Toimenpiteiden keskittäminen, suonensisäiset menetelmät ja seulonta ovat parhaita tapoja välttää vatsa-aortan laajentumasta aiheutuvia kuolemia. Hoito on 10 vuodessa tehostunut, mutta Suomessa on vielä parannettavaa, koska seulontaa ei ole.
Sydämestä alkava iso valtimo, aortta, altistuu kalkkeutumiselle siinä kuin sepelvaltimokin, mikä voi johtaa osalla ihmisistä alapuolisen vatsa-aortan seinämän rappeutumiseen ja laajentumiseen. Valtimon repeytymisvaara suurenee sen laajetessa naisilla yli viiden senttimetrin ja miehillä yli 5,5 senttimetrin. Tällöin pullistuma hoidetaan joko suonen kautta asetettavalla istutteella eli EVAR-menetelmällä tai avoleikkauksella.
Vatsa-aortan laajentuman eli aneurysman kirurgisen hoidon laatua on seurattu jo lähes 10 vuoden ajan kolmen maanosan, 11 maan ja 83 253 potilaan tietoihin perustuvin monin rekisteritutkimuksin. Juuri julkaistuista kohorttitutkimuksista selviää, että kuolleisuus puhkeamattoman vatsa-aortan laajentuman hoidon jälkeen vähenee jatkuvasti kaikissa maissa.
- Hoito on nyt hyvällä tasolla Suomessa, tutkimusmaiden keskiarvoa, HUS:n osastonylilääkäri ja Helsingin yliopiston verisuonikirurgian professori Maarit Venermo sanoo. Hän on vastannut Euroopan tutkimusaineiston kokoamisesta.
Tutkimustiedon karttuessa Suomessakin on siirrytty avoleikkauksista suonensisäisiin toimenpiteisiin, joita tehdään Suomessa jo puolessa tapauksista. Tämä on vähentänyt kuolleisuutta vatsa-aortan laajentumaan kaikissa potilasryhmissä, eniten ovat hyötyneet yli 80-vuotiaat potilaat. Lisäksi suonensisäisellä menetelmällä hoidettujen potilaiden kuolleisuus on laskenut 1,5 prosentista 1,1 prosenttiin.
Diagnoosi seulonnoilla nopeammin
Huolestuttavaa on, että vatsa-aortan laajentuman vuoksi hoidetuilla potilailla on aortan repeämien osuus Suomessa suurin verrattuna muihin tutkimuksen maihin. Lisäksi yli puolet repeämän aiheuttamista kuolemista tapahtuu Suomessa ennen kuin potilas ehtii sairaalaan. Vatsa-aortan pullistuma oireilee usein vasta revetessään, joten randomoitujen tutkimusten mukaan seulonnalla voidaan vähentää aneurysma-kuolemia merkittävästi.
- Varhaisimmat diagnoosit tehdään maissa, joissa on aortan seinämän seulonta, ja niissä tehdään myös vähemmän avoleikkauksia. Seulonnan avulla potilas pääsee varmemmin suonensisäiseen hoitoon, johon seulottujen potilaiden kuolleisuus on esimerkiksi Ruotsissa olematon eli 0,2 prosenttia.
Aortan seulontaa tehdään Ruotsissa ja Iso-Britanniassa 65-vuotiaille miehille. Yhdysvalloissa seulonta puolestaan kuuluu joissakin työpaikoissa työsuhde-etuihin. Seulonnan tekee erikoissairaanhoitaja ultraäänilaitteella.
- Sosiaali- ja terveysministeriö teki viisi vuotta sitten Suomen osalta selvityksen, jossa päädyttiin siihen, että aortan seulonta olisi kustannustehokasta. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan päätetty aloittaa, Venermo sanoo.
Avoleikkaukset keskitettävä
Vatsa-aortan leikkauksia tehdään yhä enemmän suonensisäisesti, joten avoleikkaukseen jäävät vain anatomialtaan kaikkein vaikeimmat aneurysmat. Tämän vuoksi kuolleisuus vatsa-aortan avoleikkauksissa nousi rekisteritutkimuksen mukaan Suomessa 3,9 prosentista 4,4 prosenttiin.
Toisaalta rekisteritutkimuksista selvisi, että kuolleisuus vatsa-aortan avoleikkauksessa on merkittävästi yleisempi pienissä yksiköissä, joissa leikkauksia tehdään vuodessa 10 tai vähemmän. Avoleikkaukset tulisikin keskittää entistäkin useammin sellaisiin sairaaloihin, joissa niitä tehdään paljon. Iso-Britanniassa toimenpiteet keskitettiin kymmenisen vuotta sitten, ja kuolleisuus pieneni lähes 9 prosentista 4 prosenttiin.
Joka kymmenennellä yli 75-vuotiaalla on vatsa-aortan laajentuma ja sen riski kasvaa iän myötä. Suomessa hoidetaan vuodessa kirurgisesti noin 400 elektiivistä vatsa-aortan laajentumaa. Hoitamaton laajentuma saattaa aiheuttaa valtimon repeytymän, mikä johtaa ilman leikkausta aina kuolemaan ja leikatuistakin noin 40 prosenttia kuolee 30 vuorokauden sisällä leikkauksesta.
Kansainvälinen verisuonirekisterien konsortio (International Consortium of Vascular Registries) on tuottanut rekistereistään lukuisia tiedeartikkeleita, joiden perusteella kehitetään hoitoa.
Linkit artikkeleihin:
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen kliinisen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola