HUSissa osoitettiin, että synnytyksenaikaisen sikiön sydämen sykkeen korostunut vaihtelu on sikiön hapenpuutteen varhainen merkki. Uusi tieto täsmentää, tuleeko syntymää nopeuttaa vai voidaanko synnytyksenaikaisia toimenpiteitä välttää.
Parhaan tiedon sikiön voinnista saa sikiön sydämen sykkeestä, jota seurataan synnytyksen aikana KTG-laitteella kaikissa Suomen sairaaloissa. Vakaa, välillä pieniä pyrähdyksiä ottava syke kertoo, että sikiön keskushermosto saa hyvin happea.
Mutta millä varmuudella syke kertoo sikiön hapenpuutteesta ja siten pelastavien toimenpiteiden tarpeesta?
"Sikiön sykekäyrän tulkitseminen on synnytykseen liittyvän hoitotyön ytimessä. Sitä on tutkittu yllättävän vähän", kätilö Mikko Tarvonen Naistenklinikalta sanoo.
Yksi sykekäyrän piirteistä on sikiön saltatorinen sykemuutos, jonka aikana sikiön sydämen sykevaihtelu on enemmän kuin 25 lyöntiä minuutissa. Sykemuutoksen merkitystä ei kunnolla tunneta, vaikka sitä on synnytyksen aikana jopa yli 10 prosentilla sikiöistä.
Mikko Tarvonen selvitti, miten synnytyksen aikaista sydämen sykkeen korostunutta vaihtelua eli saltatorista muutosta tulisi tulkita.
Tieto sikiön hapenpuutteesta jo ennen syntymää
Arvostetussa Neonatology-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoitti ensimmäisen kerran synnytyksenaikaisen saltatorisen sykemuutoksen ennakoivan sikiön hapenpuutetta.
Lisäksi yli kaksi minuuttia kestävä saltatorinen sykemuutos edelsi suurimmassa osassa tapauksista toista tunnettua sikiön ahdinkotilasta varoittavaa sykemuutosta, kemoreseptoreiden aktivoitumisesta johtuvaa niin sanottua myöhäistä sykehidastumaa.
Tutkimuksen ansiosta saadaan siis aiempaa tarkempaa tietoa sikiön hapenpuutteesta jo ennen lapsen syntymää.
Tutkimustulos sovellettavissa käytäntöön
"Näillä tiedolla on suuri merkitys. Voimme kohdentaa synnytyksen aikana valvontaa niihin sikiöihin, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Toisaalta voimme välttyä tekemästä kajoavia toimenpiteitä tilanteissa, joissa niille ei ole tarvetta", Mikko Tarvonen kertoo.
Tutkimus on jo herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta ja sen tulokset tullaan todennäköisesti liittämään osaksi sikiön voinnin seurannan ohjeistusta. Tarvosen mukaan tulokset auttavat käytännön työtä tekeviä synnytyksen hoidon ammattilaisia tulkitsemaan sikiön sykekäyrää aiempaa tarkemmin.
Sykekäyrän stressisignaalien oikea-aikainen tunnistaminen ei kuitenkaan aina tarkoita esimerkiksi imukuppisynnytyksen tai keisarileikkauksen tarvetta. Sikiön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa Tarvosen mukaan melko yksinkertaisin keinoin, kuten vaihtamalla äidin asentoa tai lääkitsemällä ja nesteyttämällä kuumeilevaa synnyttäjää. Sikiön voinnin kohentuminen näkyy sykekäyrässä.
"Sikiön sykekäyrän tulkinnan lisäksi myös kliinisen kokonaiskuvan ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää. Sikiöiden kyky kompensoida synnytyksen ja kohdun supistusten aiheuttamaa stressiä vaihtelee suuresti", Mikko Tarvonen painottaa.
Sikiöiden sydänkäyrät analysoitiin
Tutkimukseen koottiin synnytyskertomukset ja KTG-sydänäänikäyrät 5150:ltä Kätilöopistolla syntyneeltä lapselta. Joukosta poimittiin 194 lasta, joilla ensimmäisen minuutin Apgar-pisteet olivat alle 8. Vertailuryhmään kuului 51 lasta, joiden Apgar-pisteet olivat 9 - 10.
Kaksi kokenutta synnytyslääkäriä, emeritusprofessori Kari Teramo ja dosentti Susanna Sainio arvioivat sokkoutetusti sykekäyrät synnytyksen viimeisten kahden tunnin ajalta. Tutkimusryhmästä 16 prosentilta ja vertailuryhmästä kahdelta prosentilta löytyi saltatorinen muutos ennen syntymähetkeä. Asia todennettiin napaverinäytteillä.
Tarvonen on toiminut kätilönä HUSissa vuodesta 2002 lähtien. Synnytyssali- ja tutkimustyönsä ohella hän kouluttaa kätilöitä ja lääkäreitä sekä kiertää ulkomailla puhumassa sikiön sykekäyrään liittyvistä teemoista.
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen.