Artikkeli 11.6.2020
Pian kahvipöytäkeskustelu oli muuttunut väestöpohjaiseksi tutkimushankkeeksi siitä, kuinka paljon pitkävaikutteinen ehkäisy oli lisääntynyt ja miten se vaikutti raskauksien keskeytyksiin. Selvisi, että abortit olivat vähentyneet huomattavasti: 20-vuotiailla 36 % ja alle 25-vuotiailla 14 %.
Nyt Vantaa tarjoaa maksutta kaiken ehkäisyn alle 20-vuotiaille sekä 20–25-vuotiaille pitkävaikutteisen ehkäisyn. Jokainen nainen saa iästään riippumatta ensimmäisen pitkävaikutteisen menetelmän ilmaiseksi. Monet muutkin kaupungit ovat ottaneet Vantaasta mallia ja asia on herättänyt myös kansainvälistä huomiota.
Vantaan pilotin ja tutkimuksen tulokset ja kustannussäästöt olivat siksi näyttäviä, että sosiaali- ja terveysministeriöstä otettiin yhteyttä Vantaalle. Asia nostettiin 2019 hallitusohjelmaan ajatuksena, että kaikki kunnat tarjoaisivat tulevaisuudessa ilmaisen ehkäisyn.
”Pelkkä ilmaisjakelu ei riitä vähentämään abortteja, vaan se vaatii seksuaalivalistusta sekä hyvän ja toimivan perusterveydenhuollon ja ehkäisyneuvonnan”, Frida Gyllenberg pohtii.
Nämä rakenteet toimivat tällä hetkellä Suomessa hyvin. Tutkitusti tiedetään, että nuoret luottavat terveydenhoitajiin, ehkäisyneuvoloiden lääkäreihin ja virallisten nettisivujen jakamaan tietoon.
”Kun palvelut on suunniteltu hyvin, ne kantavat myös hedelmää. Hyvän porttiteoria sisältää ketjun, jossa hyvää ja toimivaa palvelua käytetään yhä enemmän jatkossakin.
”Ehkäisypalvelujen kohderyhmä on ollut vaativa: he ovat herkkää ikää eläviä nuoria, jotka eivät vielä ole tottuneet käyttämään palveluita. Siksi palveluiden on oltava helposti lähestyttäviä ja luotettavia.
”Meidän on jatkossakin panostettava siihen, että kaikille annetaan laadukasta ehkäisyneuvontaa tasapuolisesti.”
Kansainvälistäkin huomiota herättänyt tutkimus poiki lisätutkimuksen, jossa selvisi, että Vantaan maksuton ehkäisy kohdentuu juuri siihen ryhmään, joka on suurimassa riskissä tehdä abortti. Näitä ennustetekijöitä ovat nuorella iällä koettu synnytys tai abortti. Maksuttoman ehkäisyn käyttöön ei vaikuttanut sosioekonominen tausta – tosin nämä erot ovat käyttäjäkunnan nuoren iän vuoksi muutekin kovin pienet Suomessa.
”Tavoitamme siis hyvin ne, joilla on suuri riski tehdä abortti uudelleen."
Tutkimuksen rahoituksen on Gyllenberg koonnut useasta eri lähteestä. Suurin osa rahoituksesta oli HUSin erityisvastuualueelle suunnattua valtion tutkimusrahaa. Lisäksi yksittäiset tutkijat saivat omaa rahoitustaan eri säätiöiltä.
”Tutkimus ei ollut loppujen lopuksi kallista tehdä, joten panoksen ja tuotoksen välistä suhdetta voi pitää erinomaisena”, Gyllenberg toteaa.
Sen lisäksi, että kootusta aineistosta on hyötyä potilaille ja yhteiskunnalle, se edistää myös tutkijoiden uraa: yksi pro gradu -työ on valmistunut ja tulossa on kaksi väitöskirjaa.
Tuloksia
- Aborttien määrä väheni teineillä 36 % ja 20–24-vuotiailla 14 %.
- Pitkävaikutteisen menetelmän valinneilla 80 % vähemmän abortteja kuin muiden ehkäisymenetelmien käyttäjillä.
- Nainen haluaa jättää kierukan tai kapselin paikoilleen, vaikka seurustelu loppuu.
- Maksuttomuus on nuorille merkittävä asia.
Teksti: Teija Riikola.
Artikkeli on osa Juuri julkaistu -artikkeleista koostettua julkaisua.