Uudessa lastensairaalassa on hyödynnetty Lean-menetelmää ja saatu kuluvan vuoden aikana sairaalasta johtuvista syistä tehdyt lasten sydänleikkausten siirrot vähenemään oleellisesti.
Lasten sydänleikkaukset on Suomessa keskitetty Uuteen lastensairaalaan. Toimenpiteen jälkeen lasta hoidetaan teho-osastolla. Sydänlasten lisäksi teho-osastolla hoidetaan myös muita tehohoitoa vaativia lapsia ja nuoria. Noin puolet potilaista tulee osastolle päivystyksellisesti. Kun tehohoito alkaa, osassa tapauksista sen kestoa on vaikea arvioida. Näistä syistä johtuen tehohoidon tarve voi hetkellisesti olla suurempi ja käytettävissä olevat paikat.
"Aiempina vuosina olemme tällaisissa ruuhkatilanteissa toimineet kuten maailmallakin on tapana eli olemme siirtäneet suunniteltuja leikkauksia potilasturvallisuuden vuoksi. Perheiden kannalta tämä on ikävää. Tämän vuoksi olemme viime syksystä lähtien kehittäneet toimintaamme tavoitteena vähentää suunniteltujen leikkausten siirtoja", kertoo linjajohtaja Eero Jokinen HUSin Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksiköstä.
Hanke on jo tuottanut tuloksia. Sovitun leikkausajan siirtoja on tänä vuonna ollut merkittävästi vähemmän kuin aiemmin. Heinäkuussa siirrettiin ainoastaan yksi leikkaus sairaalasta johtuvista syistä. Elokuussa saavutettiin tavoite eli yhtään leikkausta ei siirretty.
Sydänleikkauksia tehtiin tammi-heinäkuussa 2019 yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Lean-kehittämisen perusperiaatteena on olemassa olevien resurssien hyödyntäminen viisaammin. Lasten sydänleikkausten kohdalla tämä on toteutunut siten, että leikkauksia on tehty sama määrä, mutta ruuhkat on saatu tasattua.
"Tavoitteemme on leikkausten lykkäysten suhteen nolla prosenttia ja on hienoa, että nyt siihen päästiin. On kuitenkin todettava, että työn päivystysluonteisuuden vuoksi on todennäköistä, ettei nolla toteudu joka kuukausi, mutta tärkeintä on, että määrät on saatu mahdollisimman pieniksi", Jokinen sanoo.
Mitä tehtiin?
Isossa sairaalassa toiminnot ovat vahvasti linkittyneet toisiinsa. Hyvin nopeasti oli selvää, että hankkeessa ei voida keskittyä ainoastaan sydänpotilaisiin, koska se johtaisi osaoptimointiin. Niinpä kehittämisen kohteeksi otettiin kaikkien erikoisalojen suunniteltu leikkaustoiminta, jossa hoito jatkuu teho-osastolla.
Työmenetelmäksi valittiin jatkuvaan parantamiseen tähtäävä Kaizen, johon osallistui laajasti kaikkien potilaan hoitopolulla olevien henkilöstöryhmien ja erikoisalojen edustajia. "Käytetyn menetelmän hienous on siinä, että kyseistä työtä tekevät asiantuntijat kehittävät tekemäänsä työtä yhdessä", sanoo Jokinen.
Muutoksia tehtiin useita: jonotietolomaketta kehitettiin ja nyt leikkausaika annetaan vasta, kun kaikki tarpeellinen tieto on saatavissa jonokortista. Potilaiden teho-osastolta vuodeosastolle siirtymiseen liittyvää tiedonkulkua ja toimintatapoja yhtenäistettiin. Jo tätä ennen oli siirretty vuodeosastoilta teho-osastolle neljä potilaspaikkaa tehovalvontapaikoiksi.
Ehkä tärkein teho-osaston kuormitukseen vaikuttava muutos tehtiin siten, että teho-osaston suunniteltujen potilaiden osalta potilasvirtaa tasattiin eri viikonpäivien välillä. Aiemmin alkuviikosta tarjottiin teho-osastolle enemmän potilaita, loppuviikolla taas oli rauhallisempaa.
"Eri erikoisalojen potilaille tehtiin lukujärjestys, jonka mukaan puolet teho-osaston paikoista varataan päivystyksellisille potilaille. Tämän jälkeen teho-osastolla on joka päivä paikka kahdelle suunniteltuun leikkaukseen tulevalle potilaalle. Näille potilaille tehtiin myös leikkausjärjestys, joten aina tiedetään, minkä erikoisalan potilas leikataan seuraavaksi. Joka viikko jätetään kaksi sydänleikkauspaikkaa vapaiksi päivystyksellisiä potilaita varten. Ne täytetään lyhyellä varoitusajalla jonossa olevalla potilaalla, jos päivystyspotilasta ei ole. Tämä on toiminut hyvin ja yhtään toimenpideaikaa ei ole jäänyt käyttämättä," Eero Jokinen kertoo.
