Tehohoidosta parhaiten selviävät aivoverenvuotopotilaat löytyvät, kun tiedetään verenvuodon sijainti, tajunnantaso, ikä ja muut sairaudet. Pelkästään aivojen kuvantaminen ei riitä.
Spontaani aivoverenvuoto on vakava tila ja sen hoito on vaativaa. Kriittisimmin sairaat potilaat hoidetaan teho-osastolla.
”Monet teho-osastolla hoidetut potilaat eivät ole tehohoidosta huolimatta enää hengissä kolmen kuukauden kuluttua, sillä potilaan ennuste on saattanut alusta lähtien olla lohduton”, kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj HUSin Neurokirurgian klinikasta sanoo. Nuorten Lääkärien Yhdistys valitsi hänet vuoden 2019 nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi.
Ketkä spontaanin aivoverenvuodon saaneista potilaista selviävät tehohoidosta, ketkä eivät?
Kuvantaminen ei riitä ennusteeseen
HUSissa tehdyn tutkimuksen mukaan aivoverenvuotopotilaan hengissä selviämistä ennustivat erittäin tarkasti kliiniset tekijät, joita ovat potilaan sairastamat muut sairaudet, ikä ja tajunnan taso. Kuvantamistiedot eivät sen sijaan tuoneet lisäarvoa ennusteen tarkkuuteen.
Tutkijat suosittelevat myös selvittämään, onko vuoto isoaivoissa vai pikkuaivoissa, sillä niiden ennustekijät poikkesivat toisistaan. Saatiin myös selville, että mitä lähemmäksi aivojen keskipistettä vuoto ulottui, sitä kohtalokkaampi se oli potilaalle. Kuvantamista tarvittiin siis verenvuodon paikantamiseen.
”Olennaista ennusteen kannalta on verenvuodon sijainnin lisäksi potilaan ikä, muut sairaudet ja tajunnantason arviointi. Ne kertovat parhaiten, onko potilas elossa vielä vuoden kuluttua ja selviääkö hän elimistölle raskaasta tehohoidosta ja mahdollisesta leikkauksesta”, Rahul Raj sanoo.
”Se, että potilasta ei hoideta teho-osastolla ei tarkoita, ettei potilasta hoideta ollenkaan.”
Aivoverenvuotopotilasta hoidetaan muun muassa laskemalla verenpainetta, poistamalla verenohennuslääkityksen vaikutus, huolehtimalla hengityksen jatkumisesta ja jossain tapauksissa neurokirurgisella leikkauksella.
Tehohoidetuista 43 prosenttia menehtyi
Arvostetussa Stroke-tiedelehdessä julkaistu tutkimus tehtiin vertaillen eloonjäämiseen vaikuttavia ennustetekijöitä. Tutkimukseen otettiin Suomen tehohoitorekisteristä lähes 1000 spontaanin aivoverenvuodon vuoksi vuosina 2003–2013 hoidettua potilasta. Tehohoidetuista potilaista 43 prosenttia menehtyi 12 kuukauden seurannan aikana.
Aineistosta selvitettiin, miten joko potilaiden kliinisten tietojen tai kuvantamistuloksien perusteella tai yhdistämällä kummatkin, olisi pystytty ennustamaan näiden potilaiden hengissä pysymistä tehohoidon jälkeen.
Juuri julkaistu tutkimus on osa HUS Akuutissa työskentelevän ensihoitolääketieteen professori Markus Skrifvarsin laajaa yliopistosairaaloiden tutkimushanketta, joka käsittelee tehohoidossa hoidettuja aivoverenvuotoja ja sydänpysähdyksiä.
Korkea verenpaine yleisin syy
Vuosittain noin 2600 suomalaista sairastuu spontaaniin aivoverenvuotoon eli aivojen verisuoni repeytyy ilman vammaa. Sen yleisin syy on verenpainetauti ja ikääntyneillä aivoverisuoniston seinämiin kertynyt proteiini.
Oireet vaihtelevat päänsärystä ja pahoinvoinnista syvään tajuttomuuteen. Aivokudoksen sisälle muodostunut verihyytymä häviää viikkojen sisällä itsestään pois, mutta hapenpuute aiheuttaa kudoksille usein vaurion.
Spontaania aivoverenvuotoa voi jonkin verran ehkäistä hoitamalla verenpainetautia sekä vähentämällä tupakointia ja alkoholin käyttöä.
Linkki tutkimusartikkeliin
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola