Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Raskaudenajan epilepsialääkitys vaikuttaa vastasyntyneen äänteiden prosessointiin

Raskaudenajan epilepsialääkitys vaikuttaa vastasyntyneen äänteiden prosessointiin

Muutos tunnesisältöisen äänteiden erottelukyvyssä saattaa näkyä lapsen myöhemmässä kehityksessä. Tieto voi myös auttaa oppimisvaikeuksien arviointimenetelmien kehittämisessä.
 

​Länsimaissa raskaana olevista naisista 0,3–0,7 prosenttia sairastaa epilepsiaa ja heistä lähes kaikilla on epilepsialääkitys. Epilepsialääkkeiden tiedetään muuttavan vastasyntyneen aivojen sähköistä toimintaa ja lisäävän kehityshäiriöiden riskiä.


Epilepsian hoitoon on useita eri mekanismein vaikuttavia lääkkeitä. Tutkimustietoa tarvitaan, jotta raskauden aikainen hoito olisi mahdollisimman turvallista niin syntyvän lapsen kuin äidinkin kannalta.


Epilepsy and Behaviour -tiedelehdessä julkaistun suomalaisen tutkimuksen perusteella sikiöaikainen altistuminen epilepsialääkitykselle saattaa muuttaa vastasyntyneen äänteiden erottelukykyä. Erityisesti tunnesisältöisten äänteiden erottelukykykyyn liittyvät kuulovasteet erosivat tutkimuksessa epilepsialääkkeille alistuneiden ja altistumattomien välillä.

Muutos varhaisessa äänteiden prosessoinnissa


Aiemmista tutkimuksista saadun tiedon perusteella tiedetään, että valproaatti-altistus heikentää lapsen kielellisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä ja lisää autismikirjon häiriöiden riskiä.

Valproaatti-lääkitystä ei siis suositella hedelmällisessä iässä oleville naisille lainkaan.

”Tässä tutkimuksessa saimme tietoa sikiöaikaisen epilepsialääkealtistuksen vaikutuksesta varhaiseen kuulonvaraisen tiedon prosessointiin. Muutos tunnesisältöisten äänteiden erottelukyvyssä saattaisi olla varhainen merkki sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteista”, lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman sanoo HUS Lasten ja nuorten sairauksien ja Helsingin yliopiston BaBa tutkimuskeskuksesta.

”Tämän tutkimuksen löydökset ovat alustavia ja asiaa tulee tutkia lisää laajemmalla aineistolla. Löydökset antavat kuitenkin sellaista tietoa aivojen sähköisen toiminnan mekanismeista, joka saattaa auttaa oppimisvaikeuksien arviointimenetelmien kehittämisessä”, Videman jatkaa.

Vastasyntyneet otollisia aivotutkimukselle


Tutkimuksessa oli mukana 36 yleisimmin käytetylle epilepsialääkitykselle sikiöaikana altistunutta ja 46 lääkitykselle altistumatonta vastasyntynyttä. 

Lapset tutkittiin kahden viikon iässä ja nukkuessaan. Heille annettiin toistuva ääniärsyke, jossa samat tavut ilmaistiin joko eri tunteella, kuten iloisesti, vihaisesti ja surullisesti, tai muutoin eri tavalla, kuten äänteen taajuutta, kestoa tai äänenvoimakkuutta vaihtamalla. Samanaikaisesti mitattiin lasten aivojen sähköistä vastetta ääniärsykkeille EEG eli aivosähkökäyrätutkimuksella.

Arvioinnissa käytettiin MMN eli mismatch negativity response -menetelmää, joka heijastaa aivokuoren reaktiota ääniärsykkeessä tapahtuvaan muutokseen. Sen avulla voidaan arvioida lasten aivojen tapaa käsitellä ärsykkeitä ja niihin liittyviä kognitiivisia toimintoja, kuten äänteiden erottelua, tunnistamista tai muistamista.

”Tutkimus jo vastasyntyneisyyskaudella vähentää muiden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden sekoittavaa vaikutusta, esimerkiksi vuorovaikutustekijöiden ja virikeympäristön. Vastasyntyneet ovat ihanteellisessa iässä, kun halutaan selvittää raskaudenaikaisen lääkityksen vaikutuksia lapsiin”, Videman kertoo.
Herätevasteita hyödyntävässä tutkimuksessa tehtiin yhteistyötä professori Minna Huotilaisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusryhmä seuraa mukana olevien lasten kehitystä myös myöhemmin lapsuudessa.

Hankejohtaja Mari Videmanin tutkimusryhmä on tutkinut eri näkökulmista sikiöaikaisen epilepsia- ja masennuslääkealtistuksen vaikutusta vastasyntyneiden aivojen sähköiseen toimintaan sekä sikiöaikaisten altistusten vaikutusta myöhempään kehitykseen.

”Uskomme, että tutkimustieto auttaa tulevaisuudessa epilepsiaa tai masennusta sairastavien ja raskautta suunnittelevien naisten lääkityksen suunnittelemisessa nykyistä turvallisemmaksi”, sanoo Videman.

Viite Epilepsy and Behaviour -tiedelehdessä julkaistuun artikkeliin:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1525505019304639

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain yli kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen.

Teksti: Teija Riikola

Tulosta
6.11.2019 11:12