Suu-ja leukakirurgiassa käytetyt 3D-mallintamalla ja pikavalmistuksessa tehdyt istutteet pysyvät muodossaan eivätkä lisää infektioita tai uusintaleikkausten määrää.
Kun oikomishoito ei auta, siirretään kasvojen luut hampaineen kirurgisin keinoin paikoilleen. HUS on ollut Euroopan eturintamassa uusien leukakirurgisten menetelmien ja istutteiden käyttöönotossa.
- Ihanteellinen istute sopii täydellisesti tarkoitettuun paikkaansa, säilyttää muotonsa eikä herkistä tulehduksille. Tätä tavoitetta olemme hakeneet 3D-mallintamisen ja pikavalmistustekniikan avulla, sanoo hammaslääketieteen tohtori, kirurgi Juho Suojanen HUSin plastiikkakirurgian klinikan Huuli- ja suulakihalkiokeskuksesta.
Uudessa menetelmässä potilaalle tehdään viipalekuvaus ja sen perusteella kolmiulotteinen mallinnus kasvojen luista sekä pehmytkudoksista, jolloin istute saadaan tehtyä täsmälleen tarvittuun muotoon.
Samalla määritellään luun sahauslinjat ja ennalta määritellyt istutteiden kiinnityskohdat. Yksilöllinen istute valmistetaan joko titaanista tai PEEK-muovista tietokoneavusteisesti sorvaamalla tai lasersintraamalla.
Maailmalla on tehty vain vähän tutkimuksia pikavalmistettujen istutteiden hyödyistä ja haitoista. Niiden pinta on nimittäin usein perinteistä rosoisempi ja kiinnitystä varten joudutaan paljastamaan tavallista enemmän luuta, mikä on herättänyt epäilyn lisääntyneestä infektioriskistä.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kuinka kolmiulotteisen mallinnuksen perusteella pikavalmistettujen istutteiden luotettavuutta yläleuan korjauksessa sekä lisäävätkö ne infektioita ja uusintaleikkausten määrää.
Yläleukaleikkauksen onnistumista selvitettiin 31 uusin ja 37 perinteisin menetelmin HUSissa operoidun potilaan kolmen vuoden ajan rekisteritietojen perusteella. Tutkimuksessa ilmeni, että infektiot ja haavakomplikaatiot ovat harvinaisia kummassakin potilasryhmässä.
- Yläleuan leikkauksissa uusi menetelmä ei aiheuttanut lainkaan infektioita tai uusintaleikkauksia. Perinteisellä menetelmällä operoiduista kolmelle tehtiin uusintaleikkaus leuan epätarkan aseman vuoksi. Määrä ei ole tilastollisesti merkittävä, joten tämän tutkimusaineiston perusteella voi sanoa, että uusi menetelmä on ainakin yhtä luotettava kuin perinteinen menetelmä, Suojanen tiivistää.
Yksilöllisesti muotoillut istutteet pystytään valmistamaan muutamassa päivässä, joten koko prosessi ja leikkausaika ovat jopa perinteistä nopeampia ja kohtuuhintaisia.
- Sen lisäksi, että istutteet saadaan sopimaan täsmällisesti tarvittavaan kohtaan, ovat hoitotulokset tasalaatuisempia ja lisäksi kasvojen lopullisen muodon saa suunniteltua perinteistä tekniikkaa luotettavammin, Suojanen sanoo.
Potilasmäärä karttuu, tutkimustieto tarkentuu
Tutkimus 3D-mallinnosten perusteella pikavalmistetuista istutteista jatkuu, ja potilastapauksien lisäännyttyä saadaan tarkempaa tietoa menetelmien mahdollisista eroista. Pian Juho Suojaselta tutkimusryhmineen julkaistaan tutkimukset alaleuan korjauksesta sekä kasvojen asymmetriakorjauksista PEEK-istutteilla.
Kasvojen alueen korjausleikkauksiin on käytetty perinteisesti titaanista valmistettuja levyjä, jotka muotoillaan niiden asentamisen yhteydessä sekä ruuvataan ylä- tai alaleukaluuhun kiinni.
Perinteisten istutteiden ongelmana on ollut niihin taivuttamisen yhteydessä mahdollisesti muodostuva jännite, joka saattaa vähitellen palauttaa istutteen sen alkuperäiseen muotoonsa.
Lisäksi luun asemointi tapahtuu käsivaralla, joka lisää lopputuloksen epätarkkuutta. Tilanteen korjaamiseksi voidaan tarvita uusintaleikkaus, joka puolestaan altistaa infektioille ja muille komplikaatioille.
HUSissa tehdään 16 – 60-vuotiaille vuosittain 100 leukakirurgista sekä 25 plastiikkakirurgista toimenpidettä potilaille, joiden purentaongelmaa ei ole oikomishoidolla saatu korjattua.
Uutta menetelmää käytetään myös kehityshäiriöistä, syöpähoidoista tai tapaturmista johtuvien suun alueen ongelmien korjaamisessa.
LINKIT TUTKIMUKSIIN
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola