# Epilepsiakirurgia Asiasanat: - [neurokirurgia](< /haku?q=neurokirurgia >) - [epilepsia](< /haku?q=epilepsia >) - [epilepsiakirurgia](< /haku?q=epilepsiakirurgia >) - ... Näytä kaikki asiasanat - [Neurokeskus](< /haku?q=Neurokeskus >) Epilepsiakirurgista toidenpidettä harkitaan, mikäli haitalliset epilepsiakohtaukset jatkuvat lääkehoidosta huolimatta. Erityisesti lasten kohdalla vaikea epilepsia voi hidastaa kehitystä, jolloin kirurgista hoitoa voidaan joutua harkitsemaan nopeastikin epilepsian alkamisen jälkeen.  Olemme tehneet HUSissa epilepsiakirurgisia toimenpiteitä 1990-luvun alusta lähtien. Nykyään teemme vuosittain 25–30 epilepsialeikkausta. Leikkauksista kolmanneksen teemme aikuispotilaille ja kaksi kolmannesta lapsipotilaille. Osalle vaikeaa epilepsiaa sairastavista epilepsiakirurgia tarjoaa mahdollisuuden päästä kokonaan eroon kohtauksista tai ainakin merkittävän helpotuksen epilepsiaan. Kaikkia vaikeaa epilepsiaa sairastavia emme kuitenkaan voi leikkauksella auttaa. Leikkausselvittelyjen yhteydessä voimme kuitenkin tarkentaa kohtausten tyyppiä, jolloin sopivan lääkehoidon määrittelemiseen on enemmän mahdollisuuksia. Joissakin tilanteissa voimme ehdottaa myös dieettihoitoa tai vagushermostimulaattorihoitoa (VNS), jossa aivoihin lähetetään sähköisiä ärsykkeitä ihon alle asennetun vagushermostimulaattorin avulla. Epilepsiakirurgisia toimenpiteitä tehdään Suomessa HUSin lisäksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. ## Leikkaushoidon suunnittelu ja leikkaustyypit --- Ennen leikkaushoitoa arvoimme leikkauksesta todennäköisesti saatavan hyödyn ja leikkaukseen liittyvät riskit. Selvitämme, voidaanko kohtauksia aiheuttava alue määrittää tarkasti, voidaanko se poistaa kokonaan aiheuttamatta haittoja ja kuinka lähellä leikkausaluetta sijaitsevat liikeaivokuori, puhekeskus ja näköaivokuori. Käytämme apuna erilaisia tutkimuksia, jotka määrittelemme yksilöllisesti. Leikkauksessa pyrimme poistamaan koko sen aivoalueen, joka aiheuttaa kohtauksia. Tämä alue voi olla pieni aivolohkon osa, mutta joskus jopa koko toinen aivopuolisko. Useimmiten epilepsiaa aiheuttava aivoalue on paitsi toiminnaltaan myös rakenteeltaan selvästi poikkeava ja näkyy aivojen magneettikuvassa. Lievät aivojen kehityshäiriöt eivät aina näy magneettikuvassa, mutta jos kohtauksia aiheuttava alue voidaan määrittää riittävän tarkasti muilla menetelmillä, leikkaushoito on mahdollinen. Jos emme voi poistaa epilepsiaa aiheuttavaa aluetta, voimme joissakin tapauksissa lieventää kohtauksia katkaisemalla ratoja, joita pitkin kohtauspurkaus leviää. ## Leikkausta edeltäviä tutkimuksia --- Ennen leikkausta arvioimme, mistä tutkimuksista on hyötyä leikkauksen suunnittelussa. Tutkimuksilla mm. paikannamme kohtauksia aiheuttavan aivoalueen sijaintia. Video-EEG-tutkimuksessa rekisteröimme samanaikaisesti aivosähkökäyrää ja videokuvaa ja aivojen magneettikuvauksella saamme tarkkoja anatomisia kuvia. Lisäksi voimme mitata esimerkiksi epileptisen purkausalueen verenkiertoa ja sähkömagneettisia kenttiä sekä aivojen aineenvaihduntaa. Voimme myös paikantaa puhetta ja muistia sekä tehdä näkökenttätutkimuksia ja kallonsisäisiä EEG-rekisteröintejä, jotka kuvaavat tarkasti hermosolukon toimintaa. Tutkimuksiin analyyseineen kuluu aikaa yleensä muutamia kuukausia. Leikkausmahdollisuuksien selvittely, leikkauksen odottaminen ja sen läpikäyminen ovat usein raskas ja pitkä prosessi. Leikkaushoidon harkintavaiheessa pyrimme mahdollistamaan psykiatrin tai lastenpsykiatrin tapaamisen. ## Ohimolohkoepilepsia soveltuu usein hoidettavaksi leikkaushoidolla --- Ohimolohkoepilepsia on parhaiten tunnettu lääkehoidolla huonosti hallittava aikuisten epilepsia, jota useimmiten voimme hoitaa leikkaushoidolla. Tyypilliset tähän epilepsiaan kuuluvat kohtaukset alkavat ennakkotuntemuksella ja jatkuvat poissaolokohtauksena. Magneettikuvauksessa voi ohimolohkon sisäpinnalla näkyä arpeutumista ja hermosolukon korvautumista sidekudoksella (ns. mesiaalinen skleroosi). Myöskään ohimolohkoepilepsiassa normaali aivojen magneettikuva ei sulje pois leikkausmahdollisuutta. Leikkauksessa poistamme ohimolohkon kärjen ja vaurioituneet sisäosat. Ennen leikkausta selvitämme, onko vauriota vain toisessa ohimolohkossa ja toimiiko toinen, jäljelle jäävä ohimolohko riittävän hyvin. Tutkimusten mukaan 70-80 % leikatuista ohimolohkopotilaista on kokonaan kohtauksettomia leikkauksen jälkeen. Epilepsialääkitys jatkuu leikkauksen jälkeen, mutta lääkityksen keventämistä voimme harkita, jos kohtauksia ei ole. Lasten kohdalla voimme joissakin tapauksissa lopettaa epilepsialääkityksen kokonaan. Suositteluhalukkuus (NPS) ## Neurokeskus Palautteita (kpl) 4958 Tilanne 2.5.2026 -100 83 100 i Mikä on NPS? ## [ Aivotalo (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.) ](https://www.terveyskyla.fi/aivotalo) terveyskyla.fi Aivotalosta saat tietoa aivojen terveydestä ja aivosairauksista sekä aivojen ja toimintakyvyn välisistä yhteyksistä. Terveyskylää ylläpitävät Suomen yliopistosairaalat. Tästä Aivotaloon  ## Palveluun liittyvät toimipisteet ### [ Anestesia- ja leikkausyksikkö, Siltasairaala ](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/meilahden-siltasairaala/anestesia-ja-leikkausyksikko) Siltasairaalan anestesia- ja leikkausyksikössä teemme neurokirurgian, ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, verisuonikirurgian ja…  ### [ Anestesia- ja leikkausyksikkö, Uusi lastensairaala ](/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/uusi-lastensairaala/anestesia-ja-leikkausyksikko-uusi) Uuden lastensairaalan Anestesia- ja leikkausyksikössä hoidamme alle 16-vuotiaita potilaita.  ## Lue lisää aiheesta ### [ Epilepsia Helsinki ](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/epilepsia-helsinki)  ### [ Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus ](/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/neuropsykologinen-tutkimus-ja-kuntoutus)  Päivitetty: 09.01.2026 Tulosta tämä sivu