Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Juuri julkaistu: Vesijumpasta luultua enemmän apua nivelrikkoon

Juuri julkaistu: Vesijumpasta luultua enemmän apua nivelrikkoon

Tehostettu vesiliikunta parantaa nivelrikon vaurioittaman ruston koostumusta ja nostaa kuntoa turvallisesti.
 
Nivelrikko on yleinen nivelten sairaus, jonka aiheuttamat nivelmuutokset ja kipu vaikeuttavat liikkumista ennen pitkää suuresti. Tämän seurauksena myös yleiskunto yleensä heikkenee ja lihasvoima vähenee. Nivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa, mutta taudin oireita voi vähentää liikunnalla.

HUS:n ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä tekemä tutkimus on nyt osoittanut ensimmäisen kerran, että nivelrikossa vaurioituneen nivelruston koostumusta voidaan muuttaa paremmaksi vesivastusvälinein tehostetulla liikunnalla. Kuormitus myös nosti sykettä ja paransi hapenottokykyä.

- Nivelrikko rajoittaa nivelten liikkuvuutta, mutta tehostetussa vesivastusliikunnassa voi tehdä suurempia liikeratoja ja siten saada nivelessä aikaan vaikutuksia, jotka eivät muussa liikunnassa olisi mahdollisia, sanoo ortopedian ja traumatologian professori Ilkka Kiviranta HUS:sta.

Terveessä polvessa nivelrusto toimii iskunvaimentimena ja on kuin kimmoisa geelipatja. Kimmoisuus syntyy, kun ruston soluväliaineen sokeriainesosat sitovat rustokudokseen vettä, kollageeniverkosto puolestaan rajoittaa ruston turpoamista ja pitää kudoksen kasassa.

Nivelrikossa ruston vesipitoisuudesta vastaavien sokeriainesosien pitoisuus pienenee, kollageenisäikeet katkeilevat ja menevät epäjärjestykseen. Rusto ei enää pysty paineistumaan kuorman alla, vaan menettää kimmoisuutensa. Nivelrikon pehmentämä rusto on altis lisävauriolle ja vähitellen rusto voi häviää kokonaan luun pinnalta. Mitä tutkimuksessa tarkalleen havaittiin?
 
Lisää kimmoisuutta niveliin ja lihaksiin voimaa

Tutkimukseen osallistui 87 iältään 60–68 -vuotiasta lievää, mutta kivuliasta polven nivelrikkoa sairastavaa naista. Heistä puolet osallistui ohjattuun vesivastusliikuntaan kaksi kertaa viikossa neljän kuukauden ajan. Toinen puoli muodosti kontrolliryhmän, joka ei osallistunut liikuntaan. 

Koehenkilöiltä seurattiin polven nivelruston muutoksia magneettikuvausmenetelmillä, joista dGEMRIC-menetelmä osoittaa ruston sokeriainesosien pitoisuutta kudoksessa sekä T2-menetelmällä, joka puolestaan kertoo kollageenisäikeiden järjestäytymisestä ja ruston vesipitoisuudesta. Lisäksi mitattiin hapenottokykyä ja alaraajan lihasvoimia. Koehenkilöt pystyivät tekemään liikuntaharjoittelun hyvin.

- Totesimme muutoksia ruston koostumuksessa pienellä alueella reisiluun sisemmän nivelnastan takaosassa. Juuri tämä alue altistui rasitukselle. Muutos magneettitutkimuksen T2-arvoissa osoittaa ruston rakenteen muuttuneen yhtenäisemmäksi eli kollageenisäikeiden suunta yhdenmukaistui ja ruston vesipitoisuus pieneni. Muutos dGEMRIC-arvoissa voi viitata ruston sokeriainesosien pitoisuuden pienenemiseen, mutta tämä havainto vaatii lisätutkimuksia, Ilkka Kiviranta kertoo.

Vielä ei tiedetä, miten vesivastusliikunta sopii pitkälle edenneeseen nivelrikkoon. Kiviranta arvelee, että se saattaa sopia jopa paremmin kuin alkavaan nivelrikkoon. Nyt onkin suunnitteilla tutkimus vesiharjoittelun vaikutuksista pidemmälle edenneeseen nivelrikkoon, mikäli rahoitus saadaan järjestymään.

- Nivelrikon hoidossa on kohtuullinen nivelten kuormitus olennaisen tärkeää. Jos ei liiku, nivelen rappeutuminen nopeutuu. Kannustan kaikkia nivelrikkoa sairastavia liikkumaan ja vesiharjoittelu on yksi varteenotettava kuntoilumuoto. Liikunta parantaa kokonaisterveyttä ja niveliä.

Tutkimus julkaistiin heinäkuussa Osteoarthritis and Cartilage -tiedelehdessä.
 
 
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.
 
Teksti: Teija Riikola
Tulosta
29.8.2016 11:10