Sydänpysähdyksen aiheuttaman hapenpuutteen tuhoa aivojen hermosoluissa vähennetään turvallisesti 24 tunnin viilennyshoidolla.
Suomessa saa äkillisen sydänpysähdyksen vuosittain noin 4000 henkilöä. Äkkikuolema voidaan ehkäistä rivakalla toiminnalla. Sydän käynnistetään paikan päällä ja ambulanssilla sairaalan saavuttuaan potilas tutkitaan, tehdään sydämen varjoainekuvaus ja siirretään pikaisesti teho-osastolle.
- Nykyisin osataan jo tunnistaa tällaiset tilanteet ja ambulanssi tilataan paikalle kiitettävän nopeasti. Koko hoitoketju toimii nykyisin entistäkin paremmin, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars Meilahden sairaalan teho-osastolta kertoo.
Entä miten ensihoidon jälkeen ehkäistään tehokkaimmin hapenpuutteen aiheuttamat aivojen hermostolliset vauriot? Ne kehittyvät 2–3 vuorokauden kuluttua sydänpysähdyksestä.
Elimistö reagoi hapenpuutteeseen nostamalla kehon lämpötilan 38,5–39 asteeseen. Syytä tähän reaktioon ei tarkalleen tiedetä, mutta se tiedetään, että laskemalla kehon lämpötila mahdollisimman nopeasti 33–36 asteeseen pystytään suojaamaan aivoja vaurioitumiselta, sillä tällöin solut tarvitsevat vähemmän happea.
Yleisesti kehoa pidetään jäähdytettynä 24 tuntia, mutta viime vuosina on pohdittu, tulisiko hoito pidentää 48 tuntiin. Pidempi viilennysaika onkin käytössä joissakin Aasian maissa.
Lyhyempi viilennyshoito riittää
Arvostetussa tiedelehdessä julkaistiin heinäkuussa ensimmäinen laaja, 355 potilaan satunnaistettu tutkimus, jossa selvitettiin lyhyen ja pitkän viilennyshoidon hyödyt ja haitat.
Osalle potilaista annettiin viilennyshoitoa 24 tuntia ja osalle 48 tuntia. Potilas oli viilennyshoidon aikana nukutettuna hengityskoneessa, verenkierto pidettiin vakaana ja määrätyn ajan kuluttua umpeen kehon lämpötilaa nostettiin varovaisesti. Potilaiden tilaa seurattiin hoidon jälkeen kuuden kuukauden ajan.
- Emme löytäneet tilastollisesti merkittävää eroa jäähdytyshoidon kahden pituuden välillä, joten emme muuta 24 tunnin hoitokäytäntöämme. Tutkimuksemme osoitti myös, että hoito on turvallista, eikä siitä seuraa komplikaatioita, Markus Skrifvars summaa tutkimuksen tulokset.
Sydänpysähdyksestä onnistuneesti elvytettyjen toipuminen edellyttää alkuvaiheen tehohoidon lisäksi suunnitelmallista kuntoutusta. Hermosolujen tuhoutumista ei voi sydänpysähdyksen jälkeen kuitenkaan täysin estää, ja eloon jääneistä joka toisella on ollut todettavissa jonkinasteinen aivovaurio.
Sydänpysähdys johtuu yleisimmin sepelvaltimotaudin aiheuttamasta sydäninfarktista, jolloin sydänlihas ei enää supistu hapenpuutteen vuoksi. Sydänpysähdys voi myös olla seurasta rytmihäiriöstä, mutta usein sydänpysähdyksen syytä ei tiedetä.
Monikeskustutkimus tehtiin 10:n eri yliopistosairaalan tehohoitoyksikössä kuudessa eri Euroopan maassa. Johtoryhmän muodostivat Hans Kiergekaard Tanskasta, Eldar Søreide Norjasta ja Markus Skrifvars HUS:sta.
Artikkeliin: Targeted Temperature Management for 48 vs 24 Hours and Neurologic Outcome After Out-of-Hospital Cardiac Arrest
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen kliinisen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola