Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Synnytyspelkoon erikoistuneet psykologit neuvovat tulevia synnyttäjiä: näin lisäät voimavarojasi koronavirusepidemian aikana

Synnytyspelkoon erikoistuneet psykologit neuvovat tulevia synnyttäjiä: näin lisäät voimavarojasi koronavirusepidemian aikana

Psykologit Sara Nurminen ja Ea Huhtala kertovat, miten tuleva äiti voi valmistautua psyykkisesti koronavirusepidemian aikaiseen synnytykseen.​
 
HUS_Naistentaudit_ja_synnytykset_08.jpg

Koronavirusepidemia ja synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäolorajaukset ovat aiheuttaneet huolta monien lasta odottavien keskuudessa. Lue myös: Usein kysyttyjä kysymyksiä HUSin synnytyssairaaloiden tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajaamisesta​​

Synnytykseen valmistautuminen voi normaalioloissakin tuntua hankalalta. Voi olla vaikea tunnistaa sitä, mihin on hyödyllistä keskittyä ja mihin itsellä on mahdollisuutta vaikuttaa. Nyt koronaviruspandemian aikaan raskauteen, synnytykseen ja sen jälkeiseen aikaan liittyvä turvallisuuden ja pystyvyyden tunne ovat entistä enemmän koetuksella kenellä tahansa odottajalla. Epätietoisuus ja hallinnan tunteen puute voivat lisätä huolta tai pelkoa, mikä on ymmärrettävää ja luonnollista reagointia. Tällöin on tärkeää pysähtyä havainnoimaan omia tunteita, ajatuksia ja toimintaa sekä palauttaa mieleen omia vahvuuksia ja voimavaroja, joiden varassa on aiemmin selvinnyt vaikeissa tilanteissa.

Olemme listanneet keinoja, joilla kuka tahansa voi lisätä turvallisuuden ja hallinnan tunnettansa epävarmoissa, rajoittavissa ja uhkaavilta tuntuvissa olosuhteissa. Jos olet tulossa synnyttämään HUSin synnytyssairaaloihin, ja koet huolta pärjäämisestäsi synnyttäneiden osastolla ilman tukihenkilön läsnäoloa, voit pyytää äitiysneuvolastasi lähetettä Turvallisuuden tunteen vahvistaminen synnytyksessä ja lapsivuodeosastolla (Tunteva) -etävalmennukseen (suomeksi ja englanniksi). Julkisen terveydenhuollon äitiysneuvoloille on lähetetty ohjeet lähetteen laatimiseen. 

Hyödyllinen toiminta odotusaikana

Tunnetietoisuuden vahvistaminen

  • ​Pyri havainnoimaan, tunnistamaan ja nimeämään omia ajatuksiasi, tunteitasi, kehon reaktioita ja muuta toimintaasi. 
  • Jaa omia tunteitasi ja ajatuksiasi jakamalla niitä esimerkiksi läheisille ja ystäville puhuen tai kirjoittaen.

Stressitietoisuuden vahvistaminen

  • ​Pyri lisäämään ymmärrystäsi siitä, mikä kuormittaa ja mikä rauhoittaa sinua. 
  • Pohdi, mikä on itsellesi ominainen tapa selvitä stressaavissa tilanteissa tai suojautua kuormitukselta. 
  • Pohdi, mitkä asiat tai toiminta tuottavat mielihyvää ja tukevat omaa hyvinvointiasi. 
  • Huolehdi unesta, ravinnosta ja liikunnasta siinä määrin kuin se on mahdollista.

Turvatietoisuuden ja hallinnan tunteen vahvistaminen

  • ​Myönteiset, rakentavat ja hyödylliset ajatukset ovat itseään vahvistavia ja tukevat kykyäsi toimia.
  • Pohdi, mitkä asiat ovat aiemmin tuottaneet sinulle turvan tunnetta.
  • Palauta mieleen, millaiset ajatukset tai toiminta rauhoittavat mieltäsi.
  • Mieti, millä tavoin voit kokea turvan tunnetta muista riippumatta.
  • Kohdenna huomiosi ja voimavarasi asioihin, joihin voit vaikuttaa.
  • Pyri irrottautumaan asioista, jotka ovat oman hallinnan ja kontrollin ulkopuolella, vaikka ne kuinka vaivaisivat mieltäsi. Näihin et voi vaikuttaa.

Voimavarojen vahvistaminen

  • Palauta mieleesi, mitä olet aiemmin tehnyt selvitäksesi ahdistavasta tilanteesta. Mikä tuolloin on auttanut, toiminut ja ollut hyödyllistä? 
  • Pohdi, miten olemassa olevia vahvuuksiasi voit hyödyntää synnytyssairaalassa olosiaikana.

Hyödyllinen toiminta synnytykseen valmistautuessa 

  • ​Hyväksy, että synnytykseen liittyy väistämätöntä epävarmuutta. 
  • Herätä itsessäsi myönteinen uteliaisuus synnytystä kohtaan. Pohdi, mitä odotat innolla ja mielenkiinnolla. Mitä haluat kokea ja oppia uudesta tilanteesta?
  • Mieti, mitkä asiat synnytyksessä tuntuvat haastavilta tai sietämättömiltä. Jos mahdollista, pue pelkosi sanoiksi ja puhu niistä läheisillesi. Pelkästään pelkojen äänen sanominen tai paperille listaaminen voi niitä jo lieventää. 
  • Kuvittele erilaisia vaihtoehtoja. Mikä on parasta, mitä voi käydä? Mikä pahinta? Mikä taas todennäköisintä? Mihin itse voit olla tyytyväinen?
  • y synnytykseen liittyviä ajatuksia läpi yhdessä kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa. Toisen ihmisen mukaan ottaminen ja hänen ajatustensa kuuleminen voi lievittää myös omia huoliasi ja riittämättömyyden tunteitasi.  
  • Pohdi, mitä keinoja voisit käyttää turvan ja hallinnan tunteen vahvistamiseen synnytyksessä ja lapsivuodeosastolla. Mitkä ajatukset rauhoittavat sinua? Minkälaista tuttua ja turvallista toimintaa sinun on mahdollista toteuttaa? Miten voit rentouttaa kehoasi? Voit listata eri vaihtoehtoja ja harjoitella ja vahvistaa näitä keinoja odotusaikana. 
  • Mieti tulevaa aikaa vauvasi kanssa. Pyri muodostamaan rauhoittavia mielikuvia teistä yhdessä. Mitä olette tekemässä? Miltä vauva tuntuu? Minkälainen olo teillä on? 

Hyödyllinen toiminta synnytyksen aikana

  • ​Pyri ylläpitämään uteliasta ja hyväksyvää mieltä synnytystäsi kohtaan. Synnytyksen kulkua ei kukaan voi etukäteen tietää.
  • Tee asioita, joihin voit vaikuttaa. Pyri esimerkiksi haastavina hetkinä kiinnittämään huomiosi hengitykseesi tai aktivoimaan turvaa tuottavia mielikuvia ja toimintaa.
  • Kokeile uteliaasti niitä keinoja, joista ajattelet olevan hyötyä. Ole avoin ja luova. Etukäteen ei voi varmuudella tietää, mikä toimii ja mikä ei.
  • Pyydä apua ja turvaudu toisiin. Et ole synnytyksessäsi yksin, vaikka tuntisit hetkittäin pelkoa, epävarmuutta tai avuttomuutta.

Hyödyllinen toiminta synnyttäneiden osastolla

  • ​Synnytyksen jälkeen kehosi ja mielesi on läpikäynyt valtavan psyykkisen ja fyysisen mullistuksen. Pyri lepäämään ja rauhoittumaan. Älä vaadi itseltäsi liikoja.
  • Kiintymys äidin ja vauvan välillä alkaa muodostua ensi hetkistä lähtien. Pyri rauhoittumaan vuorovaikutukseen vauvasi kanssa. Ihmettele häntä ja nauti ensimmäisistä hetkistänne yhdessä. 
  • Pidä yhteyttä läheisiin ja ystäviisi oman jaksamisesi mukaan. 
  • Pyydä apua, kun koet sitä tarvitsevasi. Yksin ei tarvitse pärjätä!
  • Synnyttäneiden osastolla vietetty aika on yleensä lyhyt. Pyri pitämään mielessä se, että pääsette pian vauvasi kanssa yhdessä kotiin.

Hyödyllistä ja rauhoittavaa toimintaa voi olla monenlaista. Kokeilemalla tiedät, mikä sopii sinulle parhaiten. Pidä mieli avoimena – olet kokemassa jotain ainutlaatuista. Voit pystyä asioihin, mihin et uskonutkaan!

Tulosta
20.4.2020 14:39
 

 På svenska

 
Psykologer som specialiserat sig på förlossningsrädsla ger råd till blivande föderskor: så här blir du starkare under coronavirusepidemin 

Psykologerna Sara Nurminen och Ea Huhtala förklarar hur en blivande mamma kan förbereda sig psykiskt inför en förlossning under coronavirusepidemin.  

Coronavirusepidemin och begränsningarna av stödpersoner för föderskor har väckt oro bland många som väntar barn. Läs också: Vanliga frågor om begränsningar av rätten att ha stödpersoner på HUS förlossningssjukhus (på finska)

Det kan kännas svårt att förbereda sig inför en förlossning även under normala omständigheter. Det kan vara svårt att veta vad man ska fokusera på och vad man själv kan påverka. Nu under coronaviruspandemin kan känslan av säkerhet och förmåga sättas på prov ännu mer för den gravida vad beträffar graviditet, förlossning och tiden efter graviditeten. Osäkerhet och känslan av brist på kontroll kan öka oron eller rädslan, vilket är ett förståeligt och naturligt sätt att reagera. Då är det viktigt att stanna upp och observera sina känslor, tankar och aktiviteter samt att minnas sina styrkor och resurser som man tidigare har haft hjälp av i svåra situationer.

Vi har listat metoder som vem som helst kan använda för att öka känslan av säkerhet och kontroll i omständigheter som känns osäkra, begränsande och hotfulla. Om du ska föda på HUS sjukhusen och om du känner dig orolig för hur du ska klara dig på BB-avdelningen utan närvaro av en stödperson, kan du be mödrarådgivningen om en remiss till distanshandledningen Turvallisuuden tunteen vahvistaminen synnytyksessä ja lapsivuodeosastolla (Tunteva) (på finska och engelska, tyvärr inte på svenska). Anvisningar om att upprätta en remiss har skickats till sjuk- och hälsovårdens mödrarådgivningar. 

Bra aktiviteter under graviditeten

Stärka den känslomässiga medvetenheten

  • ​Sträva efter att iaktta, identifiera och namnge dina egna tankar, känslor, kroppsreaktioner och andra funktioner. 
  • Dela dina känslor och tankar genom att till exempel prata eller skriva om dem till närstående och vänner.

Stärka medvetenheten om stress

  • ​Sträva efter att öka din förståelse för vad som belastar dig och vad som lugnar dig. 
  • Fundera på vad som är ett karakteristiskt sätt för dig att hantera stressiga situationer eller för att skydda dig från stress. 
  • Fundera över vilka saker eller aktiviteter som ger dig glädje och stöder ditt eget välbefinnande. 
  • Se till att du får tillräcklig sömn, mat och motion så långt som det är möjligt.

Stärka känslan av säkerhet och kontroll

  • Positiva, konstruktiva och användbara idéer är självförstärkande och stöder din förmåga att agera.
  • Fundera på vad som tidigare har gett dig en känsla av trygghet.
  • Minns vilka tankar eller handlingar som lugnar ditt sinne.
  • Tänk på hur du kan uppleva en känsla av säkerhet oavsett andra.
  • Fokusera din uppmärksamhet och dina resurser på sådant som du kan påverka.
  • Försök att frigöra dig från sådant som du inte kan styra över och som är utom kontroll, hur mycket de än skulle bekymra dig. Du kan inte påverka dessa.

Stärka de egna resurserna

  • ​Påminn dig själv om vad du har gjort tidigare för att hantera en oroande situation. Vad hjälpte då, vad fungerade och var till nytta? 
  • Fundera på hur du kan använda dina styrkor under din vistelse på förlossningssjukhuset.

Bra förberedande aktiviteter inför förlossningen 

  • ​Acceptera att förlossningen innebär oundviklig osäkerhet. 
  • Väck en positiv nyfikenhet hos dig själv inför förlossningen. Fundera på vad du förväntar dig med entusiasm och intresse. Vad vill du uppleva och lära dig av den nya situationen?
  • Fundera på vad som känns krävande eller outhärdligt i förlossningen. Om möjligt, sätt ord på din rädsla och prata om den med dina närstående. Det kan lindra rädslan att bara prata eller skriva den på papper. 
  • Föreställ dig olika alternativ. Vad är det bästa som kan hända? Vad är det värsta? Vad är det mest sannolika? Vad kan du vara nöjd med?
  • Gå igenom dina tankar om förlossningen tillsammans med din partner eller stödperson. Det kan även lindra din egen oro och känslor av otillräcklighet om du tar med en annan person och lyssnar på hans eller hennes tankar.  
  • Fundera på hur du kan stärka känslan av trygghet och kontroll vid förlossningen och på BB-vårdavdelningen. Vilka tankar gör dig lugn? Hurdana välbekanta och trygga aktiviteter kan du utföra? Hur kan du slappna av? Du kan göra en lista på olika alternativ och öva och stärka dessa metoder under graviditeten. 
  • Tänk på den kommande tiden tillsammans med ditt barn. Försök att skapa lugnande sinnebilder av er tillsammans. Vad gör ni? Hur känns barnet? Hur mår ni tillsammans? 

Bra aktiviteter under förlossningen

  • Försök att vara nyfiken på förlossningen och accepterande till sinnet. Ingen kan i förväg veta hur förlossningen förlöper.
  • Gör sådant som du kan påverka. Försök till exempel i krävande stunder att fokusera din uppmärksamhet på andningen eller på att aktivera sinnebilder och aktiviteter som ger säkerhet.
  • Prova nyfiket de sätt du tror kommer att vara användbara. Var öppen och kreativ. Man kan inte i förväg veta med säkerhet vad som fungerar eller inte.
  • Be om hjälp och förlita dig på andra. Du är inte ensam vid förlossningen, även om du emellanåt känner rädsla, osäkerhet eller hjälplöshet.

Bra aktiviteter på BB-avdelningen

  • ​Efter förlossningen har din kropp och ditt sinne genomgått en enorm psykisk och fysisk omvälvning. Försök att vila och lugna ner dig. Kräv inte för mycket av dig själv.
  • Tillgivenheten mellan mamman och barnet börjar skapas från de allra första ögonblicken. Försök att lugna ner dig för att interagera med ditt barn. Förundras över barnet och njut av era första stunder tillsammans. 
  • Håll kontakten med dina nära och vänner enligt egen ork. 
  • Be om hjälp när du känner att du behöver det. Du behöver inte klara allt själv!
  • Tiden på BB-avdelningen är vanligen kort. Försök att tänka på att barnet och du snart kommer att kunna åka hem tillsammans.

Det kan finnas många bra lugnande aktiviteter. Genom att prova vet du vad som passar dig bäst. Ha ett öppet sinne – du upplever något unikt. Du klarar sådant som du inte hade en aning om!