Tukea ja tietoa #### Tukea syöpään sairastuneelle ja syövästä kuntoutuvalle Syöpään sairastuminen on suuri muutos. Syöpäkeskuksessa tarjoamme syövän lääketieteellisen hoidon rinnalla erilaisia tukipalveluja. [ Tutustu eri tukipalveluihimme ](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/tukea-syopaan-sairastuneelle-ja-syovasta-kuntoutuvalle) #### Ohjeita ja lisätietoa syöpään sairastuneelle Täältä löydät potilasoppaamme ja lisätietoa syövän hoidosta. [ Tutustu ohjeisiin ](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/syopa/ohjeita-ja-lisatietoa-syopaan-sairastuneelle) Päivitetty: 14.04.2026