Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Juuri julkaistu: Synnytystapa vaikuttaa virtsankarkailun riskiin

Juuri julkaistu: Synnytystapa vaikuttaa virtsankarkailun riskiin

Pihtisynnytykset lisäävät merkittävästi virtsan ponnistuskarkailun riskiä verrattuna imukuppisynnytykseen. Pihtisynnytykset ovat Suomessa harvinaisia, mutta maailmalla edelleen yleisiä.
 
Virtsankarkailu koskettaa satojatuhansia naisia Suomessa ja lukuisia naisia myös muualla maailmassa. Vaiva vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja aiheuttaa kustannuksia niin potilaalle kuin yhteiskunnallekin. Virtsankarkailua on erityisesti ylipainoisilla, ikääntyneillä sekä synnyttäneillä naisilla.
 
HUSissa on tutkittu virtsankarkailun syitä ja hoitoja. Reilut kaksi vuotta sitten suomalaisessa meta-analyysissä selvitettiin, että alatiesynnytykset kaksinkertaistavat virtsan ponnistuskarkailun riskin keisarileikkaukseen verrattuna: alatiesynnytyksen jälkeen 15 prosentilla oli ponnistuskarkailua, kun keisarileikkauksen jälkeen 8 prosentilla.
 
Keisarileikkaukset eivät kuitenkaan ongelmaa ratkaise; lisäksi yhden virtsankarkailun estämiseksi pitäisi tehdä 13 keisarileikkausta, jotka tuovat mukanaan useita muitakin riskejä.
 
Mikä siis alatiesynnytyksissä lisää virtsankarkailun riskiä?
 
Kysymykseen etsittiin vastausta laajasta väestöpohjaisesta tutkimuksesta, jossa vertailtiin alatiesynnytysten sekä imukuppi- ja pihtialatiesynnytysten vaikutusta ponnistus- ja pakkovirtsankarkailun riskeihin.
 
Ponnistusvirtsankarkailussa virtsaa lorahtaa hypähtäessä tai ponnistettaessa, kun pakkovirtsankarkailussa virtsa karkaa äkillisesti tulevan pakonomaisen virtsaamistarpeen yhteydessä.
 
Tutkimusaineisto saatiin Norjasta, Nord-Trøndelagin maakunnasta, jossa tehtiin kaikille yli 20-vuotiaille kysely muun muassa virtsankarkailusta. Kyselyyn vastanneet yhdistettiin Norjan synnytysrekisterin tietoihin, jolloin pystyttiin erottelemaan joukosta alateitse synnyttäneet.
 
Lopulliseen analyysiin päätyi 13 694 alateitse synnyttänyttä naista, joista 13 prosentilla oli ponnistusvirtsankarkailua ja 8 prosentilla pakkovirtsankarkailua.

American Journal of Obstetrics and Gynecology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että pihtisynnytyksen jälkeen 17 prosenttia raportoi ponnistusvirtsankarkailusta, kun imukuppisynnytyksen jälkeen ponnistusvirtsankarkailua esiintyi 12 prosentilla alle 50-vuotiaista naisista.

- Pihtisynnytys lisää siis merkittävästi ponnistusvirtsankarkailua sekä jonkin verran myös pakkovirtsankarkailua alle 50-vuotiailla naisilla. Ero pienenee ajan kuluessa synnytyksestä, tutkimuksen vastaava tutkija, HUSin Urologian klinikan lääkäri, dosentti Kari Tikkinen kertoo.
 
- Saman tyyppinen ero havaittiin myös verrattaessa pihtisynnytystä luonnollisesti käynnistyneeseen alatiesynnytykseen, mutta imukuppisynnytyksen ja luonnollisesti käynnistyneen alatiesynnytyksen välillä ei eroa havaittu.
 

Pihtisynnytykset yleisempiä muissa maissa


Suomessa on vahva imukuppisynnytysten perinne, eikä Suomessa tehdä pihtisynnytyksiä juuri ollenkaan. Juuri julkaistun tutkimuksen merkitys onkin tutkijoiden mukaan suurin niissä maissa, joissa käytetään synnytyksissä useammin pihtejä.
 
Useassa maassa tehdään liikaa keisarileikkauksia, joissain köyhissä maissa toisaalta liian vähän. Naisista synnyttää keisarileikkauksella esimerkiksi Brasiliassa yli 50 prosenttia, Yhdysvalloissa 35 prosenttia ja Iso-Britanniassa 25 prosenttia. Suomessa luku on 17 prosenttia.
 
- Keisarileikkauksia vähennettäessä on riski, että pihtisynnytysten määrä lisääntyy. Tutkimuksemme mukaan keisarinleikkauksia ei tule ensisijaisesti vaihtaa pihtisynnytyksiin, ainakaan mikäli halutaan varmistaa, ettei virtsainkontinenssi lisäänny, Kari Tikkinen sanoo.
 
Inkontinenssin korjausleikkaukset ovat usein tehokkaita, mutta niihin liittyy vakavien pitkäaikaishaittojen riski, joten siksikin inkontinenssin ehkäisy on Tikkisen mielestä tärkeää.
 
 
 
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
 
Teksti: Teija Riikola
 
Tulosta
24.4.2019 14:24