Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Tekoälyyn perustuva kuvatulkinta hyödyksi aivoverenkiertohäiriöiden tutkimuksessa

Tekoälyyn perustuva kuvatulkinta hyödyksi aivoverenkiertohäiriöiden tutkimuksessa

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy laaja kirjo erilaisia aivomuutoksia ja tiedonkäsittelyoireita, selviää HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
 
Seurannassa aivolöydökset ennustavat etenevää kognitiivista heikentymistä tiedonkäsittelyn nopeuden, toiminnanohjauksen ja muistin alueilla​. Lisäksi ne ennakoivat arjen toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen heikentymistä.   ​

Tämä selviää HUSin Neurokeskuksen ja Helsingin yliopiston tekemästä tutkimuksesta ”Global burden of small vessel disease-related brain changes on MRI predicts cognitive and functional decline”.

HUSissa ja Helsingin yliopistossa on käynnissä aivoverenkiertohäiriöitä ja erityisesti aivojen pienten suonten tautia tutkiva pitkittäisseurantahanke, jossa hyödynnetään tekoälyavusteisia MRI-kuvatulkintamenetelmiä ja laajoja neuropsykologisia tutkimuksia. 

”Vastaavaa menetelmää, jolla kyettäisiin tunnistamaan usean tyyppiset aivomuutokset automaattisesti yhtä aikaa, ei ole aiemmin kehitetty. Pienten suonten tautiin liittyvien aivomuutosten kokonaismerkitystä taudin kliinisen etenemisen kannalta ei ole yhtä laajasti kuvattu”, sanoo neuropsykologian dosentti Hanna Jokinen-Salmela HUSista.

”Aivokuvantamislöydösten tulkinta on potilastyössä perustunut pääasiassa visuaaliseen arviointiin. Lähitulevaisuudessa tekoälyavusteiset kuvatulkintamenetelmät voivat olla hyödyllisiä apuvälineitä”, Jokinen-Salmela jatkaa.

Tutkimus on toteutettu neurologian, neuropsykologian, neuroradiologian ja teknologian asiantuntijoiden monitieteellisenä yhteistyönä laajassa kansainvälisessä monikeskushankkeessa Leukoaraiosis and Disability Study. Tutkimuksen tulokset antavat tärkeää tietoa aivoverenkiertohäiriöihin liittyvien aivomuutosten merkityksestä kliinisten ja kognitiivisten oireiden etenemisen kannalta. 

Tähän mennessä tutkimustietoa on kertynyt pääasiassa pitkälle edenneen pienten suonten taudin oireista. Haasteena on korkean riskin henkilöiden tunnistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa sekä nopea diagnoosiin pääseminen tapauksissa, joissa tiedonkäsittelyn häiriö pahenee jatkuvasti.


Julkaisu
Hanna Jokinen, Juha Koikkalainen, Hanna M. Laakso, Susanna Melkas, Tuomas Nieminen, Antti Brander, Antti Korvenoja, Daniel Rueckert, Frederik Barkhof, Philip Scheltens, Reinhold Schmidt, Franz Fazekas, Sofia Madureira, Ana Verdelho, Anders Wallin, Lars-Olof Wahlund, Gunhild Waldemar, Hugues Chabriat, Michael Hennerici, John O’Brien, Domenico Inzitari, Jyrki Lötjönen, Leonardo Pantoni, Timo Erkinjuntti:


Lisätietoja
Neuropsykologian erikoispsykologi, dosentti Hanna Jokinen-Salmela
hanna.jokinen@helsinki.fi, puh. 050 476 6235
HUS, Neurokeskus, Neuropsykologia 
Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Neurotieteiden osasto sekä Psykologian ja logopedian osasto 

Neurologian ylilääkäri, apulaisprofessori 
Susanna Melkas
susanna.melkas@hus.fi, puh. 040 5013589
HUS, Neurokeskus, Neurologia 
Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Neurotieteiden osasto
Tulosta
27.11.2019 12:00