Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuusto kokoontui tänään. Valtuusto hyväksyi Meilahteen nousevan Siltasairaalan rakentamisen.
Valtuuston kokouksessa Siltasairaalaa esitteli Hyksin tukielin- ja plastiikkakirurgian toimialajohtaja Jarkko Pajarinen.
- Yli 80-vuotta vanha Töölön sairaala ja yli 50 vuotta vanha Syöpätautien klinikka ovat väistämättä tulleet tiensä päähän. Töölön sairaalassa on jatkuvasti putkirikkoja, molemmissa sairaaloissa on sisäilmaongelmia. Näin ei enää voi jatkua, Pajarinen sanoi.
Ratkaisuna pitkään jatkuneisiin ongelmiin Meilahteen on nyt suunniteltu uusi sairaala, Siltasairaala, joka korvaa Töölön sairaalan ja suuren osan Syöpätautien klinikasta. Sairaala sijoittuu Meilahden tornisairaalan viereen. Samalla myös Tornisairaalan toiminta uudistuu osittain.
- Töölöstä siirtyvät toiminnot integroituvat Meilahden tornisairaalan nykyisiin toimintoihin. Tämä on oleellista tietää. Toimimme yhdessä yhtenäisessä kampuksessa. Esimerkiksi neurologit ja neurokirurgit pystyvät nyt työskentelemään yhdessä, kun he ovat tähän saakka työskennelleet eri sairaaloissa, Pajarinen sanoi.
Tornisairaalan nykyinen päivystys integroidaan uuteen Siltasairaalaan. Potilaiden hoidon prosessit ovat yhteneväiset. Myös Siltasairaalan leikkaussalit ovat yhteiset Tornisairaalan kanssa.
Kaiken suunnittelun pohjana on ollut potilas. Myös kustannustehokkuus ja ympäristövaikutukset on otettu huomioon. Siltasairaalan on määrä valmistua vuonna 2022.
HUS mukana Uudenmaan maakunnan esivalmistelussa
Toimitusjohtaja Aki Lindén muistutti valtuutettuja HUS:n ensimmäisestä arvosta:
- Meidän perusarvomme on ihmisten yhdenvertaisuus sairauden sattuessa. Tämä on edelleen perusarvomme myös nyt, kun sotea rakennetaan, Lindén sanoi.
Toimitusjohtaja avasi sote-valmistelun tilannetta. HUS etenee asiassa suunnitelman mukaisesti.
- Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön. Lausunnossamme lakiluonnoksista suhtauduimme suunnitelmiin lähtökohdiltaan myönteisesti, mutta kritisoimme sitä, että sote-uudistus on liikaa kytketty maakuntauudistukseen. Arvostelimme myös sitä, että yliopistosairaaloita ei ollut mainittu ollenkaan, Lindén sanoi.
HUS:lla on omat edustajansa Uudenmaan esivalmistelun erilaisissa elimissä. HUS on myös perustanut omia sote-työryhmiään, jotka työskentelevät tiiviisti.
Lindén arvioi, että HUS:n henkilöstöstä vain prosentti siirtyy tulevan Uudenmaan maakunnan palvelukseen järjestämistehtäviin. Noin 80 prosenttia siirtyy maakunnan palvelulaitokseen.
- Yliopistosairaaloilla tulee olemaan todella suuret haasteet sote-maailmassa. Talouspaine tulee olemaan todella kova, Lindén sanoi.
Toisaalta yliopistosairaaloilla on vahva brändi. Myös muualla maailmassa arvostetaan sairaaloita, joissa on opetusta. Sitä pidetään laadun merkkinä.
Valtuusto hyväksyi ensi vuoden budjetin
Valtuuston tänään hyväksymän HUS:n ensi vuoden talousarvion toiminnan ja talouden tavoitteet perustuvat voimassaolevaan strategiaan. Lisäksi siinä on tavoitteena 1,8 prosentin tuottavuuden parannus.
Talousarvioon sisältyvät kilpailukykysopimuksen vaikutukset täysimääräisesti. Ensi vuonna sopimuksen vaikutuksesta henkilöstökulut laskevat noin 30 miljoonaa euroa.
Talousarvioon vaikuttavat useat työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien sekä Hyksin erva-alueen välillä. Työnjaollisten muutosten myötä toimintakulut nousevat 45 miljoonaa euroa ja työpanos kasvaa henkilötyövuosina 323.
Jäsenkuntien palveluiden laskutus laskee 0,2 prosenttia vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion sitovat nettokulut ovat 0,7 prosenttia korkeammat kuin tämän vuoden ennusteessa.