Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan Suomen viisi yliopistosairaalaa ovat hedelmöityshoitojen osalta syrjineet itsellisiä naisia ja naispareja.
Lautakunta pyrkii näin ohittamaan kunnat ja ne terveydenhoitoalan viranomaiset, jotka tähän saakka ovat päättäneet hoidon rajoista.
Valtioneuvoston alainen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on 9.12.2016 tehnyt ratkaisun, jonka mukaan viisi yliopistosairaanhoitopiiriä - Pirkanmaa, Helsinki ja Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi – ovat yhteisesti tehdyllä linjauksella syrjineet itsellisiä naisia ja naispareja eväämällä heiltä mahdollisuuden hedelmöityshoitoon luovutetuilla sukusoluilla. Myöskään heteroparit eivät ole saaneet hedelmöityshoitoa lahjasoluilla. Yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärien mukaan kyse ei ole syrjinnästä, vaan julkisen terveydenhuollon rajojen asettamisesta.
Suomalaiseen julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvasta hoidosta säädetään terveydenhuoltolain 7§:ssä, että ”Terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus”. On yleisesti hyväksyttyä, ettei seksuaalinen suuntautuminen tai yksin asuminen ole lääketieteellinen asia, joten sosiaalisin syin annettavat lapsettomuuden hoidot eivät ole lääketieteellisesti perusteltua hoitoa.
Eniten johtajaylilääkäreitä hämmästytti se, että juuri hedelmöityshoitojen osalta lautakunta totesi yhdenvertaisuuslain ohittavan lääketieteellisiin syihin perustuvat hoitoperusteet. Yksi lautakunnan jäsen olikin päätöksestä erimielinen ja totesi, että lautakunnalla ei ole oikeutta tulkita potilaan asemasta ja oikeudesta annettua lakia.
Ongelma lääketieteellisten ja biologisten syiden ohittamisessa on, että se johtaa täysin rajattomaan tilanteeseen. Lautakunnan päätös tarkoittaa esimerkiksi lahjamunasoluhoitojen toteuttamista julkisilla varoilla naisille ilman yläikärajaa – hoidon tulokset ovat varsin hyviä jopa 60-vuotiaille.
Johtajaylilääkärien velvollisuus on terveydenhuoltolain 57§ mukaan päättää hoitoon ottamisesta sairaaloissaan. Johtajaylilääkärit ovat noudattaneet tätä velvoitetta ja tehneet sen mukaisesti yhteisen päätöksen siitä, että lahjasoluilla tapahtuvaa hedelmöityshoitoa ei tarjota julkisessa terveydenhuollossa. Nyt lautakunta asettaa kaikille viidelle johtajaylilääkärille henkilökohtaisen 30 000 euron uhkasakon. Tämä on suomalaiseen oikeusjärjestelmään kuulumaton ylilyönti, joka jo sellaisenaan tekee päätöksestä valittamisen välttämättömäksi.
Kaikilla on oikeus hankkia hoitoa lapsettomuuteen sen syistä riippumatta. Sosiaalisin syin toteutettavat lapsettomuuden hoidot eivät kuitenkaan kuulu verovaroin korvattavaan palveluvalikoimaan, eikä Kela maksa niistä korvauksia yksityissektorilla.
Päätös aiheuttaisi miljoonien eurojen lisäkustannukset kunnille tilanteessa, jossa rahat jouduttaisiin ottamaan muista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Johtajaylilääkärit eivät hyväksy, että näin merkittävä yhteiskunnallinen päätös tehdään lautakunnassa ilman minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelua. Asian käsittelyä terveydenhuollon julkisia palveluita ohjaavassa, Sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa, Palveluvalikoimaneuvostossa on odotettu jo lähes kaksi vuotta, mutta asia ei ole edennyt.
Johtajaylilääkärit edellyttävät, että Palveluvalikoimaneuvosto ottaa asian nyt pikaisesti käsittelyyn ja ratkaisee, millä kriteereillä hedelmöityshoidot kuuluvat Suomessa julkisen palvelun piiriin.
22.12.2016
Suomen yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit,
Kari-Matti Hiltunen, Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri
Markku Mäkijärvi, Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri
Aino-Liisa Oukka, Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri
Jorma Penttinen, Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri
Samuli Saarni, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri