”Hyksin yksi” tahditti viruslaboratorion kesän

Lempinimen ”Hyksin yksi” saaneen influenssa A(H1N1)v:n epidemiavaiheen arvellaan alkavan Suomessa parin viikon sisällä tätä kirjoitettaessa eli lehden ilmestymispäivän aikoihin influenssan ensimmäinen aalto saattaa olla käsillä.
 
– Valistuneen arvauksen mukaan epidemia on pian täällä, arvioi osastonylilääkäri Maija Lappalainen Huslabista.
 
Epidemiavaiheessa terveydenhuollon resurssit suunnataan riskiryhmien hoitoon. Riskiryhmiin luokitellaan alle kolmevuotiaat lapset, raskaana olevat naiset ja tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavat. Riskiryhmiin kuuluvilla influenssan oireet voivat kehittyä vakaviksi. 
 
Influenssa A(H1N1)v:n hoitoon riittää useimmiten kotihoito. Tarvittaessa voi käyttää kipu- ja särkylääkkeitä. Riskiryhmiin kuulumattomille potilaille suositellaan kotihoitoa niin kauan kun oireita ilmenee. Taudin oireet (yli 38 asteen kuume, kurkkukipu, nuha, yskä) paranevat yleensä noin viikon kuluessa. 
 
Riskiryhmiin kuulumattomilta sairastuneilta ei enää oteta virustestejä. Virustestaukset kohdistetaan riskiryhmiin kuuluville ja sairaalassa vuodeosastohoidossa oleville potilaille. Myös HUS-alueen päivystyksiin tulevat pneumoniapotilaat testataan. Riskiryhmiin kuuluvien potilaiden viruslääkitys pyritään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muille potilaille ei ohjeen mukaisesti määrätä viruslääkitystä. 
 

Milloin hoitoon?

 
Riskiryhmiin kuuluvien tulee hakeutua hoitoon mahdollisimman pian oireiden ilmaannuttua. Oman paikkakunnan terveyskeskus huolehtii niin riskiryhmiin kuuluvien kuin muidenkin potilaiden ohjauksesta oikeaan hoitopaikkaan. HUS:n alueella terveydenhuollon neuvontapuhelin (p. 09–10023) päivystää ympärivuorokautisesti, antaa hoito-ohjeita ja ohjaa tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Yleistä tietoa saa myös Kysy influenssasta -puhelinpalvelusta (p. 0800 02277).
 
Muiden kuin riskiryhmiin kuuluvien tulee hakeutua hoitoon samoin kriteerein kuin tavallisessa kausi-influenssassakin. Valtaosa potilaista ei tarvitse lääke- tai sairaalahoitoa. Influenssa A(H1N1)v -taudin vakavuus muistuttaa yhä enemmän kausi-influenssaa, mutta siitä poiketen sikainfluenssavirukseen sairastunee normaalia suurempi osa väestöstä. 
 

Käsihygienia kuntoon

 
Viimeistään nyt kannattaa kiinnittää erityistä huomiota käsihygieniaan. Käsien pesu vedellä ja saippualla mahdollisimman usein on paras tapa suojautua ja suojata. Myös käsihuuhteet kannattaa ottaa ahkeraan käyttöön etenkin työpaikoilla. Yski ja aivasta poispäin muista ihmisistä kertakäyttöiseen nenäliinaan tai hihaan. Pese kätesi niistämisen jälkeen ja laita käytetty nenäliina roskiin.
 

Laboratoriossa vilkasta

 
Kesän ajan eli epidemian rajaamisvaiheessa n. 90 prosenttia Suomessa otetuista (H1N1)v-virusnäytteistä on testattu HUSLABin viruslaboratoriossa Haartmaninkadulla. Loput on tehty Turun yliopiston virusopin laitoksella. Nyt testauksia aletaan tehdä myös muiden yliopistosairaanhoitopiirien laboratorioissa. 
 
