Artikkeli - Julkaistu 21.12.2023 14.00 # Lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo: Kasvot kaikkien suuronnettomuuksien johdossa Asiasanat: - [Husari](< /haku?q=Husari >) - [Valmiusjohtaminen](< /haku?q=Valmiusjohtaminen >) - [Kriisijohtaminen](< /haku?q=Kriisijohtaminen >) - ... Näytä kaikki asiasanat - [suuronnettomuus](< /haku?q=suuronnettomuus >) - [Lääkintäpäällikkö](< /haku?q=Lääkintäpäällikkö >) HUSin valmiusjohtamisen kasvot ja kaikkia viime vuosikymmenien suuronnettomuuksien hoitoa johtanut Eero Hirvensalo jää eläkkeelle vuoden 2024 alussa. Mitä urasta on jäänyt mieleen, ja miltä tuleviin kriiseihin varautuminen näyttää konkarin silmin?  Eero Hirvensalo kuvattiin Meilahdessa Palvelukeskuksen kokoushuoneessa, jonne on tuotu Töölön sairaalan Mannerheim-salin sisustus muistona tunnetun helsinkiläissairaalan historiasta. Eero Hirvensalo on johtanut lääkintäpäällikkönä käytännössä kaikkia suuria kriisitilanteita, joita viimeisen 40 vuoden aikana on tapahtunut. Ensimmäistä suuronnettomuuttaan, Estonian uppoamista 1994, hän oli tukemassa Helsingistä pieneltä osin. Viimeisimmäksi Hirvensalo johti Tapiolan siltaonnettomuuden hoitoa. Tähän väliin on mahtunut muun muassa Myyrmannin räjähdys, Aasian tsunami ja kouluampumisia sekä aivan omanlaisena kriisinä koronapandemia, jonka hoidossa Hirvensalo oli myös mukana. Hirvensalon ura HUSissa alkoi 80-luvun puolivälissä, kun hän tuli Töölön sairaalaan erikoistumaan kirurgiaan sekä ortopediaan ja traumatologiaan. ”Kirurgia ja ortopedia kehittyivät tuohon aikaan voimakkaasti. Pääsin mukaan kehittämään muun muassa elimistössä liukenevien luunkiinnitysmateriaalien kliinistä käyttöä sekä lantionmurtumakirurgiaa, joka jäi pysyvästi uudeksi leikkaustekniikaksi kansainvälisesti. Tuohon aikaan tapahtui paljon ja oli hienoa olla tässä kehityskaaressa mukana”, Hirvensalo kertoo. Töölön sairaalalla on pitkä historia Suomen Punaisen Ristin tapaturmasairaalana, joten oli luontevaa, että Hyksin ja sittemmin HUSin suuronnettomuus- ja katastrofivalmius keskitettiin Töölöön. Hirvensalo vastasi 80-luvun lopulta vuosituhannen vaihteeseen Töölön sairaalan päivystyksestä, johon oli linkitetty myös vastuu valmiuden ylläpidosta. ”Olin kiinnostunut päivystyskirurgiasta ja vaikeiden traumojen hoidosta. Valmiusjohtaminen kuului luontaisesti siihen”, Hirvensalo toteaa. ## Lääkintäpäällikön on tunnettava käytännön työ Lääkintäpäällikkönä Hirvensalo on toiminut yli 20 vuotta ja tukielinkirurgian vastaavana ylilääkärinä vuoteen 2015 saakka. Hallinnollisen työn ja lääkintäpäällikkyyden ohella Hirvensalo on aina tehnyt kliinistä työtä. Tämä lisäsi käytännön tason tuntemista ja helpotti työyhteisön ja johdon välisen luottamuksen kehittymistä. ”Lääkintäpäällikön työtä ei voi tehdä, ellei tiedä pelisääntöjä ja toimintatapoja. Edestä johtamisen merkitys on ratkaisevaa. Tämä helpottaa myös päivittäisjohtamisen onnistumista erikoisosaajien työyhteisöissä.” Ensimmäinen todellinen testi Hirvensalon operatiivisille kriisijohtamiskyvyille oli Myyrmannin räjähdys 2002. Toimintaohje suuronnettomuustilanteisiin oli päivitetty samalla viikolla, joten sitä päästiin heti testaamaan käytännössä. ”Siihen asti oli tuudittauduttu siihen, ettei isoja suuronnettomuuksia tapahdu. Yllätys oli siten suuri. Onnistuimme tilanteessa siinä mielessä hyvin, että kaikki potilaat, jotka sairaaloihin tuotiin, pystyttiin hoitamaan viiveettä ja tuloksellisesti.” Kaksi vuotta Myyrmannin jälkeen tsunami iski Kaakkois-Aasiaan, mikä toi myös HUSin valmiusjohtamiseen aivan uuden ulottuvuuden: ensimmäistä kertaa jouduttiin reagoimaan myös ulkomailla tapahtuviin suuronnettomuuksiin. Se johti laajaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä lainsäädännön muutoksiin. Kaikista uralle osuneista kriiseistä parhaiten Hirvensalon mieleen ovat jääneet juuri Myyrmannin räjähdys ja Aasian tsunami. ”Ne poikkesivat toisistaan ja vaativat valtavasti keskittymistä. Etenkin tsunami oli stressaava kokonaisuus. Se, mikä näistä jäi erityisesti mieleen, oli henkilöstön osaaminen ja venyminen. Kaikki toimi saumattomasti yhteen.” ## Valmiudet reagoida kriiseihin nyt vahvemmat kuin aiemmin Viimeisimpänä kehityskulkuna valmiusjohtamisessa on ollut valmius- ja tilannekeskuksen perustaminen HUSiin. Hirvensalo toivoo, että terveydenhuoltolain velvoittama Etelä-Suomen yhteinen valmiuskeskus olisi jo ensi keväänä kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin, yhteistyöalueiden ja HUSin yhteinen toimintakykyinen elin, joka tukisi päivittäistoimintoja ja olisi aina valmiudessa häiriötilanteiden hoitoon. ”Kaikille yhteisen tilannekuvan muodostumisen kannalta tämä olisi tärkeää. Meillä pitäisi olla vahva alueellinen yhteys terveydenhuollossa Uudenmaan, Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon ja Päijät-Hämeen välillä.” Valmiusjohtamisen malli muuttui vuoden 2023 alussa, kun Töölön sairaala suljettiin ja suuronnettomuusvalmius siirtyi Siltasairaalaan. Jo ennen muuttoa HUSin tilannekeskus (TIKE) oli aloittanut toimintansa Meilahden alueella. Hirvensalo pitää muuttoa hyvänä, sillä kaikki oleelliset toiminnot ovat samalla kampuksella. Erityistilanteiden johtaminen tilannekeskuksen tuella on nopean tilannekuvan muodostumisen ja keskuksen asiantuntijaverkoston avulla aikaisempaa sujuvampaa. ”Kykymme reagoida on nyt paljon vahvempi kuin aiemmin. Tilannekeskus kerää ajantasaista tietoa eri järjestelmistä ja Tapiolan siltaonnettomuus osoitti, että sitä osataan myös käyttää.” ## Viestintä olennainen osa kriisin hoitoa Yhden henkilön varassa operatiivinen valmiusjohtaminen ei ole tietenkään ollut, vaikka Hirvensalo on ollutkin paikalla jokaisessa uralleen osuneessa suuronnettomuudessa. Hän on ollut myös näkyvästi esillä mediassa ja tavoitettavissa kellon ympäri. Etenkin kansainvälisissä kriiseissä puheluja on tullut yötä myöten. ”Lääkintäpäällikön on oltava julkisuudessa omilla kasvoillaan ja rauhoitettava mediaa ja väestöä. Jatkossa voi kuitenkin miettiä, kuinka paljon viestintää tehdään juuri lääkintäpäällikön kasvoilla”, Hirvensalo pohtii. ”Esimerkiksi koronapandemiassa oli luontevaa, että infektiotautien asiantuntijoiden ja johtajaylilääkärien roolit olivat valtakunnallisesti korostuneita.” Proaktiivinen viestintä ja sosiaalinen media ovat auttaneet paljon viime vuosien kriisien hoidossa. Kun oikeaa tietoa saadaan nopeasti ja laajasti eteenpäin, se vähentää taakkaa tilannejohdon harteilta. Jotta katastrofeissa pystyy toiminaan lääkintäpäällikkönä, ei voi osallistua potilashoitoon tai upota potilaiden kohtaloihin. Itsensä on pidettävä irti kaikesta kauheudesta ja johdettava rationaalisesti. Hirvensalo myöntää, että väsyä kyllä voi. Johtamisvastuuta on voitava siirtää silloin, kun tilanne pitkittyy. ## Varautumisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa Hirvensalon jäädessä eläkkeelle HUSin lääkintäpäällikön vastuun ottaa hoitaakseen ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri **Jyrki Salmenkivi**. Hirvensalolla on täysi luotto siihen, että valmiusjohtaminen on hyvissä käsissä jatkossakin ja hän toivoo, että henkilöstön kyky ja tapa toimia kriisitilanteissa säilyy. ”Henkilöstö on aina ymmärtänyt välttämättömän tekemisen lähtökohdat eikä koskaan ole tullut yhtään vastarintaa johtamista kohtaan. Se on käsittämättömän hieno asia. Kun on oikea hätä, silloin tehdään”, Hirvensalo kiittelee. Tämä toimintatapa on Salmenkivellekin tuttu Jorvin 2000-luvun valmiuspäällikkyyden ja nyt vuodenvaihteessa päättyvän hallinnollisen ylilääkärin viran ajoilta. Hirvensalo toteaa, että nykyisessä maailmantilanteessa erilaisten häiriöiden ja kriisien uhka on kasvanut. Se korostaa myös varautumisen merkitystä. ”Me olemme entistä enemmän riippuvaisia erilaisista tietojärjestelmistä, ja infra on vaikeammin hallittavissa kuin ennen. Turvallisuusriskit ovat muuttuneet. Meidän pitää miettiä entistä enemmän huoltovarmuutta ja omavaraisuusasteetta koko Suomessa. Terveydenhuollon on kyettävä tekemään tarvittavia muutoksia joskus hyvinkin kiireellisellä aikataululla ja etukäteen sovituin valtuuksin.” ## Eero Hirvensalo - Työskentelee lääkintäpäällikkönä ja vastaavana ylilääkärinä HUSin valmiusyksikössä vuoden 2023 loppuun. Jää eläkkeelle virastaan vuoden 2024 alussa, mutta jatkaa kuitenkin erityistehtävissä HUSissa. - Lääkintäpäällikkö vastaa HUSin lääkinnällisen valmiussuunnitelman ajantasaisuudesta ja kehittää lääkinnällistä valmiusjärjestelmää. - Lääkintäpäällikön tehtäviin kuuluu kriisitilanteiden operatiivinen johtaminen, toiminnan suunnittelu, tilannekuvan muodostaminen ja resurssien ohjaaminen sen pohjalta. Äkillisissä tilanteissa lääkintäpäällikkö ohjaa myös viestintää. *Teksti: Suvi Huttunen* *Kuva: Matti Snellman* ## Lue myös: - [ Eero Hirvensalo koronapandemiasta: Kenelläkään ei ole kristallipalloa tulevaan ](/ajankohtaista/kenellakaan-ei-ole-kristallipalloa-tulevaan) - [ Tilannekeskus palveluksessanne ](/ajankohtaista/tilannekeskus-palveluksessanne) Jaa uutinen - [ Share on Facebook (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https://www.hus.fi/ajankohtaista/laakintapaallikko-eero-hirvensalo-kasvot-kaikkien-suuronnettomuuksien-johdossa) - [ Share on Linkedin (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.linkedin.com/sharing/share-offsite/?url=https://www.hus.fi/ajankohtaista/laakintapaallikko-eero-hirvensalo-kasvot-kaikkien-suuronnettomuuksien-johdossa) Tulosta tämä sivu