Tutkimuksessa selvisi, että terveyssosiaalityössä tarjotaan emotionaalista tukea ja tietoa sopeutumisesta sairauteen ja elämäntilanteen muutoksiin sekä vahvistetaan potilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Suomalaista terveyssosiaalityötä kartoittavan tutkimuksen tulokset kertovat, että terveyssosiaalityössä tarjotaan emotionaalista tukea ja tietoa sopeutumisesta sairauteen ja elämäntilanteen muutoksiin sekä vahvistetaan potilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Keskeistä on vaativien tilannearvioiden tekeminen, terveysperusteisten etuuksien selvittely ja palvelu- ja läheisverkoston kokoaminen potilaan tueksi. Terveyssosiaalityö varmistaa osaltaan terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuutta huolehtimalla, että potilaat saavat tukea omaisiltaan sekä tarvitsemansa sosiaalipalvelut ja muut palvelut.
Tutkimuksessa 249 terveyssosiaalityöntekijää HUSista, Helsingin kaupungilta, Taysista ja Tampereen kaupungilta kuvasivat yhden työpäivän aikana tekemäänsä työtä viiden minuutin tarkkuudella. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalaisen terveyssosiaalityön sisältöjä on kartoitettu näin laajasti.
Tilannearvioita, terveysperusteisten etuuksien selvittämistä ja psykososiaalista tukea
Terveyssosiaalityöntekijät työskentelevät akuuteissa tilanteissa ja kiireettömässä hoidossa osana somaattista, psykiatrista ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjua. Terveyssosiaalityön erityisosaamista ovat vaativien tilannearvioiden tekeminen, terveysperusteisten etuuksien selvittely ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ja järjestäminen. Sosiaalityössä tehdään myös sosiaalipalveluja koskevaa neuvontaa, työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämistä ja yhteistyötä potilaan omien verkostojen, viranomaisten ja järjestöjen kanssa.
Terveyssosiaalityössä potilaan elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisuutena ja etsitään ratkaisuja tukea potilasta sekä hänen läheisiään oikea-aikaisesti koko hoitoprosessin aikana. Potilaiden hyvää kokemusta terveydenhuollossa vahvistetaan tuomalla esiin potilaan ja perheenjäsenten toiveita ja tarpeita.
Terveyssosiaalityöntekijää tarvitaan esimerkiksi silloin, kun on kyse työkyvyttömyydestä ja kuntoutusmahdollisuuksista, vanhemmuuteen, lapsiin sekä perhe- ja parisuhteisiin liittyvistä kysymyksistä, mielenterveyshaasteista, psykosomaattisesta tuesta sairauden käsittelyyn ja siihen sopeutumiseen sekä läheisten tukemiseen sairauden tai kuoleman kohdatessa.
Terveyssosiaalityön tehtäväkentän laajuutta kuvaa hyvin se, että tutkimuspäivän aikana 249 terveyssosiaalityöntekijää hoitivat yli 1 700 potilaan asioita. Tilannearviointien ja ohjauksen taustalla oli 84 erilaista elämäntilannetta.
Laajat moniammatilliset verkostot
Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät työskentelevät itsenäisesti, yhteistyössä toisen sosiaalialan asiantuntijan kanssa tai osana moniammatillisia tiimejä, jolloin saavutetaan saumaton yhteistyö ja palveluiden hyvä koordinaatio.
Suurin osa moniammatillisesta työstä tehdään muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa (lääkärit, hoitajat ja terveydenhuollon erityistyöntekijät, 37%). Sosiaalityöntekijät ovat tiiviissä yhteistyössä myös KELAn (16 %) ja sosiaalihuollon muiden toimijoiden kanssa, kuten perhepalvelujen ja lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen kanssa (yhteensä 23 %).
Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat varhaiskasvatus, sivistystoimi, päihde- ja asumispalvelut, maahanmuuttopalvelut, poliisi ja oikeuslaitos, vakuutus- ja kuntoutuslaitos, kirkko ja kolmas sektori.
Terveyssosiaalityöntekijöiden yleisin työote oli ratkaisu- ja tehtäväkeskeisyys (42 %). Paljon käytettiin myös voimavarakeskeisyyttä, voimaannuttamista tai motivoivaa haastattelua. Muita työtapoja olivat muun muassa perhetapaamiset ja kriisi-interventiot. Nämä lähestymistavat ovat tutkimusperustaisia.
Taustatietoa tutkimuksesta
Tutkimukseen osallistui 249 terveyssosiaalityöntekijää HUSista, Helsingin kaupungilta, Taysista ja Tampereen kaupungilta. Tutkimuksessa toistettiin aiemmin Melbournen yliopistossa Australiassa tehty tutkimus ja tulosten pohjalta tehdään myös kansainvälistä vertailututkimusta. Tutkimusta koordinoidaan Soccan Heikki Waris -instituutissa. Sidosryhmäraportti tuo tiivistetysti esille ensimmäiset empiiriset tulokset.