– Kiirettä on pitänyt vapun alusviikosta lähtien, jolloin ensimmäiset näytteet saapuivat tutkittaviksi, kertoo osastonylilääkäri Maija Lappalainen. 
 
Haartmaninkadun viruslaboratoriossa pystytettiin testausvalmius jo vapunaattoon mennessä, ja siitä lähtien testattavia hengitystienäytteitä alkoi saapua kiihtyvään tahtiin. Taudin rajausvaiheessa kaikki taudin epäilykriteerit täyttävät potilaat testattiin ja testejä tehtiin päivittäin, myös viikonloppuisin. Aluksi joka viikko muutama niistä oli positiivinen.  
 
Ennen näytteen tuloa lähettävästä laboratoriosta ympäri Suomea soitettiin virologian laboratorioon, joten laboratorion väen aikaa kului myös puhelimessa. HUS-alueen näytteet otettiin Aurorassa, josta ne lähetettiin taksilla Haartmaninkadulle. 
 
– Vaikka harvat potilaat ovat tarvinneet sairaalahoitoa, näytteitä on otettu paljon. Yhteistyö infektioklinikan väen kanssa on sujunut erittäin hyvin. Olemme yhdessä laatineet mm. näytteenotto-ohjeistukset. 
 
Maija Lappalaisen mukaan tauti on ainakin toistaiseksi ollut yllättävän lieväoireinen. 
 

Tyyntä myrskyn edellä

 
Normaalioloissa laboratoriossa on päivystysrinki elinsiirtotapauksia varten. 
 
– Nyt jouduimme perustamaan toisen päivystysringin, jonka avulla siirryimme kesän ajaksi tekemään seitsenpäiväistä työviikkoa. Sen jälkeen, kun epidemian rajaamisvaiheesta siirryttiin lieventämisvaiheeseen 27. heinäkuuta, jokaista tautitapausta ei ole ollut enää tarpeen laboratoriotestillä varmentaa, joten näytteiden määrä on hieman vähentynyt. Nyt ennen epidemian tuloa sunnuntait on sentään voitu pitää vapaina, kertoo Maija Lappalainen.  
 
Näytteitä saapuu tätä kirjoitettaessa 25–35:n päivävauhtia. Yhteensä elokuun puoliväliin mennessä näytteitä on tutkittu 1 200. 
 
Testi valmistuu saapumisestaan noin yhden työpäivän kuluessa. Virukset ovat pieniä, joten niitä ei näe maljalla, kuten bakteerit näkyvät. Ainoa luotettava ja kohtuullisen nopea testi toistaiseksi tutkia H1N1v-virusta on työläs geenimonistus-menetelmä (PCR), jonka tekeminen vaatii erikoistiloja ja -osaamista.
 
– Luotettavaa ns. pikatestiä sikainfluenssan toteamiseksi ja poissulkemiseksi ei vielä ole, joskin niitä on kyllä tulossa.
 
Viruslaboratorion tunnelma on kaikesta tohinasta huolimatta rauhallinen. Testit tehdään laboratorioissa, joihin mennään suojavaatteiden vaihdon jälkeen kahden oven läpi. 
 
– Näytteet tutkitaan biosuojakaapeissa. Kaappi suojelee työntekijän lisäksi myös näytettä, koska ne ovat geenimonistusmenetelmää käytettäessä erittäin kontaminaatioherkkiä. 
 
Tätä kirjoitettaessa laboratoriossa eletään suvantovaihetta – tyyntä myrskyn edellä – ja hiotaan toimintoja vieläkin sujuvimmaksi, mm. työlästä näytekäsittelyä on automatisoitu. 
 
A(H1N1)v-influenssaa vastaan on kehitteillä rokote, jonka ei kuitenkaan arvella ehtivän ennen taudin ensimmäistä aaltoa, mutta seuraavaan tautiaaltoon mennessä sellainen on ehkä käytössä. Myöskään virallisia päätöksiä sen käytön priorisoinneista ei ole tehty.
 
Teksti: Johanna Nikunen
 
Kuvat: Timo Löfgren