HUS:n ja Botnia-hankkeen tutkijat ovat selvittäneet mekanismin, jolla melatoniini vähentää insuliinituotantoa ja lisää veren sokeripitoisuutta.
Melatoniini-unilääkkeen käyttäminen estää insuliinin eritystä ja siten lisää verensokeripitoisuutta. Näin tapahtuu erityisesti noin 30 prosentille suomalaisista, jotka kantavat tyypin 2 diabetekselle altistavaa pistemutaatiota melatoniinireseptorigeenissä MNTR1B.
Melatoniinin yhteys insuliinintuotantoon on jo jonkin aikaa tiedetty. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sen geneettistä perustaa ja vaikutusreittiä. Tutkimuksessa lääkittiin melatoniinilla ensin hiiriä ja sen jälkeen 45 diabetesta sairastamatonta koehenkilöä, joista puolet kantoi kahta riskialleelia. Koehenkilöt ottivat myöhään iltaisin neljän milligramman melatoniiniannoksen, nykysuositus on kaksi milligrammaa aiemmin otettuna.
Melatoniini heikensi insuliinin eritystä ja nosti verensokeria kaikilla koehenkilöillä, mutta erityisesti riskialleellin kantajilla. Selvisi, että riskialleelin kantajilla on kaksinkertainen ja kahden riskialleelin kantajilla nelinkertainen määrä melatoniinireseptoreita haiman saarekesoluissa.
- Pistemutaatiota kantavien verensokeri on muita hieman korkeampi myös ilman lisämelatoniinin syömistä. Aivoissa syntyy luonnostaan pimeähormoni melatoniinia, joka estää erityisesti heidän haiman saarekesolujen insuliinituotantoaan, HUS:n osastonylilääkäri ja Botnia-diabetestutkimushankkeen tutkimusjohtaja Tiinamaija Tuomi sanoo.
- Verensokeri voi nousta ja laskea montaa eri reittiä ja usean eri geenin vaikutuksesta. Tutkittu geeni on yksi monista tyypin 2 diabetekselle altistavista geeneistä, Tuomi sanoo.
Pimeällä luonnostaan erittyvällä melatoniinilla saattaa olla myös fysiologisesti oma, tärkeä tehtävänsä: estää nukkuvan verensokeria laskemasta liian alhaiseksi.
Melatoniinia kohtuudella
Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät elintavat ovat tunnetusti suurin ja yleisin tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Tutkimus ei muuta diabeteksen hoitoa eikä melatoniinin käyttösuosituksia.
- Tosin melatoniinin runsas käyttö voi nostaa diabeteksen riskiä jonkin verran ja saattaa olla joillekin lisäriskitekijä, joten siksi sen turhaa, pitkäaikaista ja liiallista käyttöä tulee harkita. Monihan syö sitä ikään kuin varmuuden vuoksi ilman erityistä uniongelmaa, koska se on mielletty harmittomaksi, Tiinamaija Tuomi sanoo.
Tuomi ei kuitenkaan suosittele riskigeenin selvittämistä internetistä saatavilla luotettavillakaan geenitesteillä.
- Geenitesteistä saavaa tietoa ja sen merkitystä diabeteksen kannalta on todella vaikea tulkita. Löytämämme mekanismihan on vain yksi yksittäinen riskitekijä yli sadan muun joukossa. Unettomuus voi olla suurempi ongelma kuin melatoniinin aiheuttama lievä verensokerin nousu.
Kyseessä on siis perustutkimuksen löytö. Melatoniinin käytön hyödyt ja haitat sekä löydöksen esiintuomat lääkekehitysmahdollisuudet punnitaan myöhemmissä kliinisissä tutkimuksissa. Yhdysvalloissa on pian tulossa pitkäaikaisen unettomuuden ja masennuksen hoitoon uusia, pitkävaikutteisia melatoniinianalogi-lääkkeitä, joita tutkitaan jopa diabeteksen hoidossa.
- Nyt meillä on uusi näkökulma selvittää myös näiden lääkkeiden mahdollisia haittavaikutuksia tai löytää ne potilaat, jotka hyötyvät eniten uusista lääkkeistä.
Suomalais-ruotsalaisen tutkimusryhmän tutkimuksen tulokset julkaistiin toukokuussa Cell Metabolism -tiedelehdessä.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. ”Juuri julkaistu” juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkkien valossa avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola