Ajat ja tavat muuttuvat. Alkoholi on ollut perinteisesti yleinen rasvamaksan aiheuttaja, mutta rasvamaksa voi kehittyä myös ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen seurauksena. Joka viidennellä suomalaisella on rasvamaksa ja ylipainoisista joka kolmannella. Lihavuuden yleistyttyä sitä löydetään nykyisin nuoriltakin aikuisilta, jopa lapsilta.
”Kuolleisuus keskeisiin kansasairauksiimme on vähentynyt, paitsi maksasairauksiin. Maksasairaudet ovat tulleet uusiksi kansansairaudeksi ja niihin liittyvät sairaalahoidot tulevat edelleen lisääntymään”, gastroenterologian erikoislääkäri Fredrik Åberg sanoo.
Suomessa maksakirroosiin sairastutaan ja kuollaan eniten Länsi-Euroopassa. Taustalla on sekä vyötärölihavuus että useimmiten alkoholinkäyttö.
Maksansiirtoihin ja maksasairauksiin erikoistunut Åberg on HUSin Vatsakeskuksen elinsiirtoyksikössä näköalapaikalla. Suomen elinsiirrot on nimittäin keskitetty HUSiin, jossa tehdään vuosittain 60–70 maksansiirtoa.
Maksansiirtojenkin yhteydessä nähdään rasvamaksan aiheuttamat ongelmat yhä useammin. Varsinkin, kun ylipaino ja alkoholinkäyttö yhdistyvät, voi rasvamaksasta kehittyä maksasairauksien kierre: ensin maksan tulehdusreaktio ja siitä maksakirroosi, joka pidemmälle edettyään vaatii maksansiirron.
”Pieninä annoksina käytetyn viininkin todetaan lisäävän rasvamaksataudin etenemisen riskiä, ja muu alkoholi peräti kaksinkertaistaa riskin sairastua oireiseen maksatautiin”, Åberg kertoo.
Maksakirroosin ehkäisyksi on suositeltu alkoholin käytön pitämistä 2–3 annoksessa vuorokaudessa, mutta rasvamaksaa sairastaville ei ole olemassa turvallista alkoholin vähimmäiskäyttörajaa.
”Lihavan maksalle on tuopillisesta olutta yhtä paljon haittaa kuin neljästä tuopillisesta laihan maksalle”, Åberg sanoo.
Yhdysvalloissa rasvamaksan aiheuttama maksakirroosi on kolmanneksi yleisin syy maksansiirtoon ja se yleistyy edelleen. Suomessakin rasvamaksan aiheuttama kirroosi on lisääntyvä maksansiirron syy. Rasvamaksakirroosia on erityisesti potilailla, joiden kirroosi on edennyt maksasyöväksi.
Åbergin ohjeet maksasairauksien vähentämiseksi ovat seuraavat: riskihenkilöiden joukosta pitää osata löytää etenevää maksatautia sairastavat ja hoitaa heidät ajoissa, jolloin sairaalahoitojen tarve todennäköisesti vähenee.”Pitäisi arvioida, olisiko maksasairauksien seulonta riskihenkilöiden joukosta perusteltua. Lisäksi perusterveydenhuoltoon on rakennettava prosesseja, joilla tunnistetaan ja hoidetaan maksasairaudet.”
”Jos maksatauti todetaan vasta, kun potilas päätyy kirroosin komplikaatioiden vuoksi sairaalaan, on diagnostiikka pettänyt ja hoito joko aloitettu liianmyöhään tai epäonnistunut.”
Kesällä Åberg päättää kolmen vuoden rupeamansa Göteborgin Sahlgrenska Universitetssjukhusetissa, joka on pohjoismaiden suurimpia maksansiirtokeskuksia. Samalla hän tekee yhteispohjoismaista ja kansainvälistä tutkimusta.
Åberg kertoo oppineensa paljon maksasairautta sairastavan potilaan hoidon järjestämisestä niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossakin.
”Ruotsissa rutiinit ovat kehittyneempiä kuin Suomessa. Toisaalta on hyvä nähdä, että täällä tehdään paljon asioita myös samalla tavalla kuin HUSissa.”
”Yhä vahvemmin ajattelen, että alkoholismi on sairaus, ei vain ihmisen oma valinta. Useinkaan ei auta, että vain käskee lopettamaan juomisen. Se on prosessi, jossa potilas tarvitsee tukea, seurantaa ja hoitoa.”
”Lisäksi tarvitaan usein aikaa, tukea ja seurantaa, jotta rasvamaksaan johtaneisiin juurtuneisiin huonoihin elintapoihin voidaan vaikuttaa.”