 <a id="main-content" tabindex="-1"></a>  Artikkeli - Julkaistu 22.3.2023 12.47

#  Uusi tutkimusprojekti haluaa selättää kielihaasteet 

  Asiasanat: - [Husari](<
            /haku?q=Husari
            >)
- [kipu](<
            /haku?q=kipu
            >)
- [kaksikielisyys](<
            /haku?q=kaksikielisyys
            >)
 
 Lääkäri ei ymmärrä potilasta, potilas ei ymmärrä lääkäriä, eikä kumpikaan ei osaa puhua luontevasti toisen kieltä. Monitieteellinen projekti yrittää löytää ratkaisuja helpottamaan näitä tilanteita. 

  ![Ann-Mari Estlander](/sites/default/files/styles/main_content_small/public/2023-03/Ann_Mari_Estlander.jpg?itok=66uDrWRW) 

 

 Ann-Mari Estlander

  Hyvistä aikeista ja kielipoliittisista ohjelmista huolimatta syntyy tilanteita, joissa hoitohenkilökunta ja potilas eivät ymmärrä toisiaan. Varsinkin kipua kuvailtaessa sanat saattavat kuulostaa vierailta toiselle osapuolelle.

”Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa lääkärin väärään diagnoosiin”, psykologi ja psykoterapeutti **Ann-Mari Estlander** sanoo.

Yhdessä seitsemän muun lääketieteen, kielitieteen ja viestinnän asiantuntijan kanssa hän on mukana poikkitieteellisessä tutkimusprojektissa kivusta ja ruotsin kielestä.

Estlanderin mielestä on mielenkiintoista yrittää selvittää, missä kohtaa kommunikaatio katkeaa.

”Missä vaiheessa ongelmat syntyvät eri kieliä puhuttaessa? On kyse kommunikaatiosta ja psykologiasta.”

## Tavoitteena hoitoa helpottava apuväline

 ![Tom Pettersson](/sites/default/files/styles/main_content_small/public/2023-03/Tom_Pettersson.jpg?itok=EiASUoD1) 

 

  Tom Pettersson  Myös professori ja sisätautien dosentti **Tom Pettersson** korostaa kuinka tärkeää potilaan ja hoitohenkilökunnan välinen ymmärrys on, jotta asianmukaista hoitoa voidaan antaa.

”Ymmärtääkö esimerkiksi suomenkielinen lääkäri adjektiivia molande, joka tarkoittaa jäytävää tai jomottavaa”, Pettersson miettii.

Tutkimusprojektin tavoitteena on hoitoprosessia helpottava apuväline.

”Jotain, mikä auttaisi ruotsinkielisten potilaiden ymmärtämisessä myös heitä, jotka eivät puhu täydellistä ruotsia. Esimerkiksi lyhyt kirjallinen dokumentti siitä, miten kipua ja särkyä kuvaillaan”, Pettersson sanoo.

Kysyntää on. Esimerkkinä Estlander mainitsee tilanteen, jossa hänet kutsuttiin ruotsinkielisen potilaan luo, jolla epäiltiin vaikeaa afasiaa. Kyseessä olikin vahvaa Pohjanmaan murretta puhuva henkilö.

”Projektissa on totta kai kyse ruotsinkielisistä potilaista, mutta yhä enemmän on kyse lääkäreistä ja potilaista, jotka eivät osaa toistensa kieliä. Tämä on tärkeä ja ajankohtainen tutkimus”, Estlander sanoo.

Svenska Kulturfondenin tukemassa tutkimusprojektissa ovat mukana Helsingin yliopistollinen sairaala, sekä Helsingin ja Tampereen yliopistot.

*Teksti: Michaela von Kügelgen  
Kuva: Mikko Hinkkanen*

Husari 1/2023

 



 

 Jaa uutinen

- [  Share on Facebook (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https://www.hus.fi/ajankohtaista/uusi-tutkimusprojekti-haluaa-selattaa-kielihaasteet)
- [  Share on Linkedin (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.linkedin.com/sharing/share-offsite/?url=https://www.hus.fi/ajankohtaista/uusi-tutkimusprojekti-haluaa-selattaa-kielihaasteet)
 


  

 

     Tulosta tämä sivu