Kirsi Jahnukaisella on vankka ote niin käytännön potilastyöhön kuin tutkimukseenkin. Erityisesti omalla alallaan eli hematologiassa, on tutkimus lähellä päivittäistä työtä ja siksi otetaan taajaan uusia, yksilöllistettyjä hoitoja myös käyttöön.
"Potilastyö on minulle rakasta, ja sen kautta näkee, missä lääketiede parhaillaan menee", professori Kirsi Jahnukainen Helsingin yliopistosta ja HUS lasten ja nuorten sairauksista sanoo.
Jahnukainen johtaa tutkimusryhmiä Helsingin yliopistossa ja Uudessa lastensairaalassa sekä Karoliinisessa yliopistosairaalassa Ruotsissa. Niissä on kartoitettu laajasti lapsena saadun syöpähoidon ja kantasolusiirtohoidon jälkivaikutuksia potilaan myöhemmällä iällä.
Moni lapsena syöpähoitoja saanut menettää myöhemmin hedelmällisyytensä. Tämän korjaamiseksi Jahnukainen on muun muassa ollut kehittämässä eri puolilla maailmaa käytössä olevan menetelmän, jolla lasten sukurauhaskudosta voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten. Parhaillaan hän etsii menetelmiä kypsyttää lasten sukurauhaskudosta hedelmättömyyshoitoja varten.
Tutkimus nopeasti potilaan hoitoon
Perinteisten hoitojen rinnalle tarvitaan lisälääkitystä, kuten kasvaimen tarkan tyypityksen ja geenitestien perusteella valikoituja täsmälääkkeitä. Kirsi Jahnukainen toivoo professuurin mahdollistavan isompien tutkimus- ja hoitokäytäntöjen suunnittelemisen, jotta ne kulkisivat entistä tiiviimmin käsi kädessä.
Jahnukainen onkin ollut rakentamassa Pohjoismaista yhteistyötä tutkimusprotokollineen ja potilasrekistereineen. Hän on ollut luomassa myös lasten syöpätautien kansallista laaturekisteriä sekä ohjeistusta toimenpiteistä syöpää sairastavien ja sairastaneiden lasten ja nuorten hedelmällisyyden säilyttämiseksi. Työ jatkuu kasainvälisenä yhteistyönä. Tämä sisältää lukuisia vaiheita aina kudoksen talteenotosta pakastamiseen, kypsyttämiseen ja potilaaseen aikuisena palauttamiseen.
Harvinaisia hematologisia sairauksia varten perustettu lasten ja aikuisten yhteispoliklinikka, HEMHARV, on palkittu jo kahdesti. Uusi lastensairaala ja HUS Syöpäkeskus ovat aloittaneet yhteistyössä lääkeyhtiö Novartiksen kanssa tutkimuksen uuden biologisen lääkkeen käytöstä sirppisoluanemian hoidossa. Toiveina on lisäksi käynnistää talassemiaan potilaan omilla kantasoluilla tehtävä geeniterapia.
Kirsi Jahnukainen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistossa, jossa väitteli tohtoriksi vuonna 1995 erikoistuen lasten sairauksien erikoislääkäriksi ja sen jälkeen edelleen lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäriksi Helsingin yliopistossa. Hänellä on dosentuurit Helsingin ja Tukholman yliopistoissa. Vuodesta 2008 hän on toiminut lasten veri- ja syöpäsairauksien seniorikonsulttina HUS Lasten ja nuorten sairauksissa ja vuodesta 2016 lasten syöpäsairauksien vierailevana professorina Karoliinisessa Instituutissa Ruotsissa. Jahnukainen on julkaissut 175 tutkimusartikkelia ja ohjannut 9 väitöskirjatyötä.
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